Haku Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta hakusanoilla "aurinkokennot or aurinkopaneelit" antaa tuloksesi seuraavan teoksen:
-Aurinko-opas: aurinkoenergiaa rakennuksiin/ Bruno Erat et al., julk. Aurinko-teknillinen yhdisty, 2008.
Kirja on saatavissa Viikin tiedekirjastosta.
Helsingin Teknillisen korkeakoulun kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat englanninkieliset teokset:
- DESIGNING INDOOR SOLAR PRODUCTS: PHOTOVOLTAIC TECHNOLOGIES FOR AES / JULIAN F. RANDALL,2005
- PHYSICS OF SOLAR CELLS/ JENNY NELSON, 2003
- SOLAR CELLS: MATERIALS, MANUFACTURE AND OPERATION/ TOIM. TOM MARKVART, LUIS CASTAÑER, 2005
- THIN FILM SOLAR CELLS: FABRICATION, CHARACTERIZATION AND APPLICA-TIONS/ TOIM. JEF POORTMANS JA VLADIMIR ARKHIPOV, 2006
Viimeksi...
Uusi Helmet-kortti maksaa aikuisilta kolme euroa ja lapsilta kaksi euroa.
Lisää tietoa kirjaston maksuista täällä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647)
Olen penkonut kaikki mahdolliset nettilähteet löytämättä selkeää tietoa siitä, että levystä olisi julkaistu versio "laajemmalla tekstiliitteellä", vaikka kahden CD:n laitos tunnetaan (toisella levyllä musiikki ilman lauluosuuksia, Nuclear Blast Records sekä Potoska Publishing, molemmat p2014). Nämä löytyvät niin Piki- kuin HelMet-kokoelmastakin, eikä kummankaan luettelointitiedoissa viitata "tavallista" tekstiliitettä merkittävämpään osioon.
Mutta jos joku kollega tällaisen extended-version löytää, niin kertokoon sen tähän jatkoksi ja asiakkaan iloksi :)
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Valitettavasti unkarilaiselta László Krasznahorkailta (s. 1954) on suomennettu ainoastaan mainitsemasi novelli Ulkoista tulta, joka sisältyy antologiaan Mitä olet nähnyt ja kuullut (toim. Anna Tarvainen et al., suom. Outi Hassi ja muita, Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus, 2010).
Joitakin Krasznahorkain teoksia löytyy Suomen kirjastoista ruotsiksi ja englanniksi käännettyinä. Niitä voi etsiä esimerkiksi Frank-monihaulla.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://aleksi.btj.fi/
https://finna.fi
http://www.krasznahorkai.hu/
Suoniolla (Julius Krohn) on runo Runebergin kuvapatsasta paljastaessa ja se alkaa noilla sanoilla. Runo löytyy ainakin Väinölä: helmivyö suomalaista runoutta -kokoelmasta (toim. Leimu, WSOY, 1905).
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvistä kirjoista vetovoiman lakia tai sitä sivuavia asioita käsitellään esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Rhonda Byrne, How the secret changed my life : real people, real stories
Rhonda Byrne, Salaisuus
Rhonda Byrne, Salaisuus muutti elämäni : tositarinoita Salaisuuden voimasta
Rhonda Byrne, The secret
Rhonda Byrne, Voima
Esther Hicks, Vortex - energiapyörre : vetovoiman laki ja hyvät ihmissuhteet
Michael Losier, Vetovoiman salaisuus : kuinka vedät haluamiasi asioita puoleesi
Ruediger Schache, Positiivisen vetovoiman salaisuus : 99 tapaa löytää sydänmagneettisi voima
Ruediger Schache, Sydänmagneetin 10 uutta salaisuutta
Ruediger Schache, Sydänmagneetti : vetovoiman salaisuus
Florence...
Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto 10 suljettiin syyskuun viimeinen päivä, ja kierrätyshylly on siksi poistettu. Lähimmät kirjastojen kierrätyspisteet ovat tosiaan Rikhardinkadun kirjastossa, Kallion kirjastossa ja Pasilan kirjastossa. Myös Kampin kauppakeskuksessa on kirjojen kierrätyspiste lähellä suutari-avain-palvelua.
Lennätin oli käytössä Suomessa vuosina 1855-1945.
Sen jälkeen lennättimen korvasivat Telex ja analoginen puhelinverkko.
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/2005-06-06/Ensimm%C3%A4inen-telepalvelu-oli-s%C3%A4hk%C3%B6sanoma-3291207.html
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SYhdist%C3%A4mme__Orightresult__U?lang=fin
Viimeiset Telex eli Kaukokirjoitin käyttäjät suomessa siirtyivät 2005 Viron puhelinyhtiön, Eelionin, asiakaiksi. https://www.ts.fi/uutiset/talous/1074009757/Telex+joutuu+hautaan+ensi+vuonna
Kun langallisen puhelinverkonkin käyttäjämäärä samaan aikaan vanheni ja verkon pylväät alkoivat saavuttaa 40 vuoden iän, siirryttiin 2008-2014 suosiolla uuteen langattomaan tekniikkaan. https://www....
Kuva on valitettavasti melko epäselvä, eikä ötökän koosta ole tietoa. Yleisen muodon ja värin perusteella otus voisi olla esimerkiksi jokin vaaksiainen.
Kivelan sairaalahan on yhä toiminnassa. "Kivelän sairaala ei ole enää sairaala, vaan monipuolinen palvelukeskus. Talossa ei ole enää ylilääkäriä, ylin talon toiminnasta vastaava on johtaja Helena Venetvaara-Nurmi. Tiedot saatu Kivelän keskuksesta. ", vastaa kollega samantapaiseen kysymykseen 04.07.2019
Saatat kuitenkin tarkoittaa hiljattain eläköitynyttä Antti Sorvaa, joka oli Helsingin pitkäaikaissairaaloiden (Kivelä, Koskela, Myllypuro ja Suursuo) ylilääkärinä vuoteen 2010 asti. Hän oli kovin huolissaan sairaaloiden organisaatiomuutoksista. Ne kun tuntuivat kadottavan sujuvat toimintamallit. http://www.prokuntapalvelut-helsinki.fi/?p=99 ja https://www.mediuutiset.fi/uutiset/vastuu-kaihertaa-helsingissa/90f2cff4...
Tällaista tarkoitusta varten suosittelen Kavin (Kansallisen audiovisuaalisen instituutin) Koulukinoa http://www.koulukino.fi/index.php?id=19
sekä Kavin Elonetin elokuvia
https://kavi.finna.fi/
Myös Elävästä muistista voisi löytyä sopivaa materiaalia, https://elavamuisti.fi/
Lisää verkosta löytyviä aineistoja löytyy Makupalat.fi:stä, näistä yllä mainituista osan löysin kokoelmasta Katsele ja kuuntele konsertteja, esityksiä ja ohjelmia, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/katsele-ja-kuuntele-konsertteja-es…. Sieltä löytyy muutakin sopivaa materiaalia. Lisäksi voi selata otsikon Elokuva Suomessa alta löytyvää sisältöä, https://www.makupalat.fi/fi/k/755/hae?category=34232&sort=title&order=a…
Perinteisiä viljelykasveja Suomessa ovat olleet ruis, ohra, kaura, eri vehnälajikkeet, tattari, nauris, lanttu, papu ja herne. Kotieläimistä pidettiin nautakarjaa, lampaita, vuohia, sikoja ja kanoja. Lehmistä ja kutuista saatiin lihan ohella maitoa ja lampaista villaa, minkä lisäksi kaikella karjalla oli suuri merkitys lannan tuottajina aikana, jolloin teollisia lannoitteita ei ollut.
Lähteet:
Helsingin yliopiston Historiallinen maatalous -verkko-opetuspaketti: http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/index.htm
Luonnonvara- ja ympäristöalan oppilaitosten Virtuaalikylä-sivusto: http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/index.php?tila_id=1&ohjemappi&…
Luonnonvarakeskus: https://www.luke.fi/futurecrops/fi/elamammekasvit/...
Helmet-palvelusivustolla olevan listan mukaan asiakkaiden käytettävissä oleva paperisilppuri on Helsingissä ainoastaan Töölön kirjastossa.
Korona-aikana palveluissa on rajoituksia, joten sinun kannattaa vielä varmistaa suoraan Töölön kirjastosta, onko paperisilppuri tällä hetkellä käytettävissä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI
Valitettavasti tietoa tästä lehdestä on niukalti. Helsingin yliopiston
kiraston alaisuudessa toimm Slaavilainen kirjasto, jonka kokoelmista
löytyy Sortavalassa julkaistun Krasnoe Znamian irtonumeroita vuodelta
1941. Alkuperäisiä numeroita ei varmaankaan anneta kaukolainaksi,
mutta kopioita niistä pitäisi saada. Palvelu on maksullista. Jos harkitset
kaukolainausta, sinun kannattaa varmaan ottaa yhteyttä Slaavilaiseen
kirjastoon, säh. hyk_slav@helsinki.fi. Lisäksi Vanhasta Valamosta löytyy
jonkin verran artikkeliviitteitä Aleksi-nimisestä tietokannasta, jonka
online-versiota ei voi valitettavasti käyttää ilman salasanaa (se on siis
maksullinen). Aiheesta löytyy suomeksi myös jonkin verran kirjalli-
suutta, mm. "Vanha Valamo - Kristuksen...
Hei!
Haluat siis etsiä musiikkiaiheisia dvd-levyjä pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta, Plussa-aiheistohausta, joka löytyy osoitteesta http://www.libplussa.fi/. Kun aloitat haun, valitse ensin vaihtoehto "Monipuolinen haku". Valitse ensimäiseksi hakuehdoksi "asiasana tai luokka" ja kirjoita hakuruutuun dvdlevy. Valitse toiseksi hakuehdoksi "Näytä aineistoa joka löytyy musiikkiosastolta" ja napauta lopuksi Tee haku -painiketta.Tällöin saat listan niistä dvd-levyistä, jotka on kuuluvat jonkun kirjaston musiikkiosaston kokoelmiin.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat leijanrakentamisen oppaat: Bondestam, Mårten, Better kites--Parempia leijoja (2000); Eden, Maxwell, The magnificent book of kites--explorations in design, construction.. (1998); Baker, Rhoda, Making kites--how to build and fly your very own kites - from simple.. (1993) Niiden saatavuuden näette nettisoitteesta http://www.libplussa.fi
Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolle pyritään hankkimaan
kaikki suomenkieliset musiikkikirjat, joten melko kattavan listan
saat tekemällä haun omasta aineistotietokannastamme Introsta. Kokoelmassamme on myös joitakin ruotsinkielisiä kirjoja. Mene ensin Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulle ( http://www.tampere.fi/kirjasto )
ja klikkaa kuvaketta INTRO JA INTROACTIVE. Valitse seuraavaksi HAKU.
Täytä sitten hakulomake. Voit kokeilla kahdella eri tavalla, hakutulokset poikkeavat hieman toisistaan:
1. Kirjoita luokaksi "78.351", valitse aineistolajiksi valikosta
kirja ja kieleksi suomi (tai ruotsi). Jos et halua eri oopperoitten
librettoja mukaan hakutulokseen, rajaa ne pois ei-ehdolla eli kirjoita
hakulomakkeen toiselle...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan George Byronilta on suomennettu vain runokokoelma Kolme runokertoelmaa (1922). Siinä kysymääsi runoa ei ollut, ei myöskään muutamassa selaamassamme antologiassa. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu.
15.1.2003 Finnpanel julkaisi tuoreen tutkimuksen television katselusta Suomessa.
Yli 10-vuotiaat suomalaiset katsoivat televisiota vuonna 2002 päivittäin keskimäärin 2 tuntia ja 51 minuuttia. Katseluaika kasvoi edellisvuoteen verrattuna 2% (4 minuuttia). Lisääntynyt katselu kertyi ns. "prime time"
aikaan (klo 18-23) erityisesti mieskatsojien toimesta.
Amerikkalaiset katsovat televisiota yli 4 tuntia päivässä.
http://www.csun.edu/~vceed002/health/docs/tv&health.html
Marilyn Kayesta löytyy tietoa hänen suomalaisen kustantajansa WSOY:n nettisivulta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320&cat=2 ja Mervi Kosken kirjasta /// Ulkomaisia nuortenkertojia 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. - 2001 ///. Arviointeja hänen kirjoistaan löytyy lisäksi aikakauslehdistä, näitä artikkeleita voi etsiä kirjastossa Arto-tietokannan avulla.
