Kello se käydä niksuttaa -laulu löytyy nuottikokoelmasta Dallapé-orkesteri: 30-luvun suosituimmat humppasävelmät. N:o 3. (vihko 70). Laulu on nuotissa nimellä Kello niksuttaa. Asiakkaasi voi tilata nuotin kaukolainaksi, se on lainattavana ainakin Jyväskylän ja Kouvolan kaupunginkirjastoissa.
Kappaleen Katse vain ja kainaloon on säveltänyt Jussi Rasinkangas ja sanoittanut Chrisse Johansson. Siihen ei valitettavasti löytynyt nuottia suomalaisista kirjastoista tai kansallisdiskografia Violasta; luultavasti sellaista ei ole julkaistukaan.
Tuhkimosta on olemassa lukuisia huomattavasti toisistaan poikkeavia suomennoksia. Lähinnä kysymyksen englanninkielistä sitaattia vastaavat säkeet taitavat olla Helmi Krohnin Tuhkimo-suomennoksessa (runosäkeet on kääntänyt Aune Krohn): " -- [kas, verta kenkään jää!] / Se liian pieni on, / sait väärän morsion." Kaarlo Merikosken mukaillen kertomassa Tuhkimossa tätä kohtaa ei ole lainkaan, ja monessa muussa versiossa ollaan sangen kaukana kysymyksen lausahduksesta. Esimerkiksi Raija Jänicken ja Oili Suomisen Grimmin sadut -suomennoksessa tämä kohta on tulkittu seuraavasti: "Kenkä jalkaa puristaa, yhä morsian kotona odottaa."
Tämäpä oli hauska idea, jollaiseen en ole koskaan aikaisemmin näissä yhteyksissä törmännyt :)
Laillisesti hankittujen teoskappaleiden osista valmistetuissa pinsseissä ei ole mitään tekijänoikeudellista ongelmaa. Kun teoskappale on hankittu, tekijällä ei ole siihen enää oikeuksia, vaan ostaja saa kyseiselle kappaleelle tehdä ihan mitä haluaa, esimerkiksi kiinnittää teoksesta leikattuja kuvia pinsseihin ja levittää niitä.
Valokopiot samoista kuvista olisivat luvanvaraisia. Pinssien myymisessä oltaisiin myös tekijänoikeudellisesti ehkä hitusen harmaalla alueella, vaikka en itse varsinaista estettä lakitekstistä löydä. Onhan esimerkiksi täysin luvallista myydä ostettu ja luettu kirja divariin. Pinssien maksuton levittäminen ei ainakaan mitään...
Kirjasampo.fi :ssä löytyy tietoa kirjailija Soila Ojasesta, http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3b356d91-9af0-405c-85f3-c6a50440134a. Ojanen on ammatiltaan toimittaja ja kirjailija. Hän on kirjoittanut nuorten dekkareita, Petos paketissa (2009) ja Pokerinaamat (2012) ovat hänen teoksiaan.
Petos paketissa,http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue6265044-6c2b-438d-960a-098fa352ffa0
Pokerinaamat, http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789513166373
Tässä uutisessa on tietoa Soila Ojasesta vuodelta 2014, kun hänet nimitettiin Yle Satakunnan uutispäälliköksi https://yle.fi/uutiset/3-7152277 . Soila Ojanen on kirjoittanut myös näkökulmia, jotka...
Ruotsalaisen Wikipedian mukaan kaupunginhotelli on hotelli, jossa on ravintola, kaupungin tai paikkakunnan keskustassa. Ruotsissa kaupunginhotellit olivat kytköksessä rautatien rakentamiseen 1800-luvulla. Tarvittiin enemmän majoitustiloja, joista ennen olivat huolehtineet kestikievarit ja huoneenvuokraus. Kaupunginhotellit olivat kirkon ja raatihuoneen ohella kaupungin vaikuttavimpia rakennuksia ja majoitus oli kallista.
Suomen majoitusliikkeet 2008 –kirjasta löytyi Pietarsaaren, Tammisaaren ja Tornion kaupunginhotellit. Tornion kaupunginhotellin nimi muuttui vuonna 2015 Park Hoteliksi.
Vuonna 1902 rakennetun Kuopion kaupunginhotellin toiminta lakkautettiin alkuvuodesta 1986. Paikalla on sijainnut Sokos Hotelli Puijonsarven...
Sarjasta Pulmuset (Married With Children) on julkaistu meillä DVD-muodossa ainakin kaksi levyllistä "parhaita paloja" otsikolla "Kaikkien aikojen hysteerisimmät jaksot". Esimerkiksi Huuto.net tarjoaa sekä näitä kahta suomennoksin varustettua kokoelmaa että englanninkielisiä (laajin huomaamani oli 32:n DVD:n boksi).
Heikki Poroila
Kyseessä saattaisi olla Liisa Karakorven kirjoittama ja Pirjo Lindbergin kuvittama Lentävä Lallero, Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirja 134 vuodelta 1986. Siinä kuusivuotias Reittu haaveilee lentävästä mustasta koirasta, jonka nimi on Hurja. Reittu tutustuu samanikäiseen Helenaan, joka puolestaan tahtoisi Lallero-nimisen lentävän corgin. Kumpikin lapsista on varma, että jo seuraavana yönä juuri hänen koiransa lentää Reitun huoneeseen. Helena jää Reitun luo yöksi nähdäkseen, mitä tapahtuu. Lopulta kuuluu jysähdys, ja katolla istuu kuin istuukin koira...
Markku Salon kirjassa Remu Remu Aaltonen kertoo koulunsa olleen Lapinlahden kansakoulu. Muita kouluja hän ei mainitse. Muualta ei löytynyt tietoja hänen koulutuksestaan.
Helsingin juutalaisen seurakunnan verkkosivuilla todetaan yksiselitteisesti "Hautausmaalla tulee miesten käyttää hattua tai kipaa.". Mitään perusteluita ei määräykselle anneta, mutta oletettavasti taustalla on Talmudin määräys peittää pää rukouksen ajaksi (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kipa). Naisten pukeutumisesta tai päähinepakosta ei sivuilla sanota mitään, mutta yleiset juutalaisuuteen liittyvät perinteet edellyttävät myös naisilta pään peittämistä esimerkiksi huivilla. Jotkut ei-ortodoksijuutalaiset sallivat myös naisten käyttävän kipa-päähinettä, mutta perinteisesti se on vain miesten päähine.
Heikki Poroila
Kirjaston kokoelmista ja verkosta löytyvistä taiteilijamatrikkeleista löytyi kaksi Miettinen-nimistä kuvataiteilijaa: Olli Miettinen ja Woldemar Miettinen. Valitettavasti emme siis löytäneet taulusi signeeraajaa. Ehkäpä apua löytyisi taide- ja antiikkiliikkeistä.
Pelisivusto https://boardgamegeek.com/ sivuilta löytyy lyhyt englanninkielinen ohjeistus tähän korttipeliin:
https://boardgamegeek.com/boardgame/4310/sting
Suomenkielisiä ohjeita ei löytynyt kirjaston kirjoista eikä muistakaan lähteistä. Englanninkielisellä sivulla kerrotaan Stingin olevan muunnelma Rommipelistä. Korttipeli.fi-sivuilla on Rommipelin säännöt, jotka löytyvät myös ainakin Mikko Saaren kirjoittamasta 150 korttipeliä -kirjasta. Kirja on myös Kaski-kirjastojen kokoelmissa:
https://www.korttipeliopas.fi/rommi
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportlets&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_687834046_facet_queries=&...
Eesti Rahvarõivad (Viron kansallispuvut) -sivuston kuvien perusteella on todennäköistä, että puolihameesi on virolainen. Monissa kunnissa esiintyy erilaista värivariaatiota, mutta suurimmassa osaassa kuviointi pysyy samanlaisena. Kaikista lähin hame, jonka löysin, on Pohjois-Virosta, entisestä Koerun kunnasta, joka nykyään on osa Järvan kuntaa.
Eesti Rahvarõivad: http://rahvaroivad.folkart.ee/et
Koeru: http://rahvaroivad.folkart.ee/rahvaroivad?element%5Bkihelkond%5D=Koeru&…
Vanhoissa ja perinteisissä kellotauluissa on tavallisesti käytetty roomalaisia numeroita, kun taas moderneissa kellotauluissa arabialaiset numerot ovat yleisimpiä etenkin länsimaissa. Roomalaisista numeroista arabialaisiin numeroihin siirtymiselle on vaikea osoittaa tarkkaa historiallista ajankohtaa ja syytä. Samoin syy kellotaulun numeroiden asettelun muutokseen on vaikeasti selvitettävä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vaakatasossa olevat arabialaiset numerot ovat erityisesti modernien kellotaulujen piirre, kun taas vanhoissa, roomalaisia numeroita hyödyntävissä kellotauluissa numerot on kohdistettu keskipisteeseen.
Arabialaisten numeroiden yleistymiseen Euroopassa vaikutti voimakkaasti italialainen matemaatikko Fibonacci (n. 1170-1240...
Etsit ilmeisesti Kirjastot.fi-sivuston rekisteröityneiden käyttäjien rekisteröitymislomaketta, se löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/users/registering.asp . Kun olet rekisteröitynyt käyttäjä, saat halutessasi sähköpostiisi tiedotteita mm. sivujen päivityksestä, ja avoimista työpaikoista kirjastoalalla. Voit myös asettaa Kirjastot ja kokoelmat -kanavalle oman kirjastosi oletussivuksi.
Uolevi Nojosen kirja Kylän synty on julkaistu v.1984, joten sitä ei ole enää kirjakaupoista ostettavissa. Voit kuitenkin saada sen kaukolainaksi kirjastosi kautta. Sitä on Mikkelin sekä Tampereen kaupunginkirjastoissa sekä muutamissa korkeakoulukirjastoissa.
Voit myös osoittaa kysymyksesi suoraan WSOY:lle http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/docs/palaute (Nojonen on WSOY:n kirjailijoita). Nojosen sähköpostisoitetta ei löytynyt, mutta viestit hänelle menevät varmaankin WSOY:n kautta perille.
Nuorisotyöstä löytyy eri näkökulmista runsaahkosti teoksia - tässä muutamia niistä, jotka löytyivät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta: Sydänmaanlakka, Olavi: Jengistä aseman lapsiin ja Walkersiin (2000); Kemppinen, Pertti: Nuoriso 2000 - nuorisotyön käsikirja (1999); Ilves, Kirsi: Stadi ja sen nuoret - nuorisotyötä Helsingissä 1948-1997 (1998); Cederlöf, Petri: Nuorisotyön yhteiskunnallinen merkitys... (1998); Katutyön opas / toim. Lahti, Isomäki, Tilus (1996); Nieminen, Juha: Nuorisossa tulevaisuus - suomalaisen nuorisotyön historia (1995); Järvinen, Kimmo: Elämä hallintaan - erityisnuorisotyön opas tekijöille (1993); Näkökulmia nuorisotyöhön / toim. Nieminen (1991); Vesikansa, Sari: Toimintaan nuorten kanssa -...
Otteen suomenruotsalaisista kirjailijoista saat listattuna kun menet www.lib.hel.fi:n etusivulle, klikkaat Sanojen aika-painiketta ja siltä sivulta valitset Laajempi haku-vaihtoehdon (osoite: http://kirjailijat.kirjastot.fi )
Laajemmassa haussa valitset:
- Haen kirjailijoita -vaihotehdon
- Sukupuoli, Maakunta, Kotipaikka, Muoto, Asiasanat- kentissä: Mikä tahansa
- Kieli-kentässä: Ruotsi.
Muut kentät jätät tyhjiksi ja klikkaat lopuksi Hae-painiketta.
Saat esiin listan 34:stä kirjailijasta. Klikkaamalla kirjailijan nimeä saat ensin esiin pätkän hänen kirjoittamastaan tekstistä. Valikosta, jossa lukee Teksti 1, saat esiin mm kirjailijan henkilötiedot.
Jos haluat saada koko kuvan suomenruotsalaisista kirjailijoista, niin heistä on julkaistu...
LINDA, yliopistokirjastojen yhteisluettelo, on hyvä tiedon lähde
http://finna.fi
- kuten myös Suomen kansallisbibliografia FENNICA,
http://finna.fi
ja kotimainen artikkeliviitetietokanta ARTO
http://finna.fi
Nämä tietokannat ovat käytettävissä vain kirjastoissa, esim. Turun kaupunginkirjastossa tai Turun yliopiston kirjastossa.
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta voi hakea osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1
Voit aloittaa seuraavilla asiasanoilla: koira, poliisi, poliisikoirat, poliisilaitokset
Kannattaa varmaan ottaa yhteyttä myös Turun poliisilaitokseen.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mm.
Jermo, Aake: Poliisikoira Lex (67.451)
Sandström, Tuula: Sankarikoira Aku (67.451)
Kirjoista Vilkuna, Kustaa: Etunimet (4.uud.painos 2005) ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999) löytyy tietoa etunimistä. Kirjat löytyvät kirjastosta. Vilkunan kirjassa kerrotaan, että Henna on vanha muoto nimistä Henriikka ja Henrietta. Nämä nimet ovat Henrikin sisarmuotoja.
