Ainakin kaksi paksua teosta löytyy pääkaupunkiseudun tietokannasta http://www.libplussa.fi/
- Tynjanov, Juri
Nuori Puskin, Helsinki:Tammi 1945. 629 s.
- Lotman, Juri
Puskin, Sankt-Peterburg 1997. 845 s. (venäjänkiel.)
Saatavuuden näet netistä em.osoitteesta ja voit sitten puhelimitse varata haluamasi teoksen.
Lisää elämäkertoja löydät kirjoittamalla asiasana/luokka-hakukenttään Puskin.
Verbillä "solmia" on kaksi merkitystä. Se voi tarkoittaa kirjaimellisesti solmun tekoa: yhdistää langan tms. päät t. erillisiä lankoja tms. panemalla ne keskenään solmuun; tehdä lankaan tms. solmu(ja). Solmia yhteen kaksi köyttä. Solmia kengännauhat. Solmion solmiminen.
Toisaalta sillä voidaan tarkoittaa: sopimuksen, liiton tms. tekemisestä, lopullisesta päättämisestä, ystävyys-, kauppa- tm. suhteiden aikaansaamisesta, alullepanosta. Solmia rauha(nsopimus). Solmia salaliitto. Solmia kauppa-, diplomaattisuhteet jhk maahan, jnk maan kanssa. Avioliiton solmiminen. Solmia uusia tuttavuuksia.
Kielitoimiston sanakirja ...
Maria Jotuni kirjoitti Jussi ja Lassi -kirjan pienten poikiensa puheita mukaillen. Kari Tarkiaisen Jotuni-elämäkerrassa "Maria Jotuni: vain ymmärrys ja hymy" (Musarum minister, 2013, s. 257) kerrotaan, että perheessä puhuttiin kahta kieltä, kotona savoa ja muiden kuullen suomea. Lisäksi Marian ja hänen poikiensa kieleen kuului monia itse kehiteltyjä ilmauksia, kuten "hairale" (suurenmoinen) ja "kankelo" (hieno, elämyksellinen"). Sanatarkkojen selitysten lisäksi lukija voi yrittää eläytyä lasten maailmaan ja savon murteeseen Jussia ja Lassia lukiessaan ja löytää ilmauksille vielä muitakin merkitysvivahteita.
Koko kesän ajan ampiaispesän toukista huolehtineet työläiset jäävät syksyn tultua ikään kuin heitteille ja työttömiksi. Ne ovat tehtävänsä tehneet, niitä ei enää tarvita. Vailla päämäärää lenteleviä ampiaisia "alkaa pyöriä miltei joka puolella", niin kuin Juhani Itämies mainiossa pistiäiskirjassaan Paarman puremaa työläisarmeijan syksyistä tilannetta luonnehtii. Tämä lisää tuntuvasti törmäysriskiä ihmisten kanssa. Vain pesästä syntyneet uudet kuningattaret talvehtivat.
Lähde:
Juhani Itämies, Paarman puremaa : tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä
Ruiskukkaehtoo on Anna-Maija Raittilan runo saman nimisestä kokoelmasta vuodelta 1947.
Runo alkaa riveillä Taivaanko peltoa poljen! / Tähtiä täynnä on maa!
https://finna.fi/
Lasten makasiiniohjelma Veturissa esitettiin maalis-toukokuussa vuonna 1994 Pöllövaarin tarinoita. Kyseessä oli kymmenenosainen piirrossarja ”viisaasta ja ystävällisestä Pöllövaarista, jota kaikki metsän eläimet rakastavat”. Ohjelman käsikirjoitti Merja Niemi ja toimitti Lauri Pitkänen.
Veturi oli Ylen ohjelmistossa vuosina 1992 – 2003.
Yle Arkisto
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=p%C3%B6ll%C3%B6vaarin+t…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veturi_(televisio-ohjelma)
Libristi on kirjakauppa-alan nimike, joten kyseinen merkintä tarkoittaa todennäköisesti kyseessä olevan ennakkokappale kirjakaupalle.
Esimerkiksi tässä teoksessa teksti on painettu kanteen: https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=497832
Asian voinee varmistaa esim. Kirjakauppaliitosta.
Verkosta löytyy tästä erilaisia tulkintoja. Tapa laittaa omena porsaan suuhun paiston loppuvaiheessa, tai tarjoilla porsaspaisti omena suussa olisi näiden lähteiden mukaan tunnettu pitkään, vuosisatojen ajan sekä Aasiassa ja Euroopassa.
Omena porsaan suussa voisi symboloida elämän kiertokulkua. Kasvaville porsaille voidaan syöttää omenoita ja omenan antaminen elämänsä paistiksi uhranneelle eläimelle ikään kuin osoittaisi jonkinlaista huomaavaisuutta tai kiitollisuutta.
Erään näkemyksen mukaan pitäessään porsaan suuta auki, omena helpottaisi paistokaasujen pääsyä ulos valmistusvaiheessa.
Toisaalta voidaan vain ajatella omenan saavan tarjoilun mukavamman näköiseksi. Omena suussa possu näyttäisi veikeämmältä tai "hymyilevältä".
https://...
Voit lukea etänä kotimaisia aikakauslehtiä (myös Iltalehti) ePress.-palvelun kautta. Tarvitset vain kirjastokortin (= kortin numeron) ja siihen liittyvän pin-koodin. Linkki palveluun on .https://www.helmet.fi/fi-FI/Epressiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(250243)
Etänä voit lukea myös ulkomaisia aikakaus- ja sanomalehtiä PressReader-palvelun kautta. Myös tässä palvelussa tarvitset kirjastokortin numeron ja pin-koodi. Linkki palveluun:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Epressiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(250243)
Hilma on alkujaan saksalainen lyhentymä nimistä Wilhelma ja Wilhelmine, joiden merkitys on ’altis suojelijatar’. Se liittyy myös muihin sanan helm ’kypärä’ sisältämiin nimiin kuten Helmgund, jonka merkitys on ’kypäräniekka’ tai ’taistelijatar’. Almanakkaan Hilma valittiin vuonna 1908.https://www.nimipaivat.fi/hilma.html
It is possible to get a copy of the article as an interlibrary loan service but
you have to know the exact date of the newspaper first. If you dont know the date of the article, contact Kaleva (www.kaleva.fi)to find it out. Information about our interlibrary loan services you find via internet (http://www.lib.hel.fi/.
Ainoastaan englanninkielistä materiaalia löytyi. Evreka-haulla (hakupalvelun osoite http://www.evreka.fi) saat Internetistä runsaasti Harvest Moon -sivuja (Evreka-haku koko maailmasta, hakutermi: ”harvest moon” +nintendo):
http://www.nintendo.com/n64/harvest_moon (Nintendon omaa sivustoa)
http://www.gameadvice.com/ubbcgi/forumdisplay.cgi?action=topics&number=… (keskustelufoorumi, jonka aiheena on Harvest Moon)
http://www.videogamereview.com/reviews/Nintendo_Gameboy/Roleplaying/Rol… (peliarvosteluja)
http://www.gamewinners.com/n64/HarvestMoon.htm (pelivihjeitä, linkki keskustelufoorumille)
http://www.izemjef.msx2.com/hmoon.htm (peliarvostelu)
Pelit-lehdessä on ehkä käsitelty Harvest Moonia, voit kysyä sieltä, yhteystiedot saat lehden...
Juicesta löytyy monenlaista tietoa netistä. Hyvä aloitussivu on Juice Leskisen epävirallinen kotisivu, joka on osoitteessa http://jata.vampula.net/musiikkisivut/juice/ . Kyseisellä sivulla on hyviä linkkejä muihin Juicen nettisivuihin.
Terveystieteiden keskuskirjasto toimii myös WHO:n dokumentaatiokeskuksena, tietoa verkko-osoitteessa:
http://www.terkko.helsinki.fi/who/who1.htm
Kysymäsi teos löytyy Terkon kokoelmista, voit pyytää sitä kaukolainaksi omasta kirjastostasi.
Tämä kysymys lähetettiin kirjastojen keskustelulistalle – vastauksia tuli Suolahdesta ja Oulusta. Molemmissa ehdotettiin samaa kirjaa: Kaaarina Karin teosta Haltin valloitus (Kisakallio-säätio 1978). Kirjassa nuoret naiset ovat mm. käsivarren Lapissa vaelluksella ja kuljettavat varusteitaan kottikärryissä yli jokien, tunturien. Kirjan jutut olivat noin 50 vuoden ajalta/takaa, todennäköisesti eri yhteyksissä aikoinansa julkaistuja. Kirjaa on saatavissa Helsingin kaupunginkirjaston keskuskirjavarastossa Pasilassa.
Kari Loimun teoksessa Yhdistytoiminnan käsikirja (2.uud.p. 2002) käsitellään yhdistyksen kokouksen valmistelua, toimihenkilöitä (kuten puheenjohtaja), kokouksen yleistä kulkua ja paljon muutakin yhdistystoimintaan liittyvää.
Se on tullut juuri kauppoihin myyntivideona ja Dvd:nä. Kirjaston valintalistoille se tulee varmaan pikimmiten, ja sen jälkeen kirjastoihin lainattavaksi.
J.K. Rowlingista ja Harry Potter-kirjoista löytyy tietoa suomeksi kirjoista:
86.5 Smith, Sean : J.K. Rowling : Harry Potterin luoja.
Helsinki : Memfis books, 2003.
86.11 Blake, Andrew : Harry Potterin ilmestys.
Tampere : Vastapaino, 2004.
86.1103 Beahm, George:
Harry Potter-kumppani.
Helsinki : Readme.fi, 2006.
86.12 Fantasian monet maailmat.
Helsinki : Btj Kirjastopalvelu, 2004
Julinda-nimestä ei löydy kirjoista eikä interentin nimisivuilta mitään. - Olisiko kysymys nimestä jossa olisi osa Juliaa/ Juliaanaa ja Lindaa?
Näistä nimistä löytyy tietoa näistä kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Suomen kirjallisuutta esittelee esim. kolmiosainen sarja Suomen kirjallisuushistoria. Eri osilla on omat alaotsikkonsa: 1.osan nimi on Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin, toimittaneet Yrjö Varpio ja Liisi Huhtala. 2.osa on Järkiuskosta vaistojen kapinaan, toimittanut Lea Rojola. 3.osa on Rintamakirjeistä tietoverkkoihin, toimittanut Pertti Lassila. Kirjasarja on ilmestynyt vuonna 1999 ja julkaisijana Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Lisäksi löytyy myös esim. Leena Kirstinän tekemä Kirjallisuutemme lyhyt historia, Tammi 2000 ja Kai Laitisen tekemä Suomen kirjallisuuden historia, Otava 1997. Suomalaisista kirjailijoista saa tietoa kirjasta Suomalaisia kirjailijoita, toimittaneet Juhani Kohonen ja Risto Rantala, Otava 2004.
Kirjojen...
