Saavuttuaan noutokirjastoon varaus odottaa asiakasta 8 päivää. Kun varaus on saapunut kirjastoon, sen viimeisen noutopäivän voi tarkistaa netissä (http://www.helmet.fi kohdassa "Omat tietoni") tai soittamalla noutokirjastoon. Mukavaa matkaa!
Kysymys oli liian vaikea varmasti vastattavaksi. Kirjallisuudestakaan ei löytynyt mitään tämänkaltaista koetta tai pohdintaa.
Kyseessä ei kuitenkaan ole normaali kovera (kourumainen) peili, vaan seiniltään umpinainen kartiopeili. Tällöin yksikään kartion pohjan suuntainen valonsäde ei pääse poistumaan kartion sisältä, vaan heijastuu aina uudestaan ja uudestaan kunnes on absorboitunut kokonaan lämmöksi. Klassisesta kahdesta vastakkaisesta tasopeilistä tämä kartio eroaa, sillä tasopeileissä jatkuvaa heijastumista on vain yhdessä peilien tason suunnassa ja tällöinkin vain, jos peilit ovat täysin vastakkaiset. Umpinainen kartio ei myöskään ole millään suunnalla parabolinen peili tai edes sen likiarvo, kuten vain kaistale kartiopeiliä olisi,...
Kanavien taajuudet vaihtelevat vastaanottotavan, kanavanippujen ja alueiden mukaan. Kaapeliverkoissakin taajuudet vaihtelevat verkon mukaan.
Digitaalisen antenniverkon taajuudet:
http://www.digitv.fi/sivu.asp?path=1;8224
Lisää aiheesta:
http://www.mintc.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?doc…
Lisää tietoa kanavista vapaassa tietosanakirjassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Televisio
Laiskotellen löytyy useammaltakin cd-levyltä. Voit etsiä ja varata levyn pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaun kautta osoitteessa www.helmet.fi . Kirjoita kohtaan Teoksen nimi 'laiskotellen'.
Varaamiseen tarvitset tunnusluvun, jonka saa kirjastosta henkilöllisyytensä todistamalla. Noutokirjaston voi vapaasti valita eli voit lainata levyn Kirjasto 10:stä
Kyseistä teosta näyttäisi löytyvän useista yliopistokirjastoista. Teoksen saa Kajaanin kaupunginkirjaston kautta kaukolainaksi tekemällä siitä kaukopalvelupyynnön. Tämän voi tehdä joko käymällä pääkirjastossa tai kirjaston kotisivun kautta osoitteessa http://www.kajaani.fi/kirjasto, sieltä pikalinkkien alta kohta kaukopalvelu ja kaukolainapyynnön tekeminen. Kaukolainan hinta on 4 e/kirja.
Näillä tunnistetiedoilla ei ammusta pystytty tunnistamaan. Ammus lienee 120 mm, mutta onko se panssarivaunun, rannikko- tai kenttätykin, ei kotimaisen ampumatarvikehakemiston koodeista selvinnyt. Suomella ei tällä hetkellä taida olla 120 mm tykkejä käytössä.
Kyseessä on Kallion kirjaston remontti, jonka takia kirjasto suljettiin 12.10.2009 ja avataan tammikuun lopulla 2010. Kaikella Kallion kirjaston aineistolla on sulkemisesta johtuen pidennetty laina-aika (eräpäivällä 3.3.2010). Normaalistihan cd-levyillä olisi tosiaan neljän viikon laina-aika (paitsi pikalainalevyillä 7 vrk).
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/
Kyseinen teos löytyy kyllä Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista. Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/record=b1967579~S9*fin
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla on käytössä käännösohjelma, joka toimii Wordin kautta. Se löytyy Wordista kohdasta "Tarkista" ja "Käännä".
Googlella on myös oma käännösohjelmansa, jota voi käyttää kuka tahansa. Se löytyy osoitteesta http://translate.google.fi/?hl=fi&tab=wT.
Järjestelmässämme on valitettavasti ollut vikaa, joten vastaus tulee nyt tällaisena tavallisena sähköpostiviestinä.
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle...
Kouvolan kirjastokortilla voi lainata kaikista Kymenlaakson kirjastoista, siis myös Kotkan kirjastoista. Toimii myös toiseen suuntaan, sillä muiden Kymenlaakson kirjastojen (Kyyti-kirjastot) korteilla voi lainata Kouvolan kirjastoista.
Etsitty kirja voisi olla Guy N. Smithin Kannibaalit (Jalava, 1991):
"Syrjäisellä vuorella Skotlannissa asustaa joukko perimältään rappeutuneita villi-ihmisiä. Heidän olemassaolostaan tietää vain lähellä sijaitsevan eristäytyneen pikkukylän väki. Kylään rakennetaan lomamökkejä ja turisteja saapuu lomanviettoon. Kyläläiset eivät pidä ulkopuolisista koska he pelkäävät synkän salaisuuden paljastumista. Vuoren väki laskeutuu öisin kylään hankkimaan ruokaa itselleen ja heidän herkkuaan on ihmisliha..."
Tämä laulu löytyy Ilpo Mäkelän omakustanteena vuonna 1982 julkaisemalta kokoelmalta "Ilpo Mäkelä". Nuotti löytyy ainakin Tampereen ja Tornion kaupunginkirjastoista, joista sitä voi oman Rautjärven kirjaston kautta pyytää kaukolainaksi.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Väestörekisterikeskukseslla on maksullinen osoitepalvelu, josta voi hakea lähes kaikkien Suomessa asuvien henkilöiden tiedot. Se toimii sekä netissä että puhelimitse. Palvelussa voi hakea myös entisillä nimillä, joten tyttönimelläkin pitäisi löytyä henkilön uusi nimi ja osoite. Mikäli henkilö on kieltänyt osoitteensa luovuttamisen, sitä ei saa Väestörekisterikeskuksesta.
Tietoa palvelusta, http://www.vrk.fi/default.aspx?id=87
Osoitepalvelu.net https://www.osoitepalvelu.net/
Mikko Laakso kertoo Helsingin kaupunginkirjaston historiikissa ”Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi” (Helsingin kaupunginkirjasto, 2010, s. 319), että vuoden 1986 kirjastolaissa annettiin lupa myydä kirjaston varastosta poistettuja kirjoja asiakkaille. Vantaan ja Kouvolan kirjastot olivat ensimmäisten joukossa aloittamassa myyntiä tuona vuonna, kun taas Helsingissä poistomyynti käynnistyi vasta syksyllä 1988. Sitä ennen kirjat hävitettiin polttamalla tai laittamalla ne paperinkeräykseen, joskin vuonna 1983 Helsingin kaupunginkirjasto oli saanut luvan lahjoittaa vanhempaa kirjallisuutta Helsingin yliopiston kirjastolle.
Onkohan kyse osoitteesta http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=fi&ID=8112e231-479e-47d0-bc7… löytyvästä levystä? Tuota levyä ”Historiallisia äänityksiä radioarkistosta 11: Gluntteja” ei näytä löytyvän mistään tietokannoista. Ehkäpä se ei ole ollut kaupallisessa levityksessä. Asiaa kannattaisi varmasti tiedustella julkaisijalta eli Yleisradiolta.
Ainut tapa ottaa alias käyttöön, on tulla kirjaston infotiskille.
Mukana mieluusti kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Aliaksia kannattaa keksiä pari varastoon, sillä monet lempinimet ovat jo käytössä.
Tässä jotain tämän genren kirjoja :
-Bunyan, John : Kristityn vaellus
-Lagerkvist, Pär : Barabbas
-Lewis, C.s. : Velho ja leijona
-Mäkinen, Lauri : Älykkäät kuin käärmeet, viattomat kuin kyyhkyset
-Oksanen, Kimmo : Kasvonsa menettänyt mies
-Rauhala, Pauliina : Taivaslaulu
-Sariola, Jukka : Hyväosainen
-Sariola, Jukka : Ystäväni Seija
-Waltari, Mika : Feliks onnellinen
-Waltari, Mika : Valtakunnan salaisuus
´Suurin osa näistä kirjoista on sivumäärältään kohtuullisia, mikä on hyvin tärkeätä koululaisille kokemukseni mukaan.
Todennäköisesti useimmat linnut, joille on luontevaa myös kävellä, pystyvät liikkumaan myös peruuttaen. Esimerkiksi varislintujen tai lokkien tepastelua seuraava voi huomata niiden tuon tuostakin hypähtävän taaksepäin. Myös kanalinnut, joille maan kuopiminen on jokapäiväistä puuhaa, kykenevät selvästikin ottamaan myös askelia taaksepäin eli peruuttavan. Matoa maasta vetävä rastas ottaa vaivatta askelia taaksepäin saadaksen herkun esiin.
Kokonaan eri asia on, onko linnun kannalta peruuttaminen mielekästä toimintaa eli kyky ja motivaatio ovat eri asioita. Yleensä eläimet pyrkivät etenemään niin, että näkevät liikkumissuunnassa mahdollisesti olevat vaarat. Siksi nämä peruutukset ovat yleensä lyhytaikaisia ja jos tarvitaan pidempää...
