Elinan Vaaran runo Oodi sisältyy hänen runojensa kokoelmaan Pilven varjo (1930). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Elina Vaaran Valituista runoista (useita painoksia, WSOY).
Vaara, Elina: Valitut runot (2003, WSOY)
Helsingissä voi kuvaamassasi tilanteessa olevan henkilön ohjata Diakonissalaitoksen ylläpitämään päiväkeskukseen Hirundoon. Liikkuvan väestön päiväkeskus Hirundo sijaitsee osoitteessa Hämeentie 31 ja on avoinna ma–pe klo 10–16.
Lisätietoa löydät alla olevasta linkistä Diakonissalaitoksen sivuille.
https://www.hdl.fi/tukea-ja-toimintaa/maahanmuuttajille/liikkuva_vaesto/
Äänikirja on tekijänoikeudellisesti yhdistelmä kirjallista tekstiä ja sen esityksen taltiointia. Tekijänoikeuslain 21§:n perusteella julkaistun teoksen julkinen esittäinen on luvanvaraista. Poikkeuksia ovat jumalanpalvelus, opetus ja tilaisuus, jossa tällainen esitys ei ole pääasia. Kirjaston järjestämä tilaisuus ei kuulu näihin poikkeuksiin. Kunnilla on Teoston ja Gramexin kanssa sopimus, jonka nojalla musiikkia voidaan vapaasti esittää kunnan tilaisuuksia. Tämä ei kuitenkaan koske äänikirjoja.
Tekijänoikeuslain 22§ sallii teosten käyttämisen ns. sitaattioikeuden puitteissa. Edellytyksenä on, että äänikirjasta kuunnellut osat ovat tarpeellisia havainnollistamaan muuta esitystä, esimerkiksi vinkkaajan alustusta. Pelkkää kuuntelemista...
Taitaisi olla Tango Mandolino, esimerkiksi Taisto Tammi on esittänyt kyseistä kappaletta.
Kyseinen kappale löytyy esimerkiksi Taisto Tammen cd-levyltä '20 suosikkia : Muistojeni ruusut', jossa on hänen kappaleitaan vuosilta 1964-1976.
Tieteen Kuvalehden ja Wikipedian mukaan epikantusta eli mongolipoimua esiintyy mm. itäaasialaisilla eli myös japanilaisilla.
https://tieku.fi/ihminen/miksi-aasialaisilla-on-vinot-silmat
https://en.wikipedia.org/wiki/Epicanthic_fold
WSOY:n nettisivuilta selviää, että jatkoa on tulossa kesällä 2002:
"Amerikkalaisen Jean M. Untinen-Auelin suosittu Maan lapset -sarja jatkuu ensi kesänä uudella osalla. Tätä uutta kirjaa, jonka alkuperäinen nimi on Shelters of Stone, on odotettu pitkään. Sarjan edellisen osan ilmestymisestä on ehtinyt kulua jo lähes 12 vuotta" . Sivulla on myös lyhyt juoniselostus.
http://www.wsoy.fi/www/yleinenk.nsf/Topics/CE835A4941C028D1C2256A9C0021…
Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyy aiheesta ainakin seuraavat teokset:
1) Kemialliset muutokset puun lämpökäsittelyssä / M. Uunonen, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1997
2) Kiinnityselinten syöpyminen lämpökäsitellyssä puussa : kokeellinen osa / Antti Hynnä, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1998
3) Puun modifiointi lämpökäsittelyllä / Pertti Viitaniemi, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, 1996
4) Puun lämpökäsittelyn energiantuotantojärjestelmä ja -laitteet / Heinimö Jussi, Ympäristötekniikan instituutti, 1998
5) Puun lämpökäsittely / Kai Möller, Ympäristötekniikan instituutti, 1999
Neljä ensimmäistä teosta kuuluu mm. Tampereen teknillisen korkeakoulun, Oulun yliopiston, ja Åbo Akademin kirjastojen kokoelmiin...
Heikki Ritavuoren murhaa on tutkittu yllättävän vähän. Siitä on lähinnä ilmestynyt satunnaisia artikkeleita ja muutama pro gradu -tutkimus. Vuonna 1995 Helsingin yliopistossa ilmestyi kaksi gradua Ritavuoren murhasta: Timo Hännisen Myytti poliittisesta murhasta (Valtiotieteellisen tiedekunnan poliittisen historian laitos) ja Tuomo Silentin Ritavuoren murha (Suomen ja Skandinavian historia).
Näiden lisäksi tapausta on käsitelty Savon Sanomien artikkelissa Sisäministeri Ritavuori ammuttiin kotiovellaan 80 vuotta sitten (13.2. 2002) sekä Helsingin Sanomien artikkelissa Annu Ritavuoren elokuvailta päättyi syvään suruun 1922 (28.2. 1999).
Pro gradu tutkimuksia ei lainata, mutta ne ovat luettavissa Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa (...
Keramiikkataiteilija Heljä Liukko-Sundströmistä on kirjoitettu useitakin kirjoja, mutta hänen työmenetelmistään niissä ei ole paljon tietoa. Jonkin verran hän kuvaa työskenetytapaansa kirjassaan Saven runoilija.
Lakimuutos on tullut voimaan tämän vuoden alusta. Opetusministeriö suunnittelee sen sovellutusta, mutta mitään ei ole vielä tapahtunut. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061228
Asia selviää parhaiten, kun otat yhteyttä suoraan kirjastoon. Haapajärven kirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.haapajarvi.fi/kirjasto
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu elektroniikkaromun kierrätystä koskevaan kysymykseen aikaisemminkin. Vastauksessa mainitaan teos: Karvonen Minna-Maaria: Tuottajan ympäristövastuu, 2006. Tarkempi vastaus löytyy osoitteesta: http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=e2aace98-7a… .
Fennicassa Suomen kansallisbibliografiassa https://finna.fi asiasanalla sähkö- ja elektroniikaromu löytyi 9 viitettä. Muutama esimerkki:
- Kärnä, Anna: EU:n uudet ympäristödirektiivit, 2005.
- Herold, Marianna: A multinational perspective to managing end-of-life electronics, 2007. Aalto-yliopiston väitöskirja http://lib.tkk.fi/Diss/2007/isbn9789512288007/
- Sosiaalisen yrityksen liiketoiminta ja ansaintalogiikka http://www.syfo.fi...
Urheilukysymyspalstaa ei löytynyt, olisiko lopettanut toimintansa? On olemassa Suomen urheilutietäjät -niminen yhdistys, jonka tarkoituksena on oman sivustonsa mukaan "edistää ja pitää yllä urheilutietoutta Suomessa":
http://www.sci.fi/~sut/
Toiseen kysymykseesi vastattiin Suomen urheilukirjastosta (http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2976) näin:
"Niin kauan kuin nykymuotoinen seiväshyppy on ollut arvokisaohjelmassa, yrityksiä on ollut kolme kutakin korkeutta kohti. Mutta aikoinaan on ollut mahdollista yrittää ennätyskorkeudesta vielä neljännen kerran."
Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta kerrottiin, että pelastusviranomaiset eivät kiellä parvekkeiden lasituksia. Senioritalojen suunnittelijat tai rakennuttajat määrittelevät talojen rakenteet, ja mahdollinen kielto voi liittyä rakennussuunnitteluun.
Kaikenlainen lukeminen on kehittävää. Tietokirjoista saa tietoa eri aiheista. Fantasiakirjoja lukemalla mielikuvitus kehittyy ja lukija voi uppoutua kirjailijan luomaan fantasiamaailmaan.
Ainakin Mark Twainin (julk. v. 1884) Huckleberry Finnin seikkailuissa. Kirja on tunnettu viattomasta nuoresta päähenkilöstään Finnistä ja hänen ystävästään Jimistä sekä Mississippijoen seudun asukkaista, heidän piintyneistä asenteistaan, ja etenkin rasismin satiirisesta kuvauksesta.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Huckleberry_Finnin_seikkailut
http://www.kepa.fi/uutiset/944
Iacoccan elämäkerrat Iacocca: autoelämäkerta http://luettelo.helmet.fi/record=b1308735~S9*fin
ja Suoraa puhetta
http://luettelo.helmet.fi/record=b1308741~S9*fin
ovat saatavana Pasilan kirjavarastosta.
Jos näistä ei löydy vastausta kysymykseesi, voit koettaa ottaa häneen yhteyttä hänen kotisivujensa kautta
http://www.leeiacocca.com/contact-me/index.aspx
Helsingissä Pasilan ja Etelä-Haagan kirjastoissa on ompelukone, jonka asiakkaat voivat varata omaan käyttöönsä. Espoossa asiakkaille tarkoitettua ompelukonetta voi käyttää Sellon, Entressen, Nöykkiön ja Tapiolan kirjastoissa sekä Kirjasto Omenassa.
HelMet-palvelusivuston oikeasta laidasta kohdasta Löydä kirjastosi näet kirjastojen yhteystiedot ajanvarausta varten.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Vastasin juuri samantapaiseen kysymykseen.
Tässä siis linkki edelliseen vastaukseen:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=acbdb478-5e7…
