Kustantajan sivuilta löytyy Laila Hietamiehen (nykyiseltä nimeltään Hirvisaari) tuotanto. Jokaisen teoksen jälkeen on merkitty myös sarjan nimi. Osoite on pitkähkö: http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t…
Kirjastoissa voit tutustua myös Ulla Virtamon toimittamaan teokseen Aikuisten jatko- ja sarjakirjat. BTJ Kirjastopalvelu, 2005.
Lisää Laila Hietamiehestä (Hirvisaaresta) löytyy kirjailijatietokanta Sanojen ajasta: http://kirjailijat.kirjastot.fi
Tarkoitat ilmeisesti oluttölkistä tms. valmistettua pientä keinutuolia? Hakusanalla "tin can rocking chair" löytyy kuvamateriaalia Googlesta. Litistettyjen tölkkien metallinauhasta on rakennettu nukentuoleja ja tuolinnäköisiä neulatyynyjä yms. Tässä muutama netistä löytynyt teko-ohje: Ohje 1. "Leikataan tölkistä kansi pois taitereunan alta. Leikataan tölkin sivut noin 3 mm suikaleiksi siten, että pohjan reunukseen jää noin 1 mm: n pelivara. Tölkin pohjasta tulee istuin, se on jo valmiiksi hieman pullistunut. Jaetaan suikaleista hieman enemmän kuin 1/4 "selkänojaan". Liuskoja taivuttelemalla muodostetaan selkänoja. Näiden sivuilta lähtee jalakset joihin käytetään pari suikaletta kaareen sekä keskeltä otetaan muutama suikale lisäksi tueksi...
William Shakespeare: Romeo ja Julia. Suom. Yrjö Jylhä. 1955. Katkelma sivulta 42.
Romeo: (Julialle.) Jo saastuttaa tää käsi halpa, vajaa tuon pyhäkön, se synti hurskas on: mun huuleni, kaks pyhiinvaeltajaa, sovinnoks tarjoo kainon suutelon. Julia: Kätenne jättäkää jo syyttämättä, vain tavan hurskaan täyttänyt se on; mies hurskas koskettaa saa pyhän kättä, ja kädenanto korvaa suutelon.
Fraasi on John Steinbeckin teoksesta "Cannery row", joka on ilmestynyt Jouko Linturin suomentamana nimellä "Hyvien ihmisten juhla". Englanniksi fraasi menee: "There's nothing like that first taste of beer".
Vanhoja Satakunnan Kansoja voi lukea mikrofilmeiltä Porin kaupunginkirjastossa. Satakunnan Kansa -artikkelitietokanta on osoitteessa http://www.pori.fi/kirjasto/satakunta/sk/. Tietokanta sisältää artikkeleja vuosilta 1987-2004.
Fanni on englantilainen muunnos nimestä Fransiska, joka puolestaan on Frans-nimen (Franciscus) sisarnimi tai muunnos nimestä Stefania. Karjalassa Fanni on ollut lyhentymä nimestä Teofanosta eli Theofaniasta, johon Suomen ortodoksinen kalenteri Fanni-nimen kohdalla viittaa. Suomenkielisiä kansan vanhastaan käyttämiä muotoja ovat Vanni, Fanny, Vannu, Fannu, Fanne ja Vanssi.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa : Etunimet.
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että nimi ”Sara” on samaa alkuperään nimen ”Saara” kanssa; lyhyempää muotoa on käytetty Suomessa ruotsinkielisten keskuudessa mutta myös Pohjanmaalla, Savossa ja Karjalassa. Nimi tulee heprean ’ruhtinatarta’ merkitsevästä sanasta ja peräisin yli 4 000 vuoden takaa. ”Raamatussa” nimi esiintyy Abrahamin vaimolla.
”Patricia” on feminiininen muoto nimestä ”Patrik”. Se tulee Irlannin kansallispyhimyksen Patriciuksen (kuoli 461) nimestä, joka merkitsee latinaksi ’ylimystä’.
Nimen taustalla lienee venäjästä lainautunut orjaa, palvelijaa tai sotamiestä merkitsevä sana, josta on suomen murteissa variaatioita kuten Oulun seudun holoppa (=palvelija). Holapan tarkka kehityslinja on kuitenkin tuntematon. Nimi on saattanut kehittyä itsenäisesti edellä mainitusta sanasta ja niiden variaatioista tai se on vaihtoehtoisesti suora lainaus venäläisestä henkilönnimestä Holop. Nimi on ollut yleinen erityisesti Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Lähde:
Mikkonen & Paikkala: "Suomalaiset sukunimet" (Weilin+Göös, 1993)
Nimipäiväperinteen hakuteokset eivät sisällä mitään Vinski-nimestä, joten käytännössä se lienee ollut monenkin nimen kutsumamuoto. Mainitsemanne Vincent olisi yksi hyvin luonteva lähtökohta. Se on ranskalainen muoto latinan 'voittaa' merkitsevän vincere-sanan aktiivisesta partisiipista vincens ('voittava'). Ranskan kirjoituksen c-kirjain ääntyy Vincent-nimessä kuten s. Tällöin nimi tarkoittaa samaa kuin meikäläisissäkin kalentereissa oleva niin ikään samasta latinalaisesta lähteestä syntynyt Vihtori (Viktor, Victor), jonka nimipäivä on 22.3.
Nimen yleisyydestä löytyy tietoa Väestörekisterin nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1.
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. p. - Helsinki, 2005.
Arkistolaitoksen tietosivulla kerrotaan : "Vuonna 1879 köyhäinhoito säädettiin kunnalliseksi tehtäväksi. Kun vaivaishoidosta vastaavien pyrkimyksenä oli minimoida huoltokustannukset, siirryttiin 1800-luvun puolivälissä yleisesti huutokauppamenettelyyn, jossa hoitotehtävän sai sen vähimmällä maksulla ottamaan tarjoutunut. Vaivaishuutokaupat olivat laajimmillaan 1870- ja 1880-luvuilla. Tiedot lasten elätteelle sijoittamisesta löytyvät usein alkuaikoina kunnallislautakunnan pöytäkirjoista, ellei kunnassa ollut erillistä köyhäinhoitolautakuntaa (myöhemmin huoltolautakunta). Tietoja voi löytyä edelleen myös seurakuntien hallinnollisista asiakirjoista. Vaivaishuutokaupat kiellettiin 1890-luvulla, mutta ne loppuivat vasta köyhäinhoitolain (...
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja mukaan Ennoja on Suomessa yli kolmesataa, mutta nimi on maassamme vähenemässä. Se oli suosionsa huipulla jo 1900-luvun kahden ensi vuosikymmenen aikana. Nimi Enna on samantapainen kuin Henriikan lyhenne Henna (almanakassa 20.1.). Nimi Enni muistuttaa samaan nimiryhmään ja –päivään kuuluvaa Henniä. Ennin nimipäivä on kuitenkin tammikuun 23. päivä.
Lempiäinen liittää nimet Enna ja Enni Elviinaan, joita 1980-luvun alussa oli vain vajaa sata sekä yleisempään Alviinaan, joita oli tuolloin yli tuhat sata. Hänen mielestään Alviina yleisyydessään ansaitsisi oman nimipäivän. Elviina on ehkä Alviinan muunnos tai naispuolinen muoto nimestä Elwin. Pyhä Elwin eli joskus 500-luvulla....
Sutta ei ole kutsuttu aivan yhtä monella tavalla kuin karhua. Se voi olla paitsi susi myös mm. hukka, huntti ja häntti. Suden peitenimenä tavataan myös esim. höntti ja häntäheikki.
Tämänkaltainen runo löytyy Larin-Kyöstin runoteoksesta Ota sun kaunis kantelees, johon on koottu valikoima Larin-Kyöstin runoja vuosilta 1897-1946. Runon nimi on Vaari ja vaarin kello ja se alkaa seuraavalla tavalla:
Kaappikello se käy ja kukkuu,
pankolla herää vanha vaari,
tiki-taki-tiki-taki vanha vaari,
vaarill' on piippu ja tulusmaari
ja Mirri, mi nurkassa nukkuu.
Löysin laulusta kaksi versiota: nimellä Saari nuotista Helmipöllö : teekkarilaulun yläjuoksulla (sanat, melodia, sointumerkit) ja nimellä Faari Rakentajan laulukirjasta (sanat). Sanoitukset ovat molemmissa lähes samanlaiset, mutta Rakentajan laulukirjan versiossa vaari on faari. Laulu alkaa: "Valtameressä on saari, pinta-alaltaan vain aari."
Helmipöllö-nuotissa (Tekniikan Akateemisten Liitto, 2008) kerrotaan lyhyesti laulun taustasta. Laulun melodiana on Ernesto De Curtisin Palaja Sorrentoon (Torna a Surriento). Etsimäsi suomenkielinen sanoitus on Helmipöllön mukaan peräisin verbaalisesti lahjakkailta teekkareilta 1950-luvulta.
Almiina-nimi on suomalaisena nimenä harvinainen eikä sen alkuperää selosteta suomalaisissa nimikirjoissa. (Kiviniemi: Suomalaiset etunimet, 2006. Lempiäinen: Suuri etunimikirja,1999. Nummelin&Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie,2005). Almiina-nimi muistuttaa Elmiina-nimeä, joka on muotoutunut Vilhelmiina-nimestä. Vilhelmiina on vanha Saksassa, Italiassa ja Amerikassa käytetty nimi. Vilhelmiina on lähtöisin muinaissaksalaisesta miehennimestä Vilhelm, joka merkitsee 'lujatahtoista kypäränkantajaa'. Almiina voi olla myös Alma-nimestä johdettu nimi. Alma on vanha espanjalainen nimi, joka luultavasti pohjautuu espanjan 'sielua" tarkoittavaan sanaan alma. Alma voi olla johdettu myös latinankielisestä sanasta almus, joka tarkoittaa 'hellää', '...
Kaksipäinen kotka on peräisin mesopotamialaisesta tarustosta, jossa se tunnettiin jumalkuninkaan suojelijana ja elämän vartijana. Bysantissa (Rooman valtakunnan itäisessä osassa) se yhdistyi taivaallisen ja maallisen hallitsijan symboliksi. Kaksipäinen kotka on esiintynyt tämän jälkeen eri aikoina ja eri kulttuureissa, mm. usean maan valtiollisena vaakunaeläimenä. Sen symbolinen merkitys on myös vaihdellut. Tietoa kaksipäisen kotkan symboliikasta Turun yliopiston sivustolta Maallinen Bysantti – kotkasymboliikasta –otsikon alta:
http://archive.is/99i0r
Lentävästä possusta voidaan ainakin englanniksi puhua, kun tarkoitetaan asiaa, joka ei voi tapahtua: ”when pigs fly”. Suomeksi samasta asiasta käytetään esimerkiksi ilmaisua ”kun lehmät...
Kirjastosta löydät aforismeja ystävyydestä. Voit tiedustella esim. seuraavia teoksia: Sanoja ystävälle/toim.Arto Manninen, Gummerus 2001; Kirja ystävälle/toim. Marja Leena Laaksonen ja Soile Tapola, Gummerus 1997; Ystävyys--elämän ilo/val.Helen Exley, Kolibri 1997; Pidä ystävän kädestä kiinni--mietteitä ystävyydestä/toim. Salme Saure; Otava 1992; Ajattomia mietteitä/koonnut Outi Lauhakangas, Valitut palat 1997.
Viimeksi mainitusta teoksesta poimin Sinulle kolme aforismia: Ystävä merkitsee ihmistä, jolle voin olla rehellinen (Emerson, Essays: Friendship 1841);
Ystäväni on ihminen, joka hyväksyy minut sellaisena kuin olen (Thoreau: Autumn 1852);
Ojenna ystävääsi, jos hän on väärässä, mutta älä hylkää (Pyhä Columbanus n. v. 600 jKr)
Nimi Ronkainen/Ronkanen on yleinen Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, mutta sitä esiintyy myös Pohjois-Pohjanmaalla.
Nimi on todennäköisesti syntynyt karjalaisista ristimänimistä Rotka, Rontka, Ronkka, jotka ovat muunnelmia venäläisistä nimistä Rodion, Rodja, Ronka. Nämä taas liittyvät kreikkalaiseen nimeen Herodion.
Ronkainen -nimestä löytyy tietoja jo 1500-luvulta mm. Suistamolta ja Viipurin pitäjästä.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka:
Sukunimet, Otava 2000
Kaikki satukasetit löytyvät Joensuun kirjastosta. Ne kuuluvat Satuset-sarjaan. Tekstit on tehnyt Raimo Bergan ja laulut Jukka Kuoppamäki. Hupi-hiiren löytöretki on Satuset-kasetin numerossa 1, Loppu hyvin - kaikki hyvin numerossa 2 ja Juuso-hiiri ja häijy rintaneula numerossa 4.
Hauskoja syntymäpäiviä!
