Monrepos-puistosta löytyy tietoa Pro Monrepos yhdistyksen kotisivulta http://www.promonrepos.fi
Monrepos oli Ruotsin vallan aikana Lill Ladugård niminen kruununtila, jonka pinta-ala oli 1800 ha. Vuonna 1869-1919 tilan omisti Paul Nicolay, joka myi tilasta 322 ha Viipurin kaupungille. Monrepos oli säätyperintötila, jota ei voinut jakaa eikä omaisuutta lahjoittaa. Sodan jälkeen alue säilyi Neuvostoliitossa Park Kalinin nimisenä puistona.
Aluksi voisit kysyä esimerkiksi työvoimatoimistosta koulutusväyliä tai tutustua internetissä erilaisiin koulutussivustoihin kuten opetus-ja kulttuuriministeriön sivut http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/?lang=fi. Onnea hakuun!
Tutkailin omakustantamista käsitteleviä kirjoja, mm. Kai Vakkurin kirjaa Digitaalinen painaiminen ja muita neuvoja omakustantajalle (2003). Ihan suoranaista ohjetta en kysmykseesi löytänyt, mutta esilletuomasi asian voisi tuoda esille esim. kirjan sisällön kuvauksessa esim. takakansitekstissä tai mainintana nimiösivun takana.
Urheilukysymyspalstaa ei löytynyt, olisiko lopettanut toimintansa? On olemassa Suomen urheilutietäjät -niminen yhdistys, jonka tarkoituksena on oman sivustonsa mukaan "edistää ja pitää yllä urheilutietoutta Suomessa":
http://www.sci.fi/~sut/
Toiseen kysymykseesi vastattiin Suomen urheilukirjastosta (http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2976) näin:
"Niin kauan kuin nykymuotoinen seiväshyppy on ollut arvokisaohjelmassa, yrityksiä on ollut kolme kutakin korkeutta kohti. Mutta aikoinaan on ollut mahdollista yrittää ennätyskorkeudesta vielä neljännen kerran."
”Valtiossa” Platon todella esittää sielun kolmijaon. Mutta sen lisäksi hän puhuu väliin ihmissielun kahdesta osasta. Toista osaa ohjaa järki, toista himot. Jälkimmäinen sielun osa on mielestäni tuo ihmisessä piilevä peto.
Valtion kohdassa 571c Platon viittaa tähän sielun alempaan osaan. Suomennoksessa on ilmaus ”sielun eläimellinen ja hurja puoli”. Mutta englanninnoksessa sanotaan ”the wild beast within us” eli siis ”villi peto sisällämme”.
Kohdassa 589d sanotaan: ”--- kaunista on se, mikä saattaa ihmisluonnon eläimellisen puolen ihmisen tai paremminkin jumaluuden vallan alaiseksi, ja rumaa se, mikä alistaa kesyn puolen petomaisen orjaksi” Tässä kohden suomalaiseenkin tekstiin ilmestyy peto. Englanninnos käyttää niin ikään tässä kohden...
Helmet-verkkokirjaston ohjeissa neuvotaan näin:
"Jos haluat peruuttaa yhden tai useampia varauksia, merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin Poista-ruutuihin ja napsauta painiketta Tallenna muutokset."
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Valitettavasti A3-kokoista skanneria ei ole Helsingin kaupunginkirjastoissa. Skannerin sijaan osalla Helsingin kaupunginkirjaston kopiokoneista pystyy skannaamaan muistitikulle niin A4- kuin A3-kokoon. Tällaisia kopiokoneita on ainakin Kirjasto 10:ssä ja Pasilan kirjastossa.
Löytyy ainakin Heikki Asunnan runo Sitaatti:
On tapa kriitikon – ken tietää, miksi? –
monesti runo panna mureniksi.
Mut tapa tapa on, ja siksi
tää runo tehtiinkin: vain sitaatiksi.
(Sudenmarja, 1950)
Runo löytyy Heikki Asunnan Sudenmarja-kokoelmasta, jota on Pasilan kirjavarastossa. Kirjan voi varata omaan lähikirjastoon.
Lotta-kirjoja ei juuri tunneta Pohjoismaiden ulkopuolella. Täällä niitä on käännetty suomen lisäksi norjaksi ja islanniksi, muualla vain saksaksi.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=aeaae112-c41…
Heti aluksi täytyy varoittaa, ettemme ole lain tulkitsemisen asiantuntijoita, joten tässä esitetty vastaus on pelkästään maallikon näkemys. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Nähdäkseni voit ainoastaan pyytää, että ex-vaimosi vaihtaisi sukunimen takaisin aikaisempaan sukunimeen. Osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 löytyvä nimilaki ei anna käsittääkseni mitään mahdollisuutta pakottaa toista vaihtamaan sukunimeään, jos nimi on saatu avioliiton kautta. 24 § tuntee kyllä sukunimen menetetyksi julistamisen, mutta se koskee ainoastaan hakemuksesta saatuja sukunimiä. Avioliiton yhteydessä otettua sukunimeä ei nimittäin tarvitse erikseen hakea, vaan se on pelkkä ilmoitusasia, joten pykälä ei soveltune...
Oulun kaupunginkirjasto on lakannut hankkimasta Iltalehteä ja Ilta-Sanomia ja vanhat lehdet on hävitetty. Oulun yliopiston kirjastossa on Iltalehti käytettävissä mikrofilminä. Helsingin kaupunginkirjastossa on sekä Iltalehden että Ilta-Sanomien mikrofilmit ja niitä voi kaukolainata 5 rullaa kerrallaan.
Trilogioita voi hakea Ellibskirjastosta hakusanalla "trilogia". Tuosta hakutuloksesta jää kylläkin osa pois, koska kaikkien kuvauksesta ei viittausta trilogiaan löydy. Yksi tällaisista on Kotkansilmä -kartanoromaanitrilogia, joka löytyy hakusanalla Kotkansilmä. Myöskään Enni Mustosen Paimentyttö - Lapsenpiika - Emännöitsijä trilogia ei löydy trilogia hakusanalla, mutta on mukavaa kesäluettavaa.
Näitä elokuvia ei ole HelMet-kirjastoissa saatavina, mutta voit tehdä hankintaehdotuksen menemällä HelMet-etusivulle (www.helmet.fi) ja valitsemalla sieltä hankintaehdotuksen Info-otsikon alta.
Sinulla täytyy olla kirjastokortti voidaksesi varata teoksen Turun yliopiston kirjastosta. Kirjastokortin saat maksutta mistä tahansa Turun yliopiston kirjastoyksiköstä. Kirjastokortin saaminen edellyttää henkilöllisyystodistusta ja Suomessa olevaa kotiosoitetta.
Ohessa tietoa kirjastokortista ja varaamisesta http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/lainat/Lainaa/kirjastokortti/Sivu…
Voit tilata kirjastokortin oheisella lomakkeella http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/lainat/Lainaa/kirjastokortti/Sivu… ja lähettää sen lisäksi sähköpostilla kirjavarauksesi sähköpostiosoitteeseen lainaus@utu.fi (koska sinulla ei vielä ole korttia eikä tunnuksia). Sähköposti pitää olla ennen klo 16 perillä, että se ehtii seuraavan päivän varastohakuun. Oman...
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän YKL:n mukaan niin lasten kuin aikuistenkin aforismikokoelmat sijoitetaan luokkaan 10.8 (Mietelausekokoelmat, sitaattikokoelmat). Verkko-YKL löytyy alla olevasta linkistä. Siinä on myös sanahaku, josta luokan voi tarkistaa:
http://ykl.kirjastot.fi/fi-FI/sanat/?SearchWord=aforismit
Helsingin kaupunginkirjastolla on oma luokitusjärjestelmänsä HKLJ (http://hklj.kirjastot.fi/), mutta muut Suomen kuntien kirjastot käyttävät YKL:ää.
Kirjastojen verkkokirjastoista voi hakea teoksia suomenruotsalaisesta kansanmusiikista tai kyseistä musiikkia hakusanoilla "suomenruotsalaiset", "kansanmusiikki" ja valita aineistolajiksi esim. "teksti" tai "cd". Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy näillä hakusanoilla esimerkiksi Finlands svenska folkinstitutin julkaisuja eri aiheista. Teoksessa Paimensoittimista kisällilauluun (1976) käsitellään myös hieman suomenruotsalaista kansanmusiikkia Ann-Mari Häggmanin artikkelissa Ruotsalaisseutujen pelimannit ja soittimet.
Suomenruotsalaista kansanmusiikkia cd-muodossa löytyy esimerkiksi Svenska Litteratursällskapet i Finlandin sarjasta Finlandssvensk Folkumusic (tai Finlandssvensk folkmusik). Artisteista ja pelimanniyhtyeistä mainittakoon...
Voit ehdottaa muutoksia yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään (YKL) lähettämällä palautetta Verkko-YKL-sivuston kautta. Yksittäiset kirjastot eivät valitettavasti voi tehdä muutoksia YKL-luokitukseen, vaan muutosehdotukset tulee aina suunnata YKL:n ylläpitäjille. Löydät palautelomakkeen täältä: http://ykl.kirjastot.fi/fi-FI/palaute/.
Kaikki luokittelujärjestelmät ovat aina omaan aikaansa sidottuja yrityksiä järjestää todellisuutta ja tietoa. Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä kaikkien maailman kirjastojen jakamaa ja yleisesti hyväksyttyä tiedon luokittelutapaa. Sanoisin, että tässä on kysymys hyvin perustavanlaatuisesta tiedonfilosofisesta ongelmasta. Esimerkiksi yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä perustuu Melvil Deweyn 1870-...
