Sana Naantali on suomen kielen äänneasuun sopeutettu muunnos kaupungin ruotsinkielisestä nimestä Nådendal. Ruotsinkielinen nimi taas on käännetty paikan alkuperäisestä latinankielisestä nimestä Vallis gratiae eli Armonlaakso.
http://www.katajala.net/keskiaika/suomi/kaupungit.html
Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut on järjestetty uudelleen. Uusi osoite on http://www.kirjastot.fi. Sivulla on aivan uusia palveluja, joista yksi on Linkkikirjasto (http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto). Linkkikirjaston sivuilta voi hakea sähköisiä lehtiä hakusanalla verkkolehti. 10.6. niitä löytyi 31 kpl.
Simo Sjöblom on tehnyt bibliografian: Reino Lehväslaiho 1958-1999 (60 s.) On olemassa myös Lehväslaihoa käsittelevä video: Akaasta alkaen. Kirjailijan artikkeli suhteesta lukevaan yleisöön löytyy Joensuun kirjailijaseminaarista (1981) kootusta monisteessa Heitä luetaan.
Saatavuuden Oulussa voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Internetissä Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita sivuilla Lehväslaihosta on tietoa osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/lehvasla.htm .
Lehtiartikkeleita esim. Saarikoski-Tammikallio, Pirkko: Reino Lehväslaiho, ilman kirjoittamista olisin tyhjän päällä, Et-lehti 1994:2, s.14-15.
Hurtig, Asko: Sotakirja käy pelkoa vastaan, Pellervo 1990:10, s. 70-71. Lisäksi löytyy kirja...
Helsingin kaupunginkirjaston tietotekniikkayksiköstä kerrottiin seuraavaa:
Helmet -yleisöpäätteiden liikenne kulkee proxy -palvelimen kautta jossa on määritelty se mihin palveluihin koneen selaimella pääsee.
Selaimen asetuksia (loggautumisia, proxeja, aloitussivuja ja sulkeutumisia) hallitaan Rapport nimisellä ohjelmalla.
Päivi Alasalmesta löytyy runsaasti tietoa internetistä. Seuraavassa luettelo valikoiduista sivuista:
1) Suomen kirjallisuden tiedotuskeskus http://www.finlit.fi/fili/fi/kirjailijat/pa.html
2) Sanojen aika -tietokanta, johon on linkki Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta osoitteesta
www.lib.hel.fi
3) Gummeruksen sivut
http://www.gummerus.fi/
4) Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita esittelevät sivut
http://www.tampere.fi/kirjasto/alasalmi.htm
5) Tietoa Päivi Alasalmesta ja hänen tuotannostaan löytyy myös teoksesta Kotimaisia nykykertojia 1-2, BTJ Kirjastopalvelu 2003.
6) Päivi Alasalmesta on myös kirjoitettu artikkeleita, joista uusimmat ovat ilmestyneet seuraavissa lehdissä:
Kaleva 2002-12-28; Anna 2002, nro 41, sivu 42-45; Ydin 2001, nro...
En löytänyt tähän kysymykseen sopivia viitteitä Linda- Manda- enkä Arto- tietokannoista, jotka etsivät viitteitä Suomen tieellisistä kirjastoista ja niitten tilaamista lehdistä.
Tilastokeskuksestakaan en löytänyt mitään sopivaa, mutta jos haluat etsiä itse, katso www.tilastokeskus.fi
Tilastokeskuksen yhteystiedot: Käyntiosoite: Työpajankatu 13, Helsinki
Postiosoite: 00022 Tilastokeskus
Puhelin: (09) 17341 (keskus)
Suomen Urheilukirjastosta vastattiin, että jos tekee liikunnanohjaajien sijoittumisesta tutkimusta pitkällä
tähtäimellä, seuraavista viitteistä varmaan on hyötyä, mutta uutta aineistoa ei
löytänyt.
(Urheilukirjaston yhteystiedot:Suomen Urheilukirjasto
Olympiastadion
00250 Helsinki
puh. 09-434 22 521
faksi: 09-434 22 550...
Mahdetaankohan vientiagentti-nimityksellä tarkoittaa samaa kuin esim. termeillä kauppaedustaja, myyntiedustaja tai myyntiagentti? Niitä ainakin käytettiin vaihtoehtoisina nimikkeinä Työministeriön sivulla, jolla kerrottiin kauppaedustajan ammatista:
http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinumero=33250&kieli=00
Tässä joitakin teoksia, joista löytyy tietoa tältä alalta:
-Erämetsä, Suominen, Agenttikaupan käsikirja
-Lumijärvi, Agenttiteoria ja sen eräitä sovellutuksia
-Pekkarinen, Henkilökohtainen myyntityö
-Pitkänen, Kansainvälinen myyntiagenttiverkosto pk-yritysten vientitoiminnassa
-Immonen, Vientiedustaja: valinta, sopiminen ja yhteistyö
-Viljakainen, Laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä
Fredrik II teki ristiretken (kuudennen ristiretken) Jerusalemiin ja Egyptiin vuosina 1228-1229. Sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuudes_ristiretki kerrotaan tästä retkestä.
Carl Grimbergin teoksessa Kansojen historia, osa 8, taas kerrotaan Fredrik II:n ja Egyptin sulttaanin hyvistä väleistä. Sulttaani lahjoitti kristitylle ruhtinaalle kallisarvoisen planetaarion ja kristityt saivat Jaffan sopimuksella Jerusalemin haltuunsa 10 vuodeksi. Fredrik puolestaan huolehti, että muhamettilaiset saivat harjoittaa uskontoaan Jerusalemin kahdessa moskeijassa. Molemmat hallitsijat: Fredrik II ja sulttaani Al-Kamil saivat kovasti arvostelua omilta uskonveljiltään. Fredrik palasi Italiaan kesällä 1229. Hän sai lahjoituksia sulttaanilta siis varmaankin...
Vastauksena kysymykseenne viittaan
Suomen asetuskokoelman sopimussarja,
ulkovaltain kanssa tehdyt sopimukset 1965
Sopimukset: 6/1965 ja 7/1965
7/1965 s. 42
Suomennos: Aavaa merta koskeva yleissopimus
vrt. oikean palstan rinnakkaisteksti:
Convention on the high seas
Valtiosopimusten viitetiedot löytyvät:
www.finlex.fi
Finlex / Valtiosopimukset / Valtiosopimukset viitetietokanta / 1965
Painettuna Suomen asetuskokoelman sopimussarja/Suomen säädöskokoelman sopimussarja on mm. Eduskunnan kirjaston kokoemissa.
Asiaa on kysytty aikaisemminkin. Vastaukset löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessa
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sana kansallispuvut ja suorita haku. Saat melkoisen määrän linkkejä hyville sivustoille.
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole tälläistä laitetta missään. Editointilaitteita on Lasipalatsin Kohtaamispaikalla, mutta heiltäkin uupuu etsimäsi.
Tämä vastaus sattuu tulemaan Pasilan kirjastosta, jonka osoite on Rautatieläisenkatu 8. Sijainnin kartalta pystyt katsomaan osoitteesta http://kartta.helsinginseutu.fi. Kaikkien Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Tervetuloa mihin tahansa niistä!
Syynä sähköpostimuistutuksen puuttumiseen näyttää olevan se, että tietokantamme mukaan nimelläsi olevalla kirjastokortilla on postivalintana sähköpostin sijaan kirjeposti. Olisitko epähuomiossa vaihtanut sen?
Voit saada eräpäivän lähestymisestä ilmoittavat muistutukset takaisin Helmetin Kirjaudu-linkin kautta kohdasta "Muuta yhteystietojasi". Halutessasi minäkin voin sen tehdä. Siinä tapauksessa ilmoitatko kirjastokorttisi numeron?
Ikävä kyllä et voi. Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen sääntöjen mukaan kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Tietoa kortista löytyy täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Kaverisi voi lainata varaamasi aineiston puolestasi. Hän voi lainata aineiston joko omalle kortilleen tai sinun kortillesi. Siinä tapauksessa, että hän lainaa aineiston sinun kortillesi, sinun pitää kirjoittaa hänelle mukaan vapaamuotoinen valtakirja, joka on voimassa vain tätä lainauskertaa varten.
Hetki vain - anna minun ajatella sanoilla ei löytynyt tietoa kirjasta/monisteesta.
Päijät-Hämeen muistiyhdistys on julkaissut tähän aiheeseen liittyvän raportin
http://www.ph-muistiyhdistys.fi/wp-content/uploads/2016/05/Loppuraportt…
2015 on tehty opinnäyte Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa: Elina Taipale: Kognitiivinen harjoittelu ja vertaisuus muistisairasta hoitavan omaishoitajan tukena. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/99489/taipale_elina.pdf?se… Opinnäytteen lähdeviitteissä mainitaan Lahdessa pidetty koulutus, kouluttajana Hartman P.
Vuonna 2015 pidettyjen koulutusten sisältö:
http://www.luustoliitto.fi/sites/default/files/tiedostot/avokuntoutus/P… . Tämän mukaan luentomateriaalin on koonnut Päivi Hartman.
Päijät-Hämeen...
Terveyskirjaston artikkelin (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trv00…) mukaan joissakin suuvesissä vaikuttavana aineena on klooriheksidiini, jonka haittavaikutuksiin kuuluvat kielen ja hampaiden värjäytyminen sekä makuhäiriöt hoidon alussa. Klooriheksidiini-suuvettä käytetään vain hammaslääkärin määräyksestä.
Laulun nimi on "X-herra äks", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Petter Ohls. Laulu alkaa: "X-herra äks on tuntematon". Laulu sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Ohls, Petter: X-herra äks : laulukuvakirja (Musiikki Fazer, 1974)
Tie musiikkiin : Musica 3-4 : oppilaan kirja (Musiikki Fazer)
Tie musiikkiin : Musica 3-4 : opettajan kirja (Musiikki Fazer, 1977)
Laulu on myös levytetty. Se löytyy esim. LP-levyltä "Hassu juttu : lauluja lapsille" (Finnlevy, 1976), jolla sen esittää Ritva Mustonen-Laurilan johtama lapsiryhmä. Esityksen voi kuunnella myös YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=YWYQ11nIU6Y .
"Myllärin Irenestä" on julkaistu erillisnuotti, jossa on laulun sanat suomeksi ja ruotsiksi, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Tässä nuotissa laulun suomenkielisenä nimenä on "Myllärin Ireene" (Scandia-Musiikki, [1955], 4 sivua). Tämä nuotti löytyy Kansalliskirjastosta ja Musiikkiarkistosta. Se ei ole lainattavissa.
Laulun alkuperäinen nimi on "Mjölnarens Irene". Sen on säveltänyt Leon Landgren ja sanoittanut Åke Gerhard. Ruotsinkielisellä nimellä ruotsinkielisin sanoin laulu löytyy monesta nuottijulkaisusta, esimerkiksi seuraavista:
Danstoppar (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit)
Vispop 7 (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit)
Dansbandhits 2 : på begäran (...
