HDTV:n nykystandardit ovat 1080i, jolloin vaakaerottelu on 1920 kuvapistettä. HDTV-kuvan voi näyttää myös lomittelemattomana 720p, jolloin erottelukyky on 1280 x 720.
Lisää HDTV:stä Tekniikan Maailma nro 17 ja 10 / 2005.
Sekä Euroopassa, että USA:ssa on vallalla nämä kaksi standardia. Asiaa kannattaa seurata seuraavien kaupallisten toimijoiden sivuilta:
http://www.eicta.org/
http://www.itaa.org/
http://www.atsc.org/
Canal Digital HDVT lähetystekniikasta Suomessa sivulla http://www.canaldigital.fi/templates/generalarticle____6167.aspx
Suomen kirjastoseuran ry sivuilta löytyy ranskankielinen tietopaketti Suomen kirjastojärjestelmästä.
Katso
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/international/francais
Opetusministeriön sivuilta löytyy; Biblioteques publiques en Finlande, katso
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2000/liitteet/b…
Lehdessä BBF, Bulletin des bibliotheques de France löytyy myös materiaalia
http://bbf.enssib.fr/sdx/BBF/frontoffice/1997/03/document.xsp?id=bbf-19…
Lisää ainestoa löytyy esim Googlaamalla hakutermilla "BIBLIOTHÈQUES PUBLIQUES EN FINLANDE ".
Haitalliset, ruokamyrkytyksiä aiheuttavat mikrobit lisääntyvät nopeasti huoneenlämpöisissä elintarvikkeissa. Erityisen herkkiä haitallisten bakteerien kasvulle ovat mm. valmistettu liha, lämpökäsitellyt lihatuotteet, meijerituotteet (esim. maito ja kerma), kananmunatuotteet (esim. majoneesi) ja äyriäiset ja kalatuotteet.
Pakastaminen ei tuhoa mikrobeja vaan ainoastaan hidastaa tai pysäyttää niiden lisääntymisen. Sulatuksen jälkeen mikrobit jatkavat toimintaansa, ja sulatettu ruoka pilaantuu nopeasti. Ruokamyrkytyksen aihettavat ruokatavarat voivat edelleen näyttää, tuoksua ja maistua aivan normaaleilta, joten aistinvaraisesti riskiä ei voi arvioida. Näin ollen 6 tuntia huoneenlämmössä olleet leivonnaiset kuuluvat riskiryhmään, eikä...
Nurmijärven kirjastossa on paljonkin valokuvakirjoja. Tässä joitakin uusimmasta päästä:
Uusi digifotokoulu / Pekka Punkari
Nokikkain : Hannu Hautalan elämä / Markku Turunen
Valokuvaamisen taito / Michael Freeman
Valotuksen hallinta : vaativa valokuvaus / Bryan Peterson
http://ratamo.kirjas.to:8005/Intro?formid=find2oi
Saat luettelon kirjaston valokuvausta käsittelevistä kirjoista kirjoittamalla tietokannan asiasanaruutuun "valokuvaus" ja valitsemalla Nurmijärven kirjastot
Kengurut, kuten muutkin pussieläimet syntyvät ennenaikaisesti pussieläinten epätäydellisen istukan takia. Poikanen kiipeää synnyttyään emonsa pussiin ja tarttuu tiukasti emon nisään, ja saa ravintonsa sitä kautta. Tietoa pussieläimistä mm. tästä Tieteen kuvalehden artikkelista:
http://www.tieteenkuvalehti.com/polopoly.jsp?d=195&a=1219&id=7036_1
Tehdessäsi varauksen Espoon kirjastoautolle HelMet-sivuilla,
sinun tulee kirjoittaa samalla varaussivulla olevaan laatikkoon haluamasi noutopysäkin nimi.
Pysäkkien nimet ja niillä pysähtyvien kirjastoautojen aikataulut löydät alla olevasta linkistä. Pääset tietoihin myös HelMet-sivuston etusivun kautta > HelMet kirjastot > Espoo > Kirjastojen yhteystiedot ja kotisivut > Kirjastoautot > Kirjastoautojen aikataulut. Pysäkit aakkosjärjestyksessä.
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;37955;37956
Mainitsemasi teos on saatavilla esimerkiksi Valkeakosken kaupunginkirjastosta. Voit lainata sen kaukopalvelun avulla itsellesi.
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=avlib&previd=fullt&celi=10702&do…
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole teoksia Who is Who in America 2009 ja 2010.
Fank-monihaun kautta ei myöskään muista suomalaisista kirjastoista löytynyt kysymiänne teoksia.
Turun kaupunginkirjaston ainestotieokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/?formid=find2&sesid=1305037186
löytyy tämä teos nimellä Pienjännitesähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus. Se on vuodelta 2007.
Sitä voi etsiä myös esim. asiasanoilla sähköturvallisuus ja standardit (asiasanat allekkain) tai voi etsiä myös sarjan nimen mukaan: SFS-käsikirja.
Kirjaa on kyllä tilattu kirjastoon useita kappaleita, tilaus vain on niin tuore, että se ei vielä näyt tietokannassa eikä siten myöskään Venny-verkkokirjastossa. Viikon, parin kuluttua tilanne on varmaan toinen.
Tuulivoimalat ovat todella osoittautuneet kohtalokkaiksi lepakoiden kannalta. Tuulivoimaloiden yleistyessä arvioitiin, että voimaloiden pyörivät lavat tappaisivat ennen kaikkea lintuja, mutta nopeasti huomattiinkin, että riskit kohdistuvat enemmän lepakoihin.
Kuten lepakkotutkija Thomas Lilley Yle:n artikkelissa toteaa, lepakot kuolevat joko iskeytymällä pyöriviin lapoihin tai barotraumaan, jolloin lapojen pyörimisestä aiheutuvat paineenvaihtelut tuhoavat lepakon keuhkojen verisuonet.
Tutkijat eivät ole löytäneet yhtä selkeää syytä siihen, miksi kaikuluotaamalla suunnistavat lepakot lentävät voimaloiden läheisyydessä ja törmäävät niihin. Erilaisia teorioita ja hypoteeseja aiheesta on kuitenkin esitetty. Yksi syy voisi esimerkiksi olla,...
Voit tilata kirjan muualta Suomesta Helsinkiin käyttämällä HelMet-kirjastojen kaukopalvelua. Tarvitset HelMet-kirjastokortin. Kaukopalvelu toimittaa kirjan haluamaasi Helsingin lähikirjastoon. Palvelu on maksullinen.
Täältä voit tehdä kaukopalvelupyynnön:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Täältä löytyy tietoja hinnoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Tietoa kaukopalvelusta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kysymyksessä ei täsmennetä millaisesta ja minkä alan ammattiryhmän työttömien kanssa tekemästä työstä on kysymys, joten kattava haku antaa laajan tuloksen. Melinda-, Koha-, Arto- ja Theseus-tietokannoista aihepiiriin liittyviä julkaisuja löytyy lähinnä työvoimaneuvojien että sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osalta. Tuloksia tulee yhdistämällä työttömiin ja työttömyyteen viittaavia hakusanoja noihin ammattinimikkeisiin, työ- ja elinkeinopalveluihin, asiakaspalveluun, vuorovaikutukseen, ohjaukseen ja tukemiseen viittaaviin hakusanoihin. Hakusanat näkyvät kunkin julkaisun tietojen yhteydessä. http://melinda.kansalliskirjasto.fi/ https://www.theseus.fi/ http://vaarakirjastot.fi/ https://finna.fi https://www.theseus.fi/
Työvoimaneuvojan...
Kupittaan Saviosakeyhtiöstä löytyi Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta seuraavat kirjaviitteet: 1) Turku tiiliteollisuuskeskuksena, julkaisija:Kupittaan saviosakeyhtiö, 1946, Kirja on saatavilla Turun yliopiston kirjastosta. 2) Aboa: vuosikirja, osa 53-54/1989-1990 (isbn 9519125914), saatavilla Turun maakuntamuseosta. Lyhyt historiikki (18 riviä) löytyi Otavan isosta tietosanakirjasta vuodelta 1963, osa 4. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy vain Kupittaan saviosakeyhtiön kuvasto keramiikkavalmisteista (isbn 9519632867).
Kirjaston käyttösäännöt ovat kirjastokohtaisia. Kokkolan kaupunginkirjaston
käyttösäännöt löytyvät osoitteesta: http://lib.kokkola.fi/
Säännöt löytyvät "Palvelut"-linkin alta.
Tässä suora lainaus käyttösäännöistä:
"Lainaaja on vastuussa lainauskortillaan lainatusta aineistosta. Lainojen palauttamatta jättäminen kolmen palautuskehotuksen jälkeen aiheuttaa lainausoikeuden menetyksen siihen saakka, kunnes lainat on palautettu tai aineisto korvattu kirjaston lähettämän laskelman mukaisesti. Korvaus peritään myös lainassa turmeltuneesta aineistosta. Lainaaja menettää lainausoikeutensa, jos hän on velkaa yli 100 mk tai sen yli."
Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa perittävät maksut ja korvaukset muuttuvat 1.2.2001 alkaen. Sen jälkeen...
Hyvää ja kattavaa listaa klassikoista on hankala laatia. Klassikoiksi luettavia kirjoja on niin paljon ja erilaisia klassikon määritelmiä on myös monia. Äänikirjoja julkaistaan myös koko ajan lisää.
Vapaasti luettavia klassikoita löytyy e-kirjoina, mm. Projekti Gutenbergin suomenkielisistä kirjoista, https://www.gutenberg.org/browse/languages/fi. Muita e-kirjakokoelmia, https://www.makupalat.fi/fi/k/18378%2B590/hae?category=114641&sort=titl…
Nimenomaan äänikirjoja löytyy useammasta palvelusta. Vapaasti luettavia on koottu Makupalat.fi:n, johon on koottu tiedonhaun lähteitä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
Klassikoita äänikirjoina löytyy Helmet-kirjaston...
Maistraatin sivuilla sukunimen vaihtamisesta kerrotaan näin:
Jokainen, jolla on Suomessa kotipaikka ja joka on merkitty täällä väestötietojärjestelmään, voi muuttaa Suomessa etu- ja sukunimensä.
Lisäksi ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten osalta, joilla on kotipaikka muussa valtiossa kuin Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, voidaan nimenmuutos tehdä myös Suomessa.
Nimenmuutoksiin liittyvissä asioissa ensimmäisen asteen nimiviranomaisina toimivat maistraatit.
Nykyinen nimilaki sallii nimen muutoksen sukunimiin seuraavasti:
◾Voit ottaa käyttöön ennen ensimmäistä avioliittoa käytössäsi olleen sukunimen, kaksiosaisen sukunimen tai luopua kaksiosaisen sukunimen käyttämisestä.
◾Voit ottaa aviopuolisosi sukunimen hänen suostumuksellaan...
Etunimi ”Meerika” on luultavasti muunnelma nimestä ”Merika” (vrt. esimerkiksi etunimet ”Maria” ja ”Maaria”). Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988) kertoo, että ”Merika” on virolainen nimi, jonka malli on saatettu ottaa kreikan merellisistä nimistä, esimerkiksi nimestä ”Pelagia” (”pelagos”, ’meri’). Toisaalta se toimii Etelä-Virossa myös paikannimenä.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan nimi voisi olla peräisin suomelle ja virolle yhteisestä sanasta ”meri”, jota käytetään myös etunimenä. Toisaalta Lempiäisen mukaan nimi voi olla myös etunimen ”Meeri” rinnakkaismuoto, jolloin perustana olisi englannin kielen etunimi ”Mary” ja ”Maria”. Ne palautuvat hepreaan ja kreikkaan ja mahdollisesti merkitykseen ’toivottu lapsi...
Oskar Merikannon oopperan ”Pohjan neiti” (joskus myös ”Pohjan neito”, teosluettelossa ”Pohjan neiti, OM206”) synnystä ja esityksistä löytyy tietoa, mutta löytämissäni lähteissä ei mainita muita säveltäjiä teokselle. Merikanto osallistui tällä sävellyksellään vuonna 1898 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämään ensimmäisen suomenkielisen oopperan sävellyskilpailuun. Oopperan libreton kirjoitti Antti Rytkönen. Se perustuu Lorenz Nikolai Achtén Kalevala-aiheiseen ruotsinkieliseen tekstiin. Kilpailuun ei tullut muita osallistujia, ja palkintolautakunta päätti 16.03.1899 antaa pääpalkinnon ”Pohjan neidin” säveltäjälle Oskar Merikannolle. Lausunnossaan palkintolautakunta toteaa sävellyksestä mm. näin: ”Sopivissa paikoin on suomalaisia...
