Vaasan kaupunginkirjaston sivut ovat osoitteessa http://lib.vaasa.fi/ . Etusivun vasemmassa yläkulmassa on painike Aineistohaku, josta pääset Web-kirjastoon, jonka opasteessa on ohjeet lainojen uusimisesta netin kautta. Kirjastojen sivuille pääsee aina helposti Kirjastot.fi -etusivulta, osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ vasemmassa reunassa olevien linkkien kautta.
Sukunimeä Loisa on esiintynyt Karjalassa, Antreassa, Luumäellä, Lemillä, Savitaipaleella ja Valkealassa. Nimen alkuperä on kuitenkin epäselvä. Luultavasti nimi tulee Ludvig-nimen muodoista, esimerkiksi nimestä Louis. Naisen nimi Louisa on muuntunut kansan suussa muotoon Loisa tai Luisa.
Asutusnimissä Loisela, Loisila ja Loisio ovat tulleet todennäköisesti sanasta loinen. Tämä selitys ei kuitenkaan sovi sukunimeen Loisa.
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Ylimielisyys lienee niitä yleisinhimillisiä piirteitä, joihin meillä kaikilla on jonkinlainen taipumus, mutta joka valtaa jotkut meistä perin nopeasti ja helposti. Todennäköisesti ylimielisyyden esiintyminen muita ihmisiä häiritsevässä määrin on melkein aina kasvatuksen tulosta. Jos koti- tai koulukasvatukseen sisältyy elementtejä, joissa jotkut ihmiset määritellään toista arvokkaammiksi tai vähemmän arvokkaammiksi, voi ihmisen persoona vääristyä kuvittelemaan, että näin todella on. Jos oma itsetunto on syystä tai toisesta heikko, lienee tavallista omien pelkojen kompensointi muihin kohdistetulla ylimielisyydellä.
Itse uskon siihen, että ylimielisyydestä voi muitten ihmisten esimerkin ja tuen voimalla kasvaa pois eli oppia ymmärtämään,...
Kyseessä lienee "Usein sitä ennen ajatteli" vuonna 1994 julkaistusta kokoelmasta Päivä kaunistuu illan runoksi. Se sisältyy myös Leinosen koottujen runojen toiseen niteeseen Matka on laulu.
Kyseessä on Uuno Kailaan runo Vieras mies kokoelmasta Uni ja kuolema (1931). Runo sisältyy myös esimerkiksi Kailaan runojen kokoelmaan Runoja (1932), jonka voit lukea alla olevasta linkistä. Runo Vieras mies löytyy sivulta 180.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100648/Runoja_Tuuli_ja_tahka_Purjehti.pdf
Eesti Rahvarõivad (Viron kansallispuvut) -sivuston kuvien perusteella on todennäköistä, että puolihameesi on virolainen. Monissa kunnissa esiintyy erilaista värivariaatiota, mutta suurimmassa osaassa kuviointi pysyy samanlaisena. Kaikista lähin hame, jonka löysin, on Pohjois-Virosta, entisestä Koerun kunnasta, joka nykyään on osa Järvan kuntaa.
Eesti Rahvarõivad: http://rahvaroivad.folkart.ee/et
Koeru: http://rahvaroivad.folkart.ee/rahvaroivad?element%5Bkihelkond%5D=Koeru&…
Mannonen kuuluu samaan nimiperheeseen Mannin, Mannilan ja Mannisen kanssa. Näiden taustalla voisi olla man-aineksen sisältävä sotilasnimi. (Ruots. man ja saksaksi Mann) Nimiä on voinut kulkeutua tänne myös suoraan germaaniselta taholta.(Mann, Manne, Manno, Manck, Mancke) Mannosten lähtösijat ovat Suomenlahden perukassa: Koivistolla, Uudellakirkolla ja Lavansaarella.Nimeä on vanhastaan esiintynyt muuallakin Mannisen rinnalla. Mietoisissa on kylä nimeltään Mannoinen ja Taivassalosta löytyy kantatalo joka on myös ollut nimeltään Mannoinen. (Pirjo Mikkonen: Sukunimet, 2000.)
Meillä ei ole tietoa Krefeldin kirjojen mahdollisista uusista suomennoksista, vaikka tilaammekin kirjamme ennakkoon jo ennen niiden ilmestymispäivää. Niinpä sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan Like Kustannukselta, joka on julkaissut nuo aiemmatkin kirjat. Yleiset tiedustelut Likeltä voi lähettää sähköpostiin: like@like.fi .
https://like.fi/yhteystiedot/
Kirja lienee Erkki Tantun kuvittama Otto Potto Poroliini ynnä muita vanhoja lasten loruja. Kirjasta löytyy lorut Hippa-Heikin laivasta ja Onnimannista. Suosikkilorussasi morsiamelta ei kuitenkaan pääse pieru vaan nauru. Loru alkaa näin: Kierun lierun laurun, morsian päästi naurun.
Helmet-kirjastosta löytyy painokset vuosilta 1956 ja 1993.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28otto%20potto%20poro…
Helsingissä sijaitsi osoitteessa Siltasaarenkatu 2 ravintola Neckar, joka mahdollisesti tunnettiin lempinimellä Neppari. Ravintola oli toiminnassa ainakin 1950 - 1970 -luvuilla ja verkosta löytyvien tietojen perusteella siellä myös tanssittiin.
Katso esim:
https://www.is.fi/viihde/art-2000001126596.html
https://blogit.ksml.fi/randevuu/miehetkin-tupeerasivat-tukkaansa-1970-luvun-vappujuhliin/
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=neckar+ravintola&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=search_daterange_mv%3A%22overlap%7C%5B1950+TO+1980%5D%22&lookfor=siltasaarenkatu+pitk%C3%A4silta&type=AllFields&page=2
Kirja ilmestyi ensimmäisen klerran 1865, mikä lasketaan kuuluvaksi Viktoriaaniseen aikakauteen (1837-1901). Kirjan katsotaan mullistaneen siihen asti vallinneen moralistisen satuperinteen lastenkirjallisuudessa. Absurdeissa seikkailuissa ei ole minkäänlaista opetusta opetusta – on vain hauskaa leikkiä käytöstavoilla, kielellä ja logiikalla. Tarina on yksi tunnetuimpia viktoriaanisen ajan kirjallisuudessa.Lisätietojahttps://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/kirjallisuuden_aikajana/1800-luku/vi…
Iin kirjastossa on ainakin verkkosivujen mukaan VHS-videokasettien digitointilaite. Oulun kirjastoissa tai muissa lähikunnissa ei digitointilaitetta löydy.
Lähde: https://ii.fi/kirjaston-tilat-ja-laitteet
Mustameri on saanut nimensä pohjan ominaisuuksistaan. Sitä peittää rikkivetypitoinen musta lieju, joten siitäpäs nimikin.
Lähde: Mustameri ja muita meriä - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Sakari Virkkusen kokoaman Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan leikillinen liikkuvan poliisin miehiä tarkoittava nimitys Kissalan pojat on lainattu samannimisestä amerikkalaisesta sarjakuvasta (The Katzenjammer kids), jota Helsingin Sanomat julkaisi jo 1930-luvulla. Sarjakuva sinänsä ei nimenomaisesti liity poliisiin – siinä satunnaisesti esiintyvät poliisit ovat mukana vain auktoriteettihahmoina muiden auktoriteettihahmojen joukossa, joihin Kissalan poikien päähenkilöiden Hansun ja Fritsun kepposet kohdistuvat.
Kyllä voit. Käy Muhoksen kirjastossa jättämässä kaukopalvelupyyntö haluamistasi nuoteista. Pyynnön voi jättää sellaisista nuoteista, joita Muhoksen kirjaston kokoelmassa ei ole. Jos nuotit löytyvät Oulun kaupunginkirjaston kokoelmasta, kaukopalvelu lähettää ne Muhoksen kirjastoon, josta voit ne noutaa.
Hiljaista tietoa käsitellään seuraavissa teoksissa:
Koivunen, Hannele: Hiljainen tieto (Otava 1997)
Levonen, Terttu: Ikä karttuu, elämä jatkuu (Gummerus 2001)
Nurminen, Raija: Hiljainen tieto hoitotyössä (Tammi 2000)
Nurminen, Raija: Intuitio ja hiljainen tieto hoitotyössä (Kuopion yliopisto 2000)
Tieto ja tietoyhteiskunta (Gaudeamus 2000).
Knowledge managementista löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Honeycutt, Jerry: Tietämyksenhallinta (Edita 2001)
Ståhle, Pirjo: Dynamic intellectual capital (Wsoy 2000)
Ståhle, Pirjo: Knowledge management (Wsoy 1999).
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Riimi-aineistohausta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Internetistä voi hakea tietoa esim. Google-haulla osoitteessa http://www....
Valitettavasti lainojen uusiminen pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista ei vielä toistaiseksi onnistu Internetin kautta.
Syynä on kymmenisen vuotta vanha kirjastojärjestelmä, johon ei mm. kustannussyistä johtuen ryhdytä liittämään kyseistä mahdollisuutta. Uuden kirjastojärjestelmän valintaprosessi ja hankinta on par'aikaa käynnissä, mutta sen käyttöön otto vienee vielä noin vuoden verran.
Kun uusi kirjastojärjestelmäotetaan käyttöön (v. 2003?) tulee siinä olemaan mahdollisuus uusia lainat Internetin kautta.
Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1054539581 löytyy asiasanalla "oppimisvaikeudet" paljon teoksia, mm. Oppimisvaikeudet/ toim. Heikki Lyytinen (2002) ja Ei tyhmä vaan erilainen oppija / toim. Kaisa Strandén. Pelkästä hahmotushäiriöistä ei löydy kirjoja kirjastostamme, voit kokeilla myös asiasanoja "lukihäiriöt", "MBD-oireyhtymä". Airi Valkamaa on haastateltu useissa lehdissä, esim. Lastentarha 2002, n:o 4, s. 30-35 - lehti tulee käsikirjastoon ja siitä voi ottaa kopioita. Muita lehtiviitteitä voit tulla etsimään käsikirjaston artikkelitietokannoista, esim. Aleksista ja Artosta.
Hankintatoivomuksia voi tehdä Espoon kaupunginkirjaston kotisivulla olevalla hankintatoivomuslomakkeella.
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Aineistoa, jota on jo ennestään HelMet kirjastoissa ei hankita. Jos ole jättänyt yhteystietosi,ilmoitamme syyn, mikäli aineistoa ei muusta syystä voida hankkia.
