Joissakin kirjastoissa on muistikortinlukija, jonka avulla kuvat voi siirtää muistikortilta. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut saa listan niistä kirjastoista valitsemalla pudotusvalikosta kohdan "Muistikortinlukija". Esimerkiksi Pasilan kirjastosta muistikortinlukija löytyy. Asiakastietokoneelta kuvat voi sitten siirtää Internetiin.
Isänsä jalkapallokentältä hakeva Kaarina-tyttö esiintyy Bengt Anderbergin kirjassa Satu pienen pienestä tytöstä (Lasten parhaat kirjat, 1994). Kuvitus on Jan Mogensenin.
Suomen kirjastojen yhteisellä tietopalvelulistalla ehdotettiin, että kappale voisi olla Robert Palmerin ”Addicted To Love”. Siitä löytyvät ruskea värimaailma, miesartisti ja naismallit, mutta käyntikorttijuttua siinä ei vastaajan muistaman mukaan olisi.
Linnunpesä on latinaksi nidus, lintuhäkki cavea, lintu avis. Kaikki nämä sanat esiintyvät klassisessa latinassa. Linnunpelätti on formido avium, linnunlaulu avium cantus. Latinan kielen antiikin teksteihin perustuvissa sanakirjoissa ei löydy linnunpönttö-sanaa, sellainen käsite lienee ollut vieras tuona aikakautena tai sitä ei esiinny teksteissä. Nykylatinaahan on myös ja Suomi on yksi nykylatinan harrastuksen keskeinen maa, eli tällainenkin käsite voidaan rakentaa. Nykylatinan sanakirjasta löytyy sana koirankoppi casula canis. Casula merkitsee pientä mökkiä, joten tästä voitaisiin johtaa linnun pikku asuinmökiksi casula avium, lintu monikossa ehkä mielellään siksi, että kyse on linnuille tarkoitetusta mökistä (vrt. linnuille tarkoitettu...
Helsingissä voi kuvaamassasi tilanteessa olevan henkilön ohjata Diakonissalaitoksen ylläpitämään päiväkeskukseen Hirundoon. Liikkuvan väestön päiväkeskus Hirundo sijaitsee osoitteessa Hämeentie 31 ja on avoinna ma–pe klo 10–16.
Lisätietoa löydät alla olevasta linkistä Diakonissalaitoksen sivuille.
https://www.hdl.fi/tukea-ja-toimintaa/maahanmuuttajille/liikkuva_vaesto/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koronatilannetta kuvaavissa tilastotiedoissa ei tosiaan ilmoiteta sitä, kuinka moni henkilö on yhteensä ollut tehohoidossa koronan takia, vaan on keskitytty seuraamaan tehohoidon kuormitustasoa. Suosittelen ottamaan yhteyttä THL:n tietopalveluun.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hanninen on yksi niistä sukunimistä, jotka pohjautuvat kristillisen Johannes-nimen lukuisiin muunnoksiin.
Johannes oli jo keskiajalla maamme suosituimpia ristimänimiä. Siitä on kehittynyt lukematon määrä erilaisia muunnoksia, joista monet muuten hävinneet ovat säilyneet sukunimissä. Nimen alkuosan heityttyä ovat kehittyneet mm. Hanni, Hanno, Hannu, Hannikka, Hannus, Hanska, Hanski, Hantu ja Hanttu. Todennäköisesti monille näistä on ollut valmis malli saksalaisessa ja ruotsalaisessa puhuttelunimistössä. Syntyneet sukunimet perustuvat joko suoraan isännimeen tai talonnimeen, joka on perustunut isännän nimeen.
Johanneksen muunnoksista nykyisessä asutus- ja sukunimistössämme...
Etsit varmaankin Friedrich Holländerin Wenn ich mir was wünschen dürfte kappaletta. Se löytyy YouTubesta mm. Marlene Dietrichin esittämänä jo vuodelta 1930 (pianossa itse säveltäjä-sanoittaja), https://www.youtube.com/watch?v=kGxPqPdDXmU
Ludwig Simon sarjassa Lupausten linnake (Haus der Träume), https://www.youtube.com/watch?v=nyetYNzUA5o
Muistamillasi sanoilla alkavan laulun nimi on "Syksy saapui kaupunkiin" (tai "Syksy saapui"). Sävelmä on julkaisujen mukaan kirgisialainen kansansävelmä ja sanat on tehnyt Urpo Jokinen, tosin yhdessä julkaisussa sanoittajaksi on merkitty ilmeisesti virheellisesti Ari Pärnänen.
Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Laulun iloa : kaksiäänisiä lauluja ala-asteen kuorolle (sanat, 3 säkeistöä, Esa Helasvuon kaksiääninen sovitus, sointumerkit; Otava, 1998)
Musikantti. 3-4 (sanat, 2 säkeistöä, melodia, sointumerkit ja Ari Pärnäsen sovittamia lisä-ääniä; Otava, 1996)
Musiikin aika. 3-4 (2. painos; sanat, 3 säkeistöä, melodia, sointumerkit; WSOY, 1988)
Ikivihreät laulut (Otava, 1981)
Musiikki. 3-4 : peruskoulun kolmannen ja...
En löytänyt tietoa Isolla Mustasaarella sijaitsevasta rististä, mutta sellainen löytyisi Kirkko ja kaupunki -lehden mukaan Kustaanmiekasta. Tämä hieman sotki, mutta Suomenlinnan matkailuneuvonnasta osattiin selittää tietojen epäsuhta.
Suomenlinnan matkailuneuvonnasta ystävällisesti vastattiin seuraavaa:"Kyseessä on, aivan oikein, Coldinu ritarikunnan risti. Coldinu on jo keskiajalla perustettu merenkulkijoiden ritarikunta. Suomessa Coldinu perusti Viaporiin Månans Coldin paikallisen ritarikunnan 1766, jonka toiminta katkon jälkeen aloitettiin uudelleen vuonna 1987.
Ritarikunnalla on tapana asettaa ristejä navigoinnin kannalta tärkeisiin kohteisiin. Alun perin Suomenlinnaan sijoitettu risti sijaitsi Kustaanmiekalla, mutta se siirrettiin...
Liikenneturvan neuvontapalvelusta vastattiin seuraavasti:
Pyörätiellä on sama nopeusrajoitus kuin viereisellä ajoradallakin. Tai erillisellä pyörätiellä alueen yleisrajoitus.
Kävelykadulla ja pihakadulla ajonopeus on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 km/h.
Kaikissa tilanteissa ajonopeus on sovitettava sellaiseksi, että pyörän hallinta säilyy ja sen voi pysäyttää tien näkyvällä osalla kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.
Pyöräteiden geometria on yleensä suunniteltu enimmillään (suorat osuudet) nopeuden 30 km/h mukaan.
Lisäksi ennakointivelvollisuus koskee myös pyöräilijöitä:
4 §
Tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus
Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon...
Mikäli Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy tiettyä teosta tai esim. videota, voit tulla tekemään kaukolainapyynnön pääkirjaston neuvontaan (maksu vähintään 15,-). Edellytämme kuitenkin, ettei kyseistä teosta löydy muistakaan Turun kirjastoista (Turun yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto).
Kysymyksesi on sen verran laaja, että et varmaankaan löydä siihen vastausta yhdestä lähteestä. Kirjasi "Näin syödään EU-maissa" on varmaankin hyvä lähde. Artikkelitietokanta Aleksin kautta löytyi katkaistuilla hakusanoilla ruoka* ja euroop* joitakin sopivalta vaikuttavia artikkeleita, mm. Ravitsemuskatsaus-nimisestä lehdestä (Koulutettu osaa syödä hyvin: tutkimus ruokatottumusten eroista 15 Euroopan maassa, 2000, n:o 1, s. 24 ja Ruokakulttuurit murroksessa, 1999, n:o2, s.4-5). Tätä lehteä ei ole hankittu Helsingin kaupunginkirjastoon, voisit kysellä sitä Haaga-instituutin kirjastosta (puh. 09-5807 8185). Aleksi-haun voit pyytää tekemään lähikirjastossasi tai tehdä itse kirjaston työasemilla. Sinun kannattaisi käydä tutkimassa...
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastossa on käytettävissä erilaisia viitetietokantoja, joiden avulla voi hakea tietoa aiheestasi. Lehtiartikkeleiden viitetietokannasta Artosta löytyi joitakin lehtiartikkeleita, jotka voisivat olla sopivia. Kannattaa myös kokeilla Aleksia (toinen lehtiartikkelitietokanta) sekä Lindaa, joka on tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta ja sieltäkin löytyi joitakin sopivan tuntuisia viitteitä, mutta osa oli englanninkielisiä. UKK-Instituutin kirjastossa on myös ko. aiheesta artikkeleita, mutta ne näyttivät suurimmaksi osaksi olevan englanninkielisiä. Verkko-osoitteessa http://www.pellervo.fi/pellervo/2_y00/omal.htm on pieni artikkeli, jossa viitataan tiettyihin hormoneihin ja urheilusuoritukseen. Helsingissä on...
Voit tehdä kaukopalvelupyynnön sellaisesta kirjasta, jota ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Toimitusaika riippuu siitä, onko teos lainassa Turussa, ja onko siitä varauksia.
Tarkempia tietoja saat osoitteessa http://www.lib.hel.fi/kaukopal/kaukop.htm - täällä voit myös tehdä kaukolainapyynnön, jollet ehdi kirjastoon!
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistot löytyvät osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Haku kannattaa tehdä asiasanahaulla ja käyttää asiasanoja: portugali matkaoppaat. Kun kirja on hyllyssä, sen voi tilata puhelimitse omaan lähikirjastoon, kirjastojen yhteystiedot osoitteesta http://www.lib.hel.fi/
Haku antoi mm. seuraavia teoksia:
Spain & Portugal including Morocco 2002
Julkaisutiedot: London, Macmillan, 2002
Western Europe
Julkaisutiedot: Melbourne, Lonely Planet, 2001
Jepson, Tim
Portugal
Julkaisutiedot: Basingstoke, AA, cop. 2001
Ervi, Heli
Portugali löytöretkeilijäin maa
Julkaisutiedot: Helsinki, Tammi, 2001
Wilkinson, Julia
Nimeke: Portugal
Julkaisutiedot: Hawthorn, Lonely Planet, 2001
Kysymiäsi Wilderin kirjoja ei ole suomennettu. On the way home : the diary of a trip from
South Dakota to Mansfield, Missouri, in 1894 (ed. by Rose Wilder Lane, Harper 1962) löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista. Se löytyi myös Akateemisen kirjakaupan listalta. Teosta West from home: letters of Laura Ingalls Wilder, San Francisco 1915 (ed. by Roger L. MacBride, Harper 1974) ei sen sijaan löytynyt mistään.
"Eoin Colfer asuu vaimonsa ja poikansa kanssa pienessä Wexfordin kaupungissa Irlannissa. Colfer työskenteli 15 vuotta opettajana kotikaupungissaan. Suuri kirjallinen läpimurto koitti Colferille Artemis Fowlin myötä - peräti kolme kustannusyhtiötä oli kiinnostunut kirjan oikeuksista samaan aikaan." Edellinen lainaus kirjailijan suomalaisen kustantajan sivuilta, osoitteesta http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/(kirjailijat)/913E649C5748A2FAC2256B490…
Tämän lisäksi kirjailijasta löytyy Internetistä seuraavia linkkejä:
http://www.eoincolfer.com/
http://www.bbc.co.uk/arts/books/author/colfer/
http://www.artemisfowl.com/
