Kansallisbiografian artikkelin mukaan Erna Tauro osallistui 10.11.1965 Yleisradion järjestämään laulukilpailuun kahdella teoksella, joista toiseksi sijoittui "Den gamla brudkläderskan" Evert Huldénin sanoihin ja kolmanneksi "Höstvisan" Tove Janssonin sanoihin. Kilpailun voitti Kari Rydmanin laulu "Mitä sanoisin sinulle tänään".
Kilpailusta on hieman erilaisia tietoja eri lähteissä. Kirsti Gaddin artikkelin mukaan Yleisradio järjesti tämän laulelmakilpailun vuonna 1967 ja "Höstvisa" sijoittui toiseksi ja "Brudkläderskan" kolmanneksi. Myös "Stora sångboken" -nuotin mukaan kilpailu järjestettiin vuonna 1967 Cay Idströmin aloitteesta ja "Höstvisa" sijoittui toiseksi. Boel Westinin kirjoittamassa Tove Janssonin elämäkerrassa...
Tässä joitakin vinkkejä.
Cousins, Lucy: Maisa sairaalassa
Jennings, Sharon: Franklin sairaalassa (sisältyy myös yhteisniteeseen Mitä kuuluu Franklin? : suuri lastenlukemisto 3)
Portin, Tuula: Roosa sairaalassa
Stenberg, Birgitta: Perttu sairaalassa
Jos yhdyssana on rinnasteinen sisällöltään mutta ei muodoltaan, sen osien välissä ei käytetä yhdysmerkkiä. Oikea muoto on siis angloamerikkalainen. Näin myös esimerkiksi afroaasialainen, indoeurooppalainen ja sosioekonominen.
https://www.kielikello.fi/-/yhdysmerkk-1
Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilta löytyy kyllä koko kirkon jäsenmäärän muutoksia mittaavat vuositilastot, mutta siitä ei ole tässä tapauksessa apua. https://ort.fi/keskusrekisteri/tilastot
Suomen ortodoksisen kirkon hiippakunnat ovat jakaantuneet 12 seurakuntaan, joista 5 on Kuopion ja Karjalan, 3 Helsingin ja 4 Oulun hiippakunnassa. Seurakuntien rajat eivät kaikissa tapauksissa noudata yhden kunnan tai kaupungin rajoja, vaan niihin pääsääntöisesti kuuluu useita kuntia. https://www.ortodoksi.net/index.php/Suomen_ortodoksinen_kirkko#Kirkon_h…
Tarvitsemiasi tilastotietoja pitänee tiedustella suoraan Suomen ortodoksisesta kirkosta. Yhteystiedot täältä: https://ort.fi/yhteystiedot
Ensipainos Fredrik Paciuksen (1809-1891) säveltämästä ”Vårt land” -laulusta julkaistiin vuonna 1848 eli samana vuonna kuin laulu esitettiin ensimmäisen kerran ylioppilaiden kevätjuhlassa Kumtähden kentällä 13. toukokuuta. Ensipainoksessa, jossa on nuotinnos lauluäänelle ja pianolle ja myös mieskuorosovitus, kertausmerkkejä ei ole. Siinä laulun lopussa on soitettava fanfaariosa ja sen jälkeen loppusoitto.
Fabian Dahlströmin mukaan Pacius sovitti laulun Kaartin soittokunnalle ja yhteisharjoitus laulajien kanssa pidettiin vasta juhlapaikalle lähdettäessä. On todennäköistä, että ylioppilaslaulajat lauloivat laulun yksiäänisesti Kaartin soittokunnan kanssa. Vainion mukaan kuorona oli vahvistettu Akateeminen lauluyhdistys (Akademiska...
Ehkä keltainen orava on suosituin merkki ja siitä syystä loppu lähikaupoista? Sitä kuitenkin valmistetaan edelleen. Serla
Kannattaa pyytää kauppiasta tilaamaan suosikkipaperia. Useimmat kaupat ottavat vastaan asiakastoiveita.
Tuotteet valmistetaan Mäntän tehtailla. "Metsä Groupin pehmo- ja ruoanlaittopaperiliiketoiminnasta vastaavalla Metsä Tissuella on 10 tuotantolaitosta viidessä maassa ja vankka jalansija Euroopan markkinoilla. Suurin osa Suomessa myytävistä tuotteista tehdään Mäntän tehtaalla, jossa on valmistettu wc-paperia 1900-luvun alusta lähtien. Nykyään tehtaalla valmistetaan Serla-, Lambi- ja Katrin-tuotteita, asiakkaiden omia tuotemerkkejä sekä SAGA-ruoanlaittopaperituotteita." Metsä tissue
Ohjelma oli nimeltään Langalla Jaska ja Ari, ja sitä esitettiin 90-luvun alussa Yle TV2 -kanavalla. Ohjelman idea poikkesi Kummelin parodiaversiosta siinä, että kyseessä oli melko perinteinen tietokilpailu, jossa ei siis arvailtu, missäpäin liikkuva reportteri milloinkin on. Ohjelmaa juonsi vatsastapuhuja Ari Lauanne Jaska-nuken kanssa.
Langalla Jaska ja Ari Ylen Elävässä arkistossa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/01/19/langalla-jaska-ja-ari
Ilta-Sanomien juttu Ari Lauanteesta vuodelta 2016: https://www.is.fi/viihde/art-2000001238633.html
Nimityksiä inkeroinen, inkeröinen ja inkerikko on käytetty Inkerin vanhoista karjalaisperäisistä, kreikkalaiskatolisista asukkaista. Nimen Inkeri syntyä on pohdittu ja yksi selityksistä on, että se on peräisin venäläisestä nimestä Igor, jonka skandinaavinen vastine on Ingor. Viljo Nissilän mukaan Inkeroinen, Inkeröinen ja Ingersby viittaisivat inkeriläiseen siirtoasutukseen.Lähde ja lisätietoa: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Kemin ohitustie on valmistunut vuonna 1980. Tien jatko-osa Tornioon avautui 2001.LähteetHelsingin Sanomat 24.9.1980: Perämerentien viimeinen osuus valmistui Kemissä Valtatie 4 historia (Matti Grönroos): https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Valtatie_4#KemiHelsingin Sanomat 16.9.2001: Tornion-Keminmaan moottoritie avautuu torsona https://www.hs.fi/suomi/art-2000003997154.htmlWikipedia: Valtatie 29 https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtatie_29Wikipedia: Valtatie 4 historia https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtatien_4_historia#Kemin_seutu
Seinäjoen kaupunginkirjastosta löytyy tietoa hammaspyöristä ja jyrsinnästä mm. seuraavista teoksista:
Ansaharju, Tapani: Lastuava työstö
Hammaspyörät (SFS-käsikirja 24)
Kauppinen, Veijo: Konepajojen nykyaikaiset koneet ja konejärjestelmät
Kivioja, Seppo: Konetekniikka
Koneen elimet ja mekanismit
Konetekniikan materiaalioppi
Otavan suuri ensyklopedia, osa 2
Tekniikan käsikirja, osat 7- 9
Fakta 2001 määrittelee sotatieteen näin: Tiede, joka opettaaa oikein arvioimaan ja edelleen kehittämään sotavoimien käyttömahdollisuuksia.
Nykysuomen sanakirja 3 taasen ilmaisee sen näin: Tiede, joka tutkii ja pyrkii kehittämään sodankäyntiä ja taisteluvälineitä.
Littoisten Kotimäen asuinalueesta ei näytä olevan mitään yksittäistä historiikkia. Littoisista on julkaistu teos Littoinen sanoin ja kuvin, ja sen historia sisältyy myös teokseen Kaarinan kunnan historia. Kaarinasta on myös vanhempi, 1950-luvulla julkaistu Kaarinan pitäjän historia. Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on luettavana Kaarina-lehden mikrofilmejä vuosilta 1985-2000, joista voi löytyä uudempaa tietoa Littoisten alueesta.
Henri Troyat’n kirjoittaman Tsehov-elämäkerran ruotsinkielisessä versiossa mainitaan nuoruudennäytelmä ”Ont ska med ont fördrivas”. Kirjan suomennoksessa näytelmän nimi on ”Juonikkaalle vielä juonikkaampi”. Alkuperäisen näytelmän nimi oli venäläinen sananlasku, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”Osuipa viikate kiveen” (Nasla kosa na kamen). Kyseinen nuoruudenteos ei ole säilynyt. Tästä on maininta useilla venäläisillä Internet-sivuilla, eikä teosta ole myöskään Tsehovin täydellisten venäjänkielisten koottujen teosten hakemistossa.
Tässä esimerkkinä yksi venäläinen Internet-sivu, jossa näytelmä mainitaan:
http://oz.by/people/more9038.html
Teoksesta voi jättää varauksen vasta, kun se näkyy HelMetissä. Huomioi myös, että usein uutuuksista ilmestyy ensin näkyviin pelkkä nimeketietue, mutta ei vielä yhtään niteitä. Vasta kun niteet on viety rekisteriin (ja ne näkyvät HelMetissä) on varauksen tekeminen mahdollista. Kannattaa siis seurata tilannetta päivittäin, Kauneudesta tosiaan saataneen kirjastoihinkin aivan lähiaikoina.
Christopher Hartin piirustusoppaat kiinnostavat sekä lapsia että vanhempiakin kirjaston käyttäjiä, joten hänen kirjojaan voi löytyä sekä aikuisten että lasten osastoilta kirjastosta riippuen. Kannattaa tarkistaa asia kussakin kirjastossa erikseen.
Nuorten osastoon sijoitetusta aineistosta ei peritä Vantaan kirjastoissa varausmaksua. Aikuisten osaston aineistosta peritään 50 sentin varausmaksu varattua aineistoa kirjastosta noudettaessa.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluperiaatteista voit lukea osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Kaukopalvelumaksu kotimaassa on 4 euroa.
Kyseinen kirja on vasta tulossa Kouvolan kirjastoon, mutta siihen voi jo tehdä varauksen, joko netin kautta http://kouvola.kirjas.to/ itse tai pyytää kirjastossa virkailijaa tekemään.
Kotimaisen nykykirjallisuuden tietokantaan Sanojen aikaan on listattu jokaisen Liksomin teoksen kohdalle keskeiset arvostelut ja muut lähteet. Arvosteluita ei ole kuitenkaan mahdollista lukea Sanojen ajan kautta. Kannattaa siis aloittaa tutkimukset Sanojan ajasta: http://www.sanojenaika.fi/
Viitetietoja sanomalehtien artikkeleista ja arvosteluista löytyy myös mm. Arto- ja Aleksi-tietokannoista, jotka ovat käytettävissä useimmissa kirjastoissa.
Sanomalehtien arvosteluita löytyy jonkin verran verkosta, mutta niiden lukeminen on usein maksullista. Monet kirjastot ovat ostaneet asiakkailleen mahdollisuuden selailla näitä arkistoja. Helsingin kaupunginkirjasto on hankkinut oikeudet mm. Helsingin Sanomien arkistoon. Todennäköisesti joudut...
Paulo Coelhon väite on hyvin tunnettu ns. urbaani myytti, jolla kyseenalaistetaan lentoyhtiöiden kännykkäkieltoja.
Englanninkielisen wikipedian tietojen mukaan kännykän vaikutuksista lentokoneen elektronisiin laitteisiin on selvää näyttöä, mutta tämän vaarallisuudesta kiistellään edelleen. Monet lentoyhtiöt ovat sallineet kännykän käytön, mutta toiset yhtiöt (erityisesti Yhdyvaltalaiset) pitävät tiukkaa kielteistä linjaa asiassa. Radioaaltoja lähettävien elektronisten laitteiden käyttö on lennon nousu- ja laskuvaiheessa on yleensä kielletty kaikissa lentoyhtiöissä.
Discovery Channelin tuottama "Mythbusters" (suomeksi Myytinmurtajat) käsitteli ohjelmassaan Coelhon esittämää väitettä. Heidän mukaansa myytti ei pidä paikkaansa. Heidän...
