Kirjastokorttia ei saa sotkea. Uusi kortti maksaa aikuisilta 3 e ja lapsilta 2 e.
Kirjastokortti on virallinen asiakirja, joka mahdollistaa kirjaston käytön sääntöjen puitteissa.
Tampereen kaupunginkirjaston kestävän kehityksen ohjelma löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/kestkeh.htm Siellä käsitellään myös kirjastoaineiston hankintaa. Eija Kosken artikkeli: Kirjasto säästää luontoa löytyy puolestaan Kirjastolehdestä 5/1999. Lisäksi Tilastokeskuksen julkaisemassa Kuntapuntarissa 3/2000 käsitellään kirjastoja ja kestävää kehitystä.
Tietoa Leena Landerista löytyy esimerkiksi suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Myös googlaamalla kirjailijan nimellä, löydät lukuisia haastatteluja eri lehdistä.
Yle Areenasta löytyy myös dokumentti Leena Landerista Ammatti: kirjailija - sarjassa: https://areena.yle.fi/1-2096015
Tampereen kaupunginkirjaston kotisivun vasemmassa reunassa on ylimpänä linkki Piki-verkkokirjastoon, jonka osoite on: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanalla takat ja rajaamalla materiaaliksi kirjat ja kirjastoksi Tampereen kirjastot saa 32 viitettä. Teosten saatavuutta voi tarkastella kunkin kohdalta.
Esim. Kari Mäkelän kirjassa Kodin tulisijat. 3.uud.p. 1994 on ainakin selkeät kuvat takan eri kerroksista.
Anni Swan julkaisi kuusi Satuja lapsille luettavaksi -
kokoelmaa vv. 1901-1923. Kuinka Lystikki sai heiniä sisältyy todennäköisesti johonkin näistä. Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät ainoastaan Satuja I
(1901) ja Satuja IV (1912). Näistä kummassakaan ei mainittua satua kuitenkaan ole. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä yliopiston kirjastoon jatkohakua varten.
Ainakin näistä kahdesta kirjasta voisi olla apua:
Ikävalko, Elisa: "Käytännön tiedottaminen : yhteisöviestinnän käsikirja." (1999) Tämä kirja löytyy esimerkiksi Helsingin pääkirjastosta Pasilasta.
"Visuaalinen viestintä, monialainen tulevaisuus", toimittanut Jari Koskinen. (2000)
Tämä kirja on tällä hetkellä hyllyssä ainakin Töölön kirjastossa.
"Benjamin" tarkoittaa hepreaksi kirjaimellisesti "oikean käden poikaa", eli onnenpoikaa.
Benjamin oli Vanhan testamentin patriarkka Jaakobin nuorin poika.
Ensimmäisen kerran nimi oli Suomen almanakassa vuonna 1798.
Nimestä on runsaasti muunnoksia, kuten esim. Ben, Benny, Penna, Penu, yms.
Lahjoitettu kirja laitetaan kirjaston järjestelmiin ihan samalla tavoin kuin ostettu eikä se järjestelmässä eroa millään tavoin ostetusta kirjasta. Näin ollen lahjana saaduista kirjoista todennäköisesti maksetaan lainauskorvauksia. Korvaukset joka tapauksessa maksetaan nimenomaan lainaamisesta eikä sen mukaan, miten kirjat on hankittu. Oletettavasti myös koulujen kirjastot ilmoittavat kirjojen lainat opetusministeriöön, jolloin korvaukset maksetaan. Kirjastot eivät hallinnoi korvausten maksua vaan opetusministeriö, joten tarkempaa tietoa saa ministeriöstä. Ohessa linkki, josta saa opetusministeriössä kirjastoasioita hoitavien henkilöiden yhteystiedot.
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoasioiden_yhteystiedot/?lang=…
Teoksen Evoluutio Nyt! mukaan epigeneettisellä periytymisellä tarkoitetaan periytyviä geenitoiminnan säätelyn muotoja (Kirja-Aurora 2008, s. 45). Myös Wikipediassa on aiheesta kattava artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Epigeneettinen_periytyminen
HelMet-kirjastoissa ei ole aiheesta kirjoja, mutta dvd nimeltään The living matrix : a film on the new science of healing löytyy. Myös muissa perinnöllisyyttä käsittelevissä teoksissa voi olla jotain epigeneettisestä periytymisestä.
Pääkaupunkiseudulla ainakin työväenopistojen lausuntaryhmät kuten Kanneltalon lausujat, Stoan lausujat ja Espoossa Tapiolan lausujat järjestävät runomatineoita. Kannattaa seurata esimerkiksi Helsingin suomenkielisen työväenopiston menovinkkejä: http://www.hel.fi/hki/sto/fi/Luennot+ja+tapahtumat
Espoon kaupungin työväenopisto:
http://www.espoo.fi/tyovaenopisto
Helsinki Poetry Connectionin lavarunoustapahtumat:
http://hkipoetryconnection.blogspot.com/
Voit kysyä kursseja ja tapahtumia myös Suomen Lausujain liitosta: http://www.suomenlausujainliitto.fi/
Suur-Helsingin Kalevalaiset Naiset ry:
http://www.suurhelsinginkalevalaisetnaiset.fi/index.html
Kannattaa seurata myös kirjastojen tapahtumailmoittelua:
http://www.lib.hel.fi/
Etsimäsi kohta Jane Austenin teoksesta "Järki ja tunteet" kuuluu Aune Brotheruksen suomentamana näin: "Hän oli ymmärtäväinen ja älykäs, mutta kiihkeä kaikessa. Hänen surullaan ja ilollaan ei ollut mitään rajaa."
Muita suomennoksia tästä klassikosta ei ole.
https://finna.fi
http://www.pemberley.com/etext/SandS/chapter1.htm
Austen Jane: Järki ja tunteet (WSOY,2011)
Kaivattu kirja lienee Garth Sundemin Insinöörin logiikka (Nemo, 2007): "Insinöörin logiikka esittelee mullistavan laskentatavan, jolla hämmentävät, usein ristiriitaiset asiat voidaan pelkistää selkeiksi yhtälöiksi. Enää ei tarvitse pohdiskella, voisiko töistä lintsata, tai miettiä, pitäisikö mennä lääkäriin."
Kirjassa on 50 uraan ja työhön, seurusteluun ja tunne-elämään sekä arkipäivään ja terveyteen liittyvää yhtälöä, joiden avulla jokaiseen ongelmaan voidaan laskea "yksi, varmasti oikea vastaus".
Let's sing -pelin mukana tulevat myös mikrofonit. Espoossa kyseistä peliä ei ole, mutta voit tilata sen lähikirjastoosi.
Erillisiä mikrofoneja Espoon kirjastoissa ei ole lainattavana.
Helluntai on kevään juhla, joka päättää pääsiäisajan. Juhlaa vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen. Kristinuskossa helluntaita juhlitaan myös kristillisen kirkon perustamisen muistoksi.
Turilaat ovat hyönteisiä, jotka kuuluvat kovakuoriaisten lahkoon. Esimerkiksi Suomen luonnossa turilaita tapaa enää harvoin. Kuitenkin vielä 1900-luvun alkupuolella niitä pidettiin pahamaineisina tuholaisina, jotka olivat vaaraksi etenkin puille ja viljelysmaille. Esimerkiksi vuonna 1939 Saksaa riivasi suoranainen turilasepidemia, sillä pelkästään yhden tien varresta kerättiin 18 miljoonaa turilasta. Alueen puut oli syöty paljaiksi lehdistä.
Kovakuoriaisiin on perinteisesti liitetty erilaisia uskomuksia. Esimerkiksi pillerinpyörittäjä oli pyhä jo...
Pentti Saaritsan suomennoksia Pablo Nerudan Canto General –kokoelman runoista löytyy myös mm. antologioista Kello 0 : Latinalaisen Amerikan runoja ja runoelmia ja Yhdeksän sarjaa lyriikkaa.
Kyseisen kokoelman runoja ovat suomentaneet myös Matti Rossi (antologiassa Näin ihminen vastaa : valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta), Aale Tynni (mm. antologioissa Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa ja Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa), Jarno Pennanen (Ajan kirja : kirjallinen neljännesvuosilehti, 1950, Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 7 : Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja, Rivit : kootut runot)ja Brita Polttila (antologiassa Tätä runoa en unohda).
Suomennosta kahdesta mainitsemastasi...
Lain sitaattioikeus (§ 22)sallii tekijänoikeuden suojaamien kuvien käyttämisen opinnäytetöissä - juuri tätä varten pykälä on lakiin otettu. Toisaalta jos kohdehenkilön kuolemasta on yli 70 vuotta, kaikki hänen teoksensa ovat vapautuneet tekijänoikeuden suojasta ja niitä voi siltä osin käyttää rajoituksetta.
Valokuvaajalla, joka on vain valmistanut maalauksesta vedoksen painettua kirjaa varten, ei ole tuohon kopioon itsenäistä tekijänoikeutta (koska se on oletettavasti muuttamaton kopio), mutta on tietysti kohteliasta hänetkin mainita. Myös tuon taidekirjan mainitseminen on kohtelias teko.
Heikki Poroila 25.10.2017
Suomenkielinen Sonetteja Lauralle on valikoima Petrarcan Canzionere-teoksesta eikä se sisällä kaikkia alkuperäiskokoelman runoja. Valitettavasti sonetti 126 on yksi niistä, joita siihen ei ole otettu mukaan. En onnistunut löytämään sitä myöskään eri antologioissa julkaistujen yksittäisten Petrarca-suomennosten joukosta.
Suomenlinnalaiset voivat hakea vuosittain vuosikortin Suomenlinnan liikenne oy:ltä polkupyörän kuljettamiseen lautalla. Suomenlinnan liikenne oy on päättänyt, että tama kortti on maksuton. Muutenhan suomenlinnalaiset maksavat matkansa kuten muutkin.
Voit halutessasi kysyä lisätietoja Suomenlinnan liikenteeltä:
https://www.suomenlinnanliikenne.fi/
