Näyttää siltä, että etsimäsi äänikirja Mumin : Mumin till sjöss ; Mumin blir rik (1982) on vielä lainattavissa Kainet-kirjastojen kokoelmissa Kuhmon kaupunginkirjaston lastenosastolla.
Voit tehdä äänikirjasta kaukolainapyynnön tai pyytää lähikirjastosi henkilökuntaa tekemään tilauksen puolestasi.
Tarkemmat tiedot kaukopalvelumaksuista löytyvät alla olevasta linkistä. Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti, voit tehdä tilauksen itsekin. Linkki kaukopalvelomakkeeseen löytyy myös linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://kainet.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p…
Lähetimme kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tuntunut muistavan kyseistä runoa. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Tämä on usein kysytty kysymys, eikä siihen ei ole selkeää oikeaa vastausta. Asiaa on pohdittu useilla keskustelupalstoilla, mutta kirjailija Rowling itse ei ole kommentoinut asiaa missään mediassa. Asia jää siis arvelujen varaan.
Hagrid tosiaan sanoi tulleensa saarelle lentämällä, pois Hagrid ja Harry lähtivät veneellä. Mahdollisuuksia Dursleyn perheen saarelta pois pääsemiseen on useita, tässä muutama vaihtoehto: Saarella on saattanut olla useampi vene (epätodennäköistä). Hagrid saattoi taikoa käyttämänsä veneen ajelehtimaan takaisin saarelle (myös epätodennäköistä, koska Hagrid tuskin ajatteli asiaa näin pitkälle). Merivartiosta tai jokin muu taho pelasti Dursleyt.
Nopeasti hakien löysin AltaVistan avulla ( www.altavista.com/ ) fraasilla "olympiska spelen" Ruotsin olympiakomitean sivuston http://www.sok.se/ , josta löytyy ruotsiksi mm. olympialaisten historiaa sekä tietoa kesä- ja talviolympialaista eri vuosilta.
Et maininnut mitkä löytämäsi sivut eivät mielestäsi olleet kunnollisia, toivottavasti tämä ei ole yksi niistä!
Yksittäisen sanan ensimmäistä käyttökertaa harvemmin pystytään varmistamaan, yleensä voidaan vain karkeasti todeta, ettei sitä ja sitä vuotta aikaisemmin ole löytynyt merkkejä. Itse en ole tätä ilmaisua "sessari" aiemmin kuullut, eikä sitä löydy myöskään Kielitoimiston verkkosanakirjasta, mutta kylläkin Urbaanisanakirjasta. Veikkaisin, että termi on puhdas 2000-luvun ilmaisu ja käytössä lähinnä nuorison keskuudessa. Googlaamalla tulee alle 30 000 osumaa, mikä myös viittaa siihen, että ilmaisu on varsin nuori.
Heikki Poroila
Kysymykseen on mahdotonta vastata yksiselitteisesti. Nimen lausumisen vaikeus on riippuvainen siitä, miten paljon se eroaa puhujan oman kielen ääntämyksestä ja äänteistä. Yksittäisten nimien kohdalla voi olla paljon vaihtelua.
Esimerkiksi englannissa th-kirjaimilla kirjoittavat äänteet (θ ja ð) voivat olla vaikeita oppia suomalaisille, koska niitä ei suomen kielessä esiinny. Vastaavasti r-kirjaimella merkittävät äänteet voivat vaihdella englannin eri murteissa kovasti, mikä vaikeuttaa suomalaisten r-kirjaimen sisältävien nimien ääntämistä oikein, esimerkiksi juuri etunimeä Iiro. Venäjän kielessä taas saattaa olla haastavaa ääntää sellaisia nimiä, joissa on äänteitä, jotka suomenkielinen puhuja voisi mieltää yhdeksi ja samaksi s-kirjaimen...
Kirjosieppo kuuluu varpuslintuihin. Lasse J. Laine mainitsee kirjassaan Suomen linnut: harrastajan opas, että varpuslinnut munivat munan päivässä, yleensä aamulla (s. 145). Kirjosieppo munii 5-8 munaa (Koskimies, Pertti: Suomen linnut, s. 359).
Scott-nimi tarkoittaa alun perin skotlantilaista, Skotlannista kotoisin olevaa. Suomessa käytetään toki sanaa 'skotti' viittaamaan skotlantilaiseen ihmiseen, mutta vastaavaa etunimeä meillä ei ole.
Ks. esim. Behing the name -sivusto: https://www.behindthename.com/name/scott.
Verkkohakujen perusteella kolikon arvo ei ole kovin suuri. Hyväkuntoisenakin muutaman euron luokkaa.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/777262
https://www.finmani.fi/epages/finmani.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/20120…
Neilikat ovat myrkyllisiä kasveja, joita ei pidä antaa kissalle. Vaikka kasvi olisi vain lievästi myrkyllinen, eikä se aiheuttaisi heti näkyviä oireita kissassa, voi sen syöminen kuitenkin pidemmällä aikavälillä aiheuttaa tuhoja kissan elimistössä. Oireet voivat tulla viiveellä, tai myrkyt voivat kerääntyä myös kissan munuaisiin, jolloin ne saattavat pahimmassa tapauksessa lopettaa toimintansa.Jos kissalle haluaa antaa jotain kasvia syötäväksi voi sille kasvattaa esimerkiksi ohran-, vehnän- tai kauranoraita. Ne ovat kaikki kissalle turvallisia kotona kasvatettavia kasveja.Suuri osa koristeeksi tarkoitetuista kasveista on myrkyllisiä, eikä niitä tulee antaa kissan syötäväksi. On myös hyvä huomioida, että koristekasvien ja ruoaksi...
Koska Alaskan taivaan alla ja Kylmä saari ovat romaaneja, niin ilmeisesti toivoisit lähinnä kaunokirjallisuutta Alaskasta. Tässä joitakin romaaneja, jotka kertovat Alaskasta tai tapahtuvat ainakin osittain Alaskassa:
Boyle, T. Coraghessan: Hatka City
Doerr, Anthony: Davidin uni
Ivey, Eowyn: Lumilapsi
Ivey, Eowyn: Maailman kirkkaalle laidalle
Lupton, Rosamund: Hiljaisuuteen hävinneet
McGrath, M. J.: Lumipoika
Roberts, Nora: Revontulet
Wallis, Velma: Lintutyttö ja mies joka seurasi aurinkoa
Pirjo Tuomisen historialliset romaanit Villit vedet ja Ylpeät purjeet tapahtuvat 1800-luvun alkupuolen Alaskassa, joka silloin kuului Venäjälle. Osittain Alaskassa tapahtuu myös Erik Wahlströmin romaani Tanssiva pappi, joka käsittelee Uno...
Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogia on käännetty seuraaville kielille: bulgaria, englanti, kiina, norja, puola, ranska, ruotsi, serbokroaatti, tanska, tšekki, turkki, turkki, unkari, venäjä ja viro. Seitsemästä veljeksestä on puolestaan tehty seuraavat käännökset: albania, arabia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, galego, heprea, hollanti, islanti, italia, japani, kiina, kroaatti, kurdi, latvia, liettua, mari, norja, persia, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, serbia, slovakki, sloveeni, sveitsinsaksa, tanska, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, vietnam ja viro.Ainakin osa käännöksistä on saatavissa eri kirjastojen kautta. Saatavuutta voi tutkia kirjastojen yhteisessä Finna-verkkopalvelussa: https://www.finna.fi/....
Lainat voi uusia puhelimitse, internetin kautta (http://www.jamsankoski.fi/kirjasto/ ) tai käymällä kirjastossa. Internetin kautta tapahtuvaan uusintaan tarvitaan salasana. Sen saa kirjastosta.
Väitöskirjoja voisit yrittää hakea Suomen kansallisbibliografiasta, Fennicasta. http://finna.fi
Jos haet väitöskirjoja tietyltä alalta, katso myös kyseisen laitoksen verkkosivuilta. Useimpien laitosten osalta mainitaan toistaiseksi vain tekijä ja työn otsikko mutta joidenkin kohdalta on saatavilla myös työn tiivistelmä.
Puitesopimuksista on hankala löytää kirjallisuutta. Jos lähtee siitä, että kyse on yritystoiminnan sopimuksista, voisi ehkä tarkistaa seuraavan artikkelin:
Jouko Lantto: Sopimus on tahdonilmaisu. Yrittäjä 2003:3
Kirjoja:
Ennakoiva sopiminen : liiketoimien suunnittelu, toteuttaminen ja riskien hallinta / toim. Soile Pohjonen ym. WSOY lakitieto 2002. (löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista)
Maija Lehtinen: Sopimusopas : pk-yritysten yhteishankkeisiin. TEKES 2001. (löytyy Vantaan Tikkurilan kirjastosta)
Kannattaa ottaa yhteyttä Kauppakorkeakoulun kirjastoon (http://helecon.hkkk.fi/kirjasto ; puhelinnumeronsa ei tunnu löytyvän Internet-sivulta, numero puhelinluettelosssa 43138425), jossa alan aineistoa on varmaankin parhaiten, esim. lehdet ovat...
HelMet -aineistohaun mukaan The Baltic states in the 21st century : western investors in Estonia, Latvia and Lithuania /Tauno Tiusanen, 2000 ei ole saatavilla
pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Teosta voi
kuitenkin tiedustella esim. Eduskunnan, Helsingin kauppakorkeakoulun, Svenska handelshögskolan'in kirjastoista sekä Tilastokirjastosta, joihin se on hankittu LINDA:n (yliopistokirjastojen yhteistietokannan) mukaan.
Hain Internetistä Googlella, Altavistalla ja Ask Jeeves -hausta. Tuloksena oli lähinnä myynnissä olevia Miranda MacQuittyn kirjoja. Tarkistin Ebsco-tietokannan, jossa on englanninkielisiä lehtiartikkeleita: artikkeleissa oli lyhyitä arvioita MacQuittyn kirjoista. Valitettavasti missään ei ollut hänestä henkilötietoja. Häneltä on ilmestynyt kymmenkunta kirjaa luonnosta ja eläimistä, niistä on suomennettu seuraavat: Aavikko, Hait ja Valtameri.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta www.helmet.fi löytyvät seuraavat teokset:
Viljamaa, Janne: Sohvaperunasta ikiliikkujaksi : liikkujan motivaatio-opas. Edita,2001.
Tee edes tämä! : huolettoman huoltokirja. WSOY, 2002.
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta http://www.helsinki.fi/helka/ löytyvät mm. seuraavat teokset:
Miettinen, Mari: Lisää liikkujia! : ideoita menestyvistä KKI-hankkeista. Jyväskylä, 2003
Kobler, Kati: Työikäisten miesten terveyskäyttäytymisen muutosta tukeva kehittämisohjelma. Helsinki, 1993.
Julin, Marko: Liikunnan iloa liikkeellä - mistä se tulee, minne se menee? Helsingin yliopisto, 2000.
Aiheeseesi sopivia artikkeliviitteitä voi etsiä kirjaston koneella ALEKSI:sta ja ARTO:sta, joista mm. löytyivät...
