Etsitty kirja voisi olla unkarilaisen Ferenc Karinthyn Epepe (Librum, 1982). Se on kertomus professori Budaista, joka on matkalla Budapestistä Helsinkiin ottaakseen osaa kansainväliseen kongressiin. Erehdyksessä hän nousee väärään koneeseen ja joutuu maahan, jossa kukaan ei ymmärrä häntä eikä professorikaan tunne sen enempää maata kuin sen kieltä. Aluksi vähäiseltä näyttänyt erehdys muodostuu pulmalliseksi: rahat loppuvat, mikään johtolanka ei paljasta outoa ympäristöä eikä professorilla ole mahdollisuutta matkustaa kotiin.
Kirja päättyy siihen, kun professori Budai lähtee seuraamaan lammesta virtaavaa vettä pienen laskuojan reunaa pitkin: "Hitaasti virtaava, matala ja kapea oli tämäkin vesi, kahdella askelella sen poikki olisi voinut...
Jokaisen sähköpostin käyttöohjeet löytyvät postilaatikosta. Asetuksissa on yleensä tarjolla (Posti)suodattimia, joiden avulla voi esimerkiksi lajitella, poistaa sekä torjua saapuvia sähköposteja.
Sähköpostien käyttöohjeita löytyy myös googlaamalla. Esimerkiksi Suomi24:n käyttöohjeet ovat sivustolla http://www.suomi24.fi/opastus/sahkoposti#suotimet .
Gmailin suodattimien käyttöohjeet löytyvät osoitteesta https://support.google.com/mail/answer/6579?hl=fi .
Outlook-ohjeet löytyvät sivustolta, jonka osoite on http://windows.microsoft.com/fi-fi/windows/outlook-help .
Vastauksia Outlook-kysymyksiin voi hakea myös Outlook.com -keskustelupalstalta. Sen osoite on http://answers.microsoft.com/fi-fi/outlook_com/forum?auth=1 .
Pekka Lipposen seikkailuiden kirjoittaja eli Aarne Haapakoski (salanimellä Outsider, jota jossain vaiheessa käytettiin myös Haapakosken ja Seppo Tuiskun yhteisenä) kuoli vuonna 1962, joten hänen kirjalliset teoksensa vapautuvat tekijänoikeudellisesti vasta tammikuussa 2033. Ellei toisin voida osoittaa, Pekka Lippos -seikkailujen oikeudet ovat Haapakosken perikunnalla. Osa Lippos-tarinoista on kuitenkin edelleen elossa olevan Seppo Tuiskun kirjoittamia, joten tarkemmin selvittämättä ei voi tietää, kumpi oikeudet yksittäiseen tarinaan omistaa.
Kirja-Mono Oy:llä on todennäköisesti ollut vain painettujen kirjojen julkaisemisesta sopimus kirjoittajien kanssa, joten digitoinnin kohdalla täytyisi lähinnä selvittää mahdollisen grafiikan tekijöiden...
Kysyin asiaa TV 7 -kanavalta. Ohjelmassa lausuttiin seuraavien runoilijoiden runoja: Heli Karjalainen, Erkki Leminen, Aale Tynni, P. J. Hannikainen, Katri Vala, Anna-Mari Kaskinen, Upe Poutiainen, Hilja Aaltonen, Heljä Jantunen, Maaria Leinonen, Ivar Wideen, Elmer Diktomus (Diktonius?), Anni Korpela, Linnea Perander-Hovi ja Pia Perkiö. Valitettavasti yksittäisten runojen tekijät eivät ole tiedossa, eikä kenenkään etunimi näytä olevan Lennart.
Runoilijoiden nimet on nyt lisätty myös televisiokanavan ohjelmatietoihin:
http://www.tv7.fi/broadcast/?broadcast=0_195616
Kyseessä voisi olla Janoschin pikku karhusta ja pikku tiikeristä kertovat kirjat: Aarretta etsimässä, Oi ihana Panama, Postia tiikerille, Tule terveeksi, pikku tiikeri, Hyvää päivää, pikku possu ja Pikku tiikerin jymyjuhlat. Kirjat on julkaistu yhteisniteenä nimellä Suuri Panamakirja (WSOY, 2004). Janoschin kirjojen pohjalta on myös tehty 26-osainen animaatiosarja, joka on julkaistu dvd-tallenteina nimellä Janoschin tarinatuokio.
Janosch Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Lisätietoa animaatiosta Eläköön kuvat! -blogissa: http://elakoonkuvat.blogspot.fi/2009/12/janoschin-tarinatuokio.html
Tämä on usein kysytty kysymys, eikä siihen ei ole selkeää oikeaa vastausta. Asiaa on pohdittu useilla keskustelupalstoilla, mutta kirjailija Rowling itse ei ole kommentoinut asiaa missään mediassa. Asia jää siis arvelujen varaan.
Hagrid tosiaan sanoi tulleensa saarelle lentämällä, pois Hagrid ja Harry lähtivät veneellä. Mahdollisuuksia Dursleyn perheen saarelta pois pääsemiseen on useita, tässä muutama vaihtoehto: Saarella on saattanut olla useampi vene (epätodennäköistä). Hagrid saattoi taikoa käyttämänsä veneen ajelehtimaan takaisin saarelle (myös epätodennäköistä, koska Hagrid tuskin ajatteli asiaa näin pitkälle). Merivartiosta tai jokin muu taho pelasti Dursleyt.
L. Onervan runo Sa menet pois on kokoelmasta Iltakellot (1912). Runo on luettavissa myös teoksista L. Onerva: Valittuja runoja. 1 (Otava 1927) ja antologiaan Toisillemme : valikoima runoja (L. Onervan ja Eino Leinon runoja, toim. toim. Reetta Nieminen ja Jorma Rakkolainen, Otava 1986).
Teokset löytyvät kirjastoverkkonne kokoelmista.
Finna https://finna.fi/
Lastu-kirjasto https://lastu.finna.fi/
Markku Salon kirjassa Remu Remu Aaltonen kertoo koulunsa olleen Lapinlahden kansakoulu. Muita kouluja hän ei mainitse. Muualta ei löytynyt tietoja hänen koulutuksestaan.
Tässä kollegan ehdotus, joka ei aivan ole muistamassasi muodossa, mutta lienee kuitenkin sama. Hän ehdottaa kansanlaulua nimeltä Älä itkelele, jossa lauletaan näin:
"Älä itkelele, mamma tullelelee, tuo pikku tossut Topille.
Silkkisaumaiset, nahkapohjaiset, kahdeksan markan arvoiset.
Älä itkelele, pappa tullelelee, tuo tossut pikku jullillele.
Pikipohjaiset, paksusaumaiset, kahdeksan markan arvoiset.”
Kuten monien kansanlaulujen, tämänkin tekijä on tuntematon. Laulu löytyy esim. Kiekkumaralla - kansanlauluja lapsille -nuotista.
Siinä kerrotaan myös: ”Kansanlauluja leimaa paikallisuus ja variaatio. Samasta laulusta on monia erilaisia toisintoja, kun laulu on kulkeutunut laulajalta toiselle ja maan toiselta laidalta toiselle...
Kouvolan pääkirjastossa ei valitettavasti ole palautusluukkua. Voit kuitenkin palauttaa aineistoa myös omatoimikirjastoihin, joilla on pidemmät aukioloajat. Omatoimikirjastoon pääsee sisään kirjastokortilla ja tunnusluvulla. Pääkirjastoa lähin omatoimikirjasto on Haanojan kirjasto.
Nokian sairaalan synnytysosasto lopetettiin vuonna 1968. Nokialaisten oli tämän jälkeen mentävä synnyttämään lapsensa Tampereelle.
Synnytysosaston lopettaminen ja sairaalan osastojaon muutos 1.1.1969 (synnytysosasto muuttui naistentautien osastoksi) hyväksyttiin Nokian seudun sairaalan kuntainliiton varsinaisessa syyskokouksessa 28.10.1968. Osaston viimeisenä toimintavuonna synnytyksiä oli 168 (elävänä syntyneitä 167, kuolleena syntyneitä 1), keskenmenoja 21.
Lähde:
Jussi Koivuniemi, Mervi Kaarninen, Pekka Kaarninen, Nokian ja Pirkkalan historia : yhteinen Pirkkalan pitäjä 1865-1921 ja kuntien erilliset vaiheet 1990-luvulle
Nokian seudun sairaalan kuntainliiton toimintakertomus v. 1968
Vastaukset löytyvät teoksesta Talviurheilun tähdet, WSOY 1986. s.204 alkaen. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi
Mikäli tarkoitat yhteiskristillisyydellä ekumeniaa, niin aiheesta löytyy mm. seuraavia artikkeleita: Ahonen, Risto: Evankeelinen ja karismaattinen liike kansainvälisinä virtauksina ja niiden suhde suuriin tunnustuksellisiin kirkkoihin (Teologinen aikakauskirja. 98(1993) : 1, s.36-44) sekä Kärkkäinen, Veli-Matti: Neljännesvuosisata roomalaiskatolisen kirkon ja helluntailaisten kansainvälistä dialogia (Teologinen aikakauskirja. 103(1998) : 4, s.300-310, 289). Lisää artikkeleita aiheesta voit etsiä kotimaisten aikakauslehtiartikkelien hakemistoista ARTO:sta ja ALEKSI:sta, jotka ovat varmaankin kotikuntasi kirjastossa käytettävissäsi. Englanninkielisiä aikakauslehtiartikkeleita aiheesta saattaa löytyä Ebsco-aikakauslehtiartikkeli...
Lyhyt kuvaus sakilaisista löytyy slangi.net -sivulta http://www.2000.hel.fi/slangi.net/72hissa.html
Samasta osoitteesta löytyvät linkit prof. Heikki Paunosen slangin käyttöä koskeviin artikkeleihin. Paunosen slangisanakirjasta (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii) on runsaasti lisätietoja ja kirjaviitteitä löydettävissä. Paunosen kirja löytyy useimmista yleisistä kirjastoista Helsingissä. Stadin slangi ry:stä voi vielä ehkä kysyä lisää.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 voi hakea tämän tyyppisiä teoksia asiasanalla opinnäytteet (kannattaa kenties kokeilla myös asiasanahakua kirjallinen viestintä taikka kirjallinen ilmaisu).
Suurin osa tosin on yliopistotasoisen tutkimuksen oppaita, mutta esim. Hanna Järventaustan Tutkimalla oppii : tutkimuksenteko-opas antaa vinkkejä suppeampienkin kirjallisten töiden tekoon.
Myös verkosta löytyvistä opiskelutekniikan oppaista saattaisi olla apua, niitä löydät mm. Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta luokasta 38.3 (esim. Tuumasta tekstiksi : perusopas seminaari ja opinnäytetyön tekijälle voisi olla hyödyllistä luettavaa, vaikka onkin vähän edistyneemmille...
Ehkä helpoimmin löydät runsaudensarven kuvia Googlen tai Altavistan kuvahaulla:
http://www.google.com
http://www.altavista.com
Klikkaa kuvat-painiketta ja kirjoita hakulaatikkoon cornucopia, sillä nimellä se tunnetaan roomalaisessa mytologiassa. Amaltheiallakin (tai Amalthealla) kuvia löytyy, mutta ei ihan yhtä hyviä. Lisää runsaudensarveen liittyvästä tarustosta löydät esimerkiksi mytologiasivustosta http://www.pantheon.org
Mikäli aiot käyttää kuvia julkisesti, esim. nettisivuilla, ota ensin selvää tekijänoikeussäädöksistä!
Ruokailuastioista ja -välineistä on tietoa esim. teoksissa
- Kaija Kiikka, Merja Huovinen: Vispilästä vokkiin, kotikeittiön työvälineet ja koneet, 2001
- Aino Belt: Pöytä on katettu, 1987
Elinkeinotoimesta on lyhyt yleisesitys kirjassa Oulasvirta, Lasse : Toimiva kunta, 2001, s. 53. ja sen vanhemmassa laitoksessa Oulasvirta, Lasse : Kuinka kunta toimii, 1996, s. 69-70. Kunnat.net –sivuilta www.kunnat.net löytyy Sirkku Ahvo-Lehtisen ja Heikki Miettisen verkkojulkaisu Arvio kuntien elinkeino- ja työllisyyspolitiikan resursoinnista vuonna 2000. Julkaisu löytyy elinkeinopolitiikkaa koskevalta sivulta. Siinä on 30 kunnalle tehdystä kyselytutkimuksesta tulokset, koskien myös elinkeinotoimen organisointia ja resursointia. Verkkojulkaisun voi hakea myös hakukoneella, esim. www.google.fi hakemalla julkaisun nimellä. Uudempaa tietoa kirjoista en valitettavasti löytänyt.
Tänä vuonna on ilmestynyt äänimaisemasta uusi kirja : - ”Kuultava menneisyys : suomalaista äänimaiseman historiaa”, 2005. Työympäristön äänimaisemasta on myös ilmestynyt tänä vuonna kirja : - Koivusalo, Esko A. : ”Äänimaisema ja työympäristö”, 2005. Tämä kirja ei ole vielä lainattavissa Oulun kaupunginkirjastosta. Kirjassa ”Ympäristökasvatuksen menetelmäopas 2 : Vihreä ihminen” on artikkeli Kankkunen, Olli-Taavetti : Ääniympäristö ja äänimaisema. ”Etnomusikologian vuosikirjassa 7”, 1995 on artikkeli Kurkela, Vesa : Katusoitto, äänimaisema ja karnevaali : näkökulmia ulkotilamusiikin tutkimukseen. Metsän äänimaisemasta on kirjassa ”Puun puhe”, 2001 ja luonnon äänimaisemasta kirjassa ”Luonto virkistys- ja matkailuympäristönä”, 1996. Lisäksi...
