Kaukopalvelulomake löytyy kirjaston sivulta http://www.lib.hel.fi/ kirjasto-info. Sieltä pääsee suoraan täyttämään lomakkeen. Toinen mahdollisuus on kirjastoissa täytettävä lomake.
Hinnat löytyvät samasta paikasta.
Tähän kysymykseen on vastattu jo aiemmin tällä palstalla: "Robert Lawrence Stinestä löytyy suomeksikin tietoa, Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (2001) on kerrottu hänen kirjailijanurastaan (s.242-250)."
Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistossa on vastattu Kirsi Kunnakseen liittyviin kysymyksiin, sieltä voi kirjailijan nimellä hakea aikaisempia vastauksia: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirsi Kunnaksesta löytyy tietoa Tampereen kaupunginkirjaston Pirkitta-aluetietokannasta: http://kirjasto.tampere.fi/Pirkitta
Kun kirjoittaa asiasanaksi Kunnas, Kirsi, saa viiteitä kirjoihin, lehtiartikkeleihin ja verkkoaineistoon.
Pispalan tietotupa 2003 -verkkoaineistossa kerrotaan myös lapsuudesta ja perheestä: http://mansetori.uta.fi/pispala/runolauteet/runotalvi/kunnas.php
Pirkitassa on myös linkki Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita
-sivulle, jossa kirjailijan sivulta löytyy "lähteitä ja linkkejä" -sivu, jossa on mainittu lukuisia...
Kotkan kirjaston aineistotietokannasta löytyy vesijuoksusta 1 kirja (Anttila Eeva-Liisa Vesijuoksijan käsikirja) ja 1 video (Virkisty vedessä). Saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteesta http://kyytikirjastot.fi:8001/intro2.dll?formid=form2.
Kannattaa vierailla lähimmässä kirjastossa, sillä
kirjaston koneilla voit käyttää Aleksi- ja Arto -artikkelitietokantoja. Aleksista löytyy lukuisia viitteitä vesijuoksua käsittelevistä lehtiartikkeleista. Ohessa muutama esimerkki:
Arvonen, Sirpa: Villitseekö vesijuoksu sauvakävelyn lailla? Liikunta ja tiede 2005 ;4
Väisänen, Satu: Altaaseen! Anna 2005 ; 36.
Kyyti-tietokannasta voit tarkistaa, mistä kirjastosta lehdet löytyvät. Pyydä apua kotikirjastosi kirjastonhoitajalta.
Soutuspinninginstä...
Etätietopalvelussa on kysytty aiemmin: "Mistä saisin tietoa Danielle Steelin elämästä netistä". Tämä vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=6998… .
Mikäli tarvitset esitelmääsi varten suomenkielistä aineistoa Steelistä on teoksessa: Simon Beesley, 1900-luvun kirjallisuus (lyhyesti artikkelissa: Suku- ja rakkausromaani). Henkilötietoja on Otavan kirjallisuustiedossa. Ihmemaan hakuohjelmaa http://www.fi/ kannattaa myös kokeilla.
Steelin teosten arvosteluja on Kirjallisuusarvosteluja -lehdissä (ilmestynyt aiemmin vuosittain). Esimerkiksi Isoäiti Danista, joka on julkaistu suomeksi vuonna 2001 on Kirjallisuusarvosteluissa osassa B 2001 Kalevan...
On suomennettu: näytelmän suomensi Paavo Cajander ja se ilmestyi ensimmäisen kerran 1911. Näytelmä sisältyy myös William Shakespearen Koottujen draamojen neljänteen osaan (WSOY, 1950) ja William Shakespearen draamojen 9 osaan (1944).
R. Raala on julkaissut ”Laululeivonen” nimisiä yksiäänisiä koululauja sisältäviä lauluvihkoja 1920-1930-luvuilla. Viidennessä vihkossa on laulu nimeltään ”Majan rakentaja”. Sen on sanoittanut Larin Kyösti ja laulussa on vain yksi säkeistö, joka kuuluu: Majan mä tahtoisin rakentaa kolmen siintävän salmen taa ; humala kuistia kiertää saisi, aamuinen loimo se kirkastaisi lepikön heleän harjan.
Myös Leevi Madetoja on säveltänyt Larin-Kyöstin tekstiin mieskuorolaulun nimeltään: ”Majan ma tahtoisin rakentaa” (opus 26 nro 3). Tässä laulussa on seuraavanlaiset sanat:
Majan ma tahtoisin rakentaa kolmen siintävän salmen taa ; humala kuistia kiertää saisi, aamuinen loimo se kirkastaisi lepikön heleän harjan. Leppoisa tuuli se kaiun tois, maljani...
Pietari Päivärinta (1827 - 1913) oli aikansa suosituin kirjailija sekä Suomen ensimmäinen ja tunnetuin kansankirjailija (=itseoppinut kirjailija). Teoksissaan hän kuvasi keskipohjalaista kansanelämää. Lisäksi Päivärinta oli valtiopäivämies, lukkari, välskäri, maanviljelijä, musiikinopettaja ja näkyvä kunnallinen luottamusmies sekä yleensäkin omana aikanaan hyvin tunnettu henkilö. Päivärinnalta ilmestyi 32 teosta ja lisäksi kertomuksia, joita julkaistiin erilaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä, kalentereissa ja albumeissa. Hänen tunnetuimmat teoksensa ilmestyivät 1880-luvulla. Päivärinnan teoksia on käännetty ainakin 13 kielelle.
Lähteet:
http://www.pietaripaivarinta.fi/
http://www.kirjastovirma.net/henkilogalleria/P%C3%A4iv%C3%...
Kouvolan kirjastokortilla voi lainata kaikista Kymenlaakson kirjastoista, siis myös Kotkan kirjastoista. Toimii myös toiseen suuntaan, sillä muiden Kymenlaakson kirjastojen (Kyyti-kirjastot) korteilla voi lainata Kouvolan kirjastoista.
Etsitty kirja voisi olla unkarilaisen Ferenc Karinthyn Epepe (Librum, 1982). Se on kertomus professori Budaista, joka on matkalla Budapestistä Helsinkiin ottaakseen osaa kansainväliseen kongressiin. Erehdyksessä hän nousee väärään koneeseen ja joutuu maahan, jossa kukaan ei ymmärrä häntä eikä professorikaan tunne sen enempää maata kuin sen kieltä. Aluksi vähäiseltä näyttänyt erehdys muodostuu pulmalliseksi: rahat loppuvat, mikään johtolanka ei paljasta outoa ympäristöä eikä professorilla ole mahdollisuutta matkustaa kotiin.
Kirja päättyy siihen, kun professori Budai lähtee seuraamaan lammesta virtaavaa vettä pienen laskuojan reunaa pitkin: "Hitaasti virtaava, matala ja kapea oli tämäkin vesi, kahdella askelella sen poikki olisi voinut...
Pekka Lipposen seikkailuiden kirjoittaja eli Aarne Haapakoski (salanimellä Outsider, jota jossain vaiheessa käytettiin myös Haapakosken ja Seppo Tuiskun yhteisenä) kuoli vuonna 1962, joten hänen kirjalliset teoksensa vapautuvat tekijänoikeudellisesti vasta tammikuussa 2033. Ellei toisin voida osoittaa, Pekka Lippos -seikkailujen oikeudet ovat Haapakosken perikunnalla. Osa Lippos-tarinoista on kuitenkin edelleen elossa olevan Seppo Tuiskun kirjoittamia, joten tarkemmin selvittämättä ei voi tietää, kumpi oikeudet yksittäiseen tarinaan omistaa.
Kirja-Mono Oy:llä on todennäköisesti ollut vain painettujen kirjojen julkaisemisesta sopimus kirjoittajien kanssa, joten digitoinnin kohdalla täytyisi lähinnä selvittää mahdollisen grafiikan tekijöiden...
Kyllä vaan. Voit palauttaa HelMet-kirjastojen aineistoa mihin tahansa HelMet-kirjastojen toimipaikkaan, siis myös Espooseen, Vantaalle tai Kauniaisiin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Koivusalon kamariin on sijoitettu mikrofilmien ja -korttien lukulaitteita sekä kaksi nettikonetta ja suomen kielen opiskeluun tarkoitettu Suomioppi-kone. Tila on nimetty seinäjokelaisen Esko Koivusalon mukaan.
Hallinnon toimistotyöntekijöihin sovellettavista tulospalkkausmalleista ei sinänsä löytynyt viitteitä käytettävissä olevista tietokannoista. Seuraavissa julkishallinnon (kunnat, valtio) tulospalkkausta käsittelevissä julkaisuissa saattaa kylläkin olla myös tarkoittaamasi erityisalueen tietoa.
TOIMIHENKILÖIDEN tulospalkkaus. 1995
TURUNEN, Markus : Tulospalkkiot kannustinjärjestelmänä. 1996.
LAPPALAINEN, Leena : Tulospalkkauskokemukset valtiolla. 1993.
LEHTO, Eero : Tulosohjaus valtionhallinnossa.. 1992.
RAPORTTI sosiaaliviraston vuoden 1997 tulospalkkiokokeilusta. 1998.
KARPPINEN, Virpi : Tulospalkkiot organisaation kehittämisen välineenä. 1998.
KUULA, Arja : Tulosta, säästöä ja kannustusta : tutkimus kunnallisen sektorin tulospalkkioiden...
Anu Ojalasta ei kovin paljon löydy tietoa. Eniten tietoa lienee juuri Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa osoitteessa http://www.nuorisokirjailijat.fi/ojalaanu.shtml. Toinen linkki on hänen kustantajansa Otavan sivuille http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990702-094111.html. Molemmilta sivuilta löytyy Anu Ojalan sähköpostiosoite. Mikään ei varmaan estä ottamasta häneen suoraan yhteyttä.
Asta Virtanen kirjoittaa Raahen Joulu 1995 –lehdessä Riipakan talon vaiheista (s. 18-19) ja kertoo että rakennuksessa asui 20-luvulla Knut Willehard Ribacka vaimonsa Liisan kanssa. K.W. Ribacka oli syntynyt Kajaanissa vuonna 1884. Silloin perheen sukunimi oli muodossa Riipakka. K.W. Ribacka kuoli 1926. Talo on kulkenut Riipakan talon nimellä kaksikymmenluvulta lähtien.
Lähde: Virtanen, Asta : Riipakan talon vaiheista. Julkaisussa : Raahen joulu. - Raahe : Raahe-seura, 1990-. - 1995: [1], s. 18-19.
Uusimmat kirjastoja koskevat tilastot (http://tilastot.kirjastot.fi/) ovat vuodelta 2017 ja niissä sivukirjastojen tiedot on tosiaan yhdistetty pääkirjastojen tietoihin. Utön kirjasto saattaa siis edelleen olla Suomen pienin kirjasto, mutta sen tietoja ei näy tilastossa. Kirjastot.fi-sivustolta löytyvän tilaston mukaan kuitenkin Suomen pinta-alaltaan pienin kirjasto oli vuonna 2017 Kustavin kirjasto, jonka hyötypinta-ala oli 110 neliötä. Melko pieniä olivat myös Pyhärannan (140 neliömetriä) ja Luhangan (179 neliötä) kirjastojen pinta-alat.
Pienin kokoelma oli Pyhärannassa, hieman yli 14 100 kappaletta. Lukuun on laskettu kaikki kirjaston tarjoama aineisto, ei ainoastaan kirjoja. Pyhärannassa olivat myös pienimmät lainausluvut...
