Hei!
Pirkanmaan kirjastot kattavassa Piki-verkkokirjastossa, osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 voi tehdä haun asiasanalla esikoisteokset. Laittamalla lisärajaukset:1.aineistolaji: kirja, 2.kieli: suomi, 3.ei lasten aineistoa ja 4.täppä kohtan kaunokirjallisuus saa esikoisteoksia vuosina 2000-2008 yhteensä 518 kappaletta. Kun kokeilin tuoreemmilla kirjoilla, huomasin, että tulokseen tulevat mukaan myös esikoisteosten uudet painokset (esim. Ian McEwanin Sementtipuutarhan pokkariversio). Toisaalta tuloksesta varmasti puuttuu joitakin hyvin pieniä kustantajia ja omakustanteita, mutta jonkinlaisen käsityksen asiasta saa.
Wikipedian kautta löytyi tällainen (lyhyt) lista:
- the Korea Exchange
- Eurex
- CME Group
http://en.wikipedia.org/wiki/Derivative_(finance)
Jos tarvitset laajempaa tietoa, sinun kannattaisi ottaa yhteyttä Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastoon eli Helecon tietokeskukseen
http://helecon.lib.hse.fi/FI/
Tennysonilta ei ole suomennettu yhtään kokonaista runokokoelmaa. Joitakin yksittäisiä runosuomennoksia löytyy http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au… , mutta ei runoa The Two Voices.
Lainoja uusittaessa uudeksi eräpäiväksi tulee neljä viikkoa (tai esim. yksi viikko, jos lainalla on yhden viikon laina-aika) uusimispäivästä. Jos olet alunperin lainannut kirjasi (tai uusinut lainasi jo aiemmin) vain kaksi päivää aikaisemmin, ei laina-aika tosiaan lisäänny kuin kahdella päivällä.
Jos siis haluat mahdollisimman pitkän laina-ajan, uusi lainasi vasta lähellä eräpäivää. Uusintakerrat tulevat myös nopeasti käytetyiksi, jos uusit lainasi kovin pian edellisen kerran jälkeen. Helmet-kirjastoissahan lainat voi uusia enintään kolme kertaa.
Helsingin kaupunginkirjaston Hankinta- ja luettelointitoimisto tarjoaa kirjastoille keskitetysti aineiston valittavaksi sekä tilaa sen sopimustoimittajilta.
Monikielisen aineiston hankinnasta, luetteloinnista ja tiedotuksesta vastaa informaatikko Riitta Hämäläinen hankintatoimistossa.
riitta.hamalainen@hel.fi
Ota mukaasi omat CD-R tai CD-RW -levyt. HelMet-kirjastojen tarjoamista digitointimahdollisuuksista kerrotaan tarkemmin tällä sivulla
http://www.helmet.fi/fi-FI/Digihelmet/Digihelmet/Digitoi_helmesi_taltee…
Vastausta voisi kysyä suoraan esim. Maanmittauslaitokselta.
http://www.maanmittauslaitos.fi/toiminta/tiedotus -sivulla
on useita vaihtoehtoja lähettää kysymys.
Yleisesti voi sanoa, että paikannimissä säilyvät vanhat sanamuodot ja että painettujen karttojen Skjåldholmarna-muoto lienee alkuperäinen.
Ideaansa valokuvakirjasta voi tarjota periaatteessa aika monille isoille kustantajille ja pienkustantajille. Riippuu vähän minkä aiheisia kuvasi ovat. Lista kustantajista ja heidän kustannusaloistaan löytyy mm. täältä: http://www.kustantajat.fi/jasenkustantajat/jasenetaq/ . Sieltä pääsee myös kustantajien omille sivuille. Sellaiset kustantajat kuin Maahenki ja Mäntykustannus ilmoittavat, että he kustantavat taide- ja luontokirjoja ja kuvateoksia. Puhtaasti vain valokuvakirjoja tekevä kustantamo on Musta taide http://www.mustataide.fi/ , jonne voi lähettää kirjaideansa.
Jyrki Kettusen ja Tarja Meristön toimittamaa teosta "Seitsemän tarinaa ennovaatiosta" (Teknologiainfo Teknova, 2010) ei ole julkaistu äänikirjana.
https://finna.fi
Terveyskirjaston artikkelin (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trv00…) mukaan joissakin suuvesissä vaikuttavana aineena on klooriheksidiini, jonka haittavaikutuksiin kuuluvat kielen ja hampaiden värjäytyminen sekä makuhäiriöt hoidon alussa. Klooriheksidiini-suuvettä käytetään vain hammaslääkärin määräyksestä.
Valitettavasti en nyt juuri pääse käymään paikan päällä tutkimassa asiaa,mutta kuvailun perusteella ensimmäiseksi mieleen tulee japaninsiipipähkinä, Pterocarya rhoifolia. Näyttävätkö tarkoittamasi puut samanlaisilta kuin esimerkiksi alla olevissa linkeissä?
https://www.viherrinki.fi/tuote/japaninsiipipahkina/
http://www.mustila.fi/kasvit/PterocaryaRhoifolia
Kyseessä on Valto Saran kirjoittama Taivaan portti. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Saran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Runon voi myös lukea antologiasta Kimalteleva tomu : valikoima suomalaista uskonnollista runoutta (Gummerus, 1962) sekä ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -kirjasta (Tammi, 1978).
Runoa on kysytty palvelussamme ennekin. Tässä linkki aiempaan vastaukseen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-ja-mika-runo-mina?from=popular
Virittäjä-lehden artikkelin mukaan souru tarkoittaa kapeaa laaksoa, kurua tai notkoa ( Leksikaalisten ja syntaktisten nimenosien yleisyydestä ja levinneisyydestä peruskartan paikannimistössä, Salmenkivi, Pulkkinen, Tuominen, Virittäjä 2/2006, s. 190–228): http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_190.pdf
Se on myös sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Souru on tai on ollut sukunimenä 68 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Raamatussa Og (vanhassa käännöksessä Oog) on Basanin kuningas. Hänet mainitaan monissa Vanhan testamentin kohdissa, jotka voi löytää helposti Raamattu.fi-sivuston hakutoiminnolla: https://raamattu.fi/haku?query=og. Basan sijaitsi Genesaretinjärven itäpuolella nykyisen Syyrian alueella.
Ogin mainitaan olleen viimeinen refalaisista eli jättiläisistä. Viidennen Mooseksen kirjan mukaan (3:11) hänen hauta-arkkunsa pituus oli yhdeksän kyynärää ja leveys neljä kyynärää. Se tarkoittaa metreissä noin 4,1 kertaa 1,8 metriä.
Lähteet:
Raamattu: https://raamattu.fi/
TopChrétien.com: https://topbible.topchretien.com/dictionnaire/basan/
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Og
Välitimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä siellä joku tietäisi etsimäsi runon! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku lukijoistamme mistä runosta voisi olla kyse?
Runo on Lauri Parviaisen laulu Tiainen, joka alkaa sanoilla "Ulkona paukkuu pakkanen".
Laulu nuotteineen ja sanoineen löytyy mm. lastenlaulukirjoista Iloisia lauluja lapsille (1946) ja Parviainen, Lauri: Pienten lauluja (uusin painos 2002)
Kirjat löytyvät Outi-kirjastoista.
Piemburgin pelottomat (Riotous assembly) on valitettavasti ainoa Sharpen tuotannosta suomennettu kirja. Sen lisäksi Sharpen hulvattomuuksia on suomalaisyleisölle ollut tarjolla hänen romaaniensa televisio- ja elokuvasovituksina: MTV:n ohjelmistossa esitettiin vuonna 1986 6-osainen Seksi ja seutukaava (Blott on the landscape, 1985), "hurja brittikomedia intohimoista, politiikasta ja rahasta" ja vuonna 1988 (uusintaesitys 1990) neliosainen Vanha kunnon tiedekunta (Porterhouse Blue, 1987), "hirtehistä huumoria englantilaisesta yliopistosta ja perinteiden vaalimisesta"; Suomessa vain videolevityksessä 90-luvun alussa ollut rikoskomedia Tapaus Wilt (Wilt, 1989) televisioitiin MTV3:ssa vuonna 1996.
Kielenhuollon käsikirjan (Iisa, Oittinen, Piehl, 2012, s. 252-264) mukaan verbin taivuttamatonta muotoa kutsutaan perusmuodoksi.
Perusmuodon lisäksi verbillä on seitsemän persoonamuotoa (yksikön 1., 2., ja kolmas muoto, monikon 1., 2., ja kolmas muoto sekä passiivimuoto).
Verbillä on myös neljä aikamuotoa (preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti).
Lisäksi verbillä on tapaluokkia (indikatiivi, imperatiivi, konditionaali ja potentiaali) sekä nominaalimuodot infinitiivi ja partisiippi.
Parhaiten kieliopillisiin kysymyksiin osaa vastata Kotimaisten kielten keskus, jonne voi lähettää kysymyksen Kielineuvonnan kyselylomakkeen kautta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuvonnan_kysymyslomake
Myös...
