Useissa pääkaupunkiseudun kirjastossa on kirjakierrätyspiste, johon voitte jättää kirjoja. Yleensä kirjastojen henkilökunta seuraa, onko kierrätyspisteeseen tullut jotain sellaista, mikä voidaan ottaa kirjaston kokoelmiin. Voitte toki myös kysyä lähikirjastonne henkilökunnalta, haluavatko he ensin käydä läpi lahjoittamanne kirjat.
Helmet-palvelusivustolla pudotusvalikossa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Etelä-Suomen Sanomat on digitoitu (3.1.1914-20.9.2013), mutta niiden käyttö on rajoitettua. Kansalliskirjaston sivuilla kerrotaan, että "lehdet vuoteen 1910 asti ovat vapaassa käytössä: //digi.kansalliskirjasto.fi. Vuodesta 1911 lähtien ne ovat
käytettävissä vapaakappalekirjastoissa vapaakappaletyöasemilla. Kansalliskirjastossa on viisi työasemaa:
kolme lehtisalissa, yksi Fabianian lukusalissa ja yksi musiikkikirjastossa. Vapaakappaletyöasemia on myös
maan muissa vapaakappalekirjastoissa, (Eduskunnan kirjasto, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun ja Turun
yliopiston kirjasto sekä Åbo Akademin kirjasto)."
http://www.kansalliskirjasto.fi/sites/default/files/atoms/files/Digitoi…
Mikrofilmimuodossa lehteä on mm. Lahden kirjastossa:
http://www....
Vuoden 1966 kalenteriin on merkitty kahdeksan liputuspäivää, jotka kaikki ovat luonteeltaan virallisia ja vakiintuneita:
5.2. Runebergin päivä
28.2. Kalevalan päivä
8.5. Äitienpäivä
12.5. Snellmanin päivä
4.6. Puolustusvoimain lippujuhla
25.6. Suomen lipun päivä [Juhannuspäivä]
10.10. Aleksis Kiven päivä
6.12. Itsenäisyyspäivä
Käytin vastauksen etsimiseen englanninkielistä hakukonetta nimeltä Behind the Name. http://www.behindthename.com/name/alessio
Sen mukaan Alessio on eräs Alexis nimen versioista.
Alexis taas tulee kreikankielestä ja merkitsee auttajaa ja puolustajaa.
Alosha (Poika) on harvinainen ukrainalainen nimi. Se on versio venäläisestä nimestä Alyosha, joka puolestaan on versio Alexey nimestä. Alexis siis tämäkin perimmältään.
Ayana (Tyttö) tunnetaan hebrean, amharan, japanin, intian ja englannin kielissä.
Sen merkitys vaihtelee: Amharassa kaunis kukka, Japaniss yhdistelmä värikäs ja muotoilu eli kirjainmerkkinä vihreät kasvikset sekä intiassa merkitys mennä ja syvempi merkitys tie.
Sinua saattaisivat kiinnostaa myös Etunimet.net -sivusto http://www....
Valitettavasti tuollaisia runohakemistoja ei tietääkseni ole olemassa. Hakemiston tekeminen olisi ongelmallista jo tekijänoikeudellisista syistä: runot ovat teoksia, joiden osienkin julkaisemiseen tarvitaan tekijän lupa, jollei kyse ole lain sallimasta sitaatista tai jolleivat runon tekijänoikeudet ole jo vanhenneet.
Kenties paras keino etsiä runoa, jonka nimeä, tekijää tai ilmestymispaikkaa ei tiedä, on kirjoittaa siitä pieni osa Googleen ja katsoa, olisiko sitä mainittu missään Internetissä. Etenkin vanhempaa runoutta on digitoitu nettiin, ja Google-haku saattaa antaa siitä osuman. Uudempaa runoutta taas ei ole ainakaan laillisesti yhtä suuressa määrin tarjolla Internetissä, mutta joskus säkeitä on saatettu mainita keskusteluissa tai...
Hukassa olleet säkeet ovat kuin ovatkin Arvo Turtiaisen. Ne sisältyvät kokoelmasta Tie pilven alta (1939) löytyvän Laulu ajasta ja rakkaudesta -sikermän samannimisen runon viidenteen säkeistöön.
Kyllä voi. Happamat virvoitusjuomat, vaikkapa Coca-Cola, laskevat syljen pH-arvoa. Kun PH laskee alle 5,5, syntyy happohyökkäys, ja hampaiden kiille alkaa liueta. Tämä taas vaikuttaa hampaiden kulumiseen ja myös reikiintymiseen. Ksylitolin käyttö palauttaa suuhun normaalin PH-tasapainon. Alla linkki Oulun ammattikorkeakoulun blogiin, jossa suuhygienistiopiskelijat järjestivät koululaisille tapahtuman ksylitolin vaikutuksista:
https://blogi.oamk.fi/2019/06/11/nuorten-suut-terveeksi-ksylitoli-suojaa-hampaita/
Ison-Britannian aatelin jokseenkin monimutkaisesta arvonimijärjestelmästä johtuen tähän kysymykseen vastaaminen olikin yllättävän hankalaa. Lyhyesti ja ytimekkäästi: kun brittiaatelinen menee naimisiin, on hänen puolisonsa laillisesti oikeutettu tiettyihin aatelin privilegioihin. Niinpä esimerkiksi herttuan vaimo on lain silmissä herttuatar, vaikka hänen oikeutuksensa siihen onkin riippuvainen hänen avioliitostaan herttuan kanssa.
Jos tämä herttuapari myöhemmin hankkii avioeron, ei herttuan entisellä vaimolla enää ole tätä laillista arvonimeä. Hänellä säilyy kuitenkin eräänlainen tapaan tai sosiaalisiin konventioihin perustuva arvonimi (engl. courtesy title), johon ei sisälly samoja lain suomia oikeutuksia kuin laillisiin arvonimiin....
Olisiko kyseessä Erakkoampiainen. "Erakkoampiaiset ovat yksittäin pesiviä ampiaisia. Ne muistuttavat rakenteeltaan muita ampiaisia: siivet ovat levossa laskostettuina pitkittäin takaruumiin päälle ja etuselkä yltää olkakyhmyihin. Keskinilkassa on yksi kannus. Suomessa esiintyvät lajit ovat väritykseltään keltamustia." Linkki Lajit.fi
Wikipedia kertoo hieman laajemmin:"Toisin kuin yhteiskunta-ampiaiset, erakkoampiaiset elävät nimensä mukaisesti yksin[2]. Naaras rakentaa jälkeläisilleen pesän puun koloon, kasvin varteen tai maahan, minkä jälkeen se saalistaa muiden hyönteisten toukkia jälkeläistensä ravinnoksi pesäänsä. Lopulta naaras sulkee pesän suuaukon, jolloin erakkoampiaisen toukat jäävät pesän suojiin syömään niille...
Yleinen väestönlaskenta toteutettiin vuosina 1950, 1960, 1970, 1975, 1980 ja 1985. Kyselylomakkeet olivat viimeisen kerran käytössä vuonna 1985. Täysin kyselypohjaisia olivat vain vuosien 1950 ja 1960 laskennat. Vuonna 1970 laskennassa käytettiin ensimmäisen kerran henkilötunnuksen avulla joitakin väestön keskusrekisterin tietoja, kuten kansalaisuus-, uskonto- ja syntymäkotikuntatieto. Vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskennassa pääosa tiedoista otettiin jo hallinnollisista rekistereistä (väestö- ja verotusrekisteri, kansaneläkelaitoksen rekisteri), ja lomakkeilla kerättiin lähinnä puuttuvia tietoja, kuten työpaikkaa ja ammattia koskevia tietoja.
Henkilölomakkeita käytettiin ensimmäisen kerran väestölaskennassa vuonna 1870. Lomakkeisiin...
Suomen aikuisurheiluliitto ry:n ylläpitämän tilaston mukaan yli 60-vuotiaiden kuulantyönnön Suomen ennätys on 15.82 ja se on Karri Westerlundin nimissä.https://www.saul.fi/kilpailu/tilastot/Kaikki miesten yleisurheilun ennätykset: https://docs.google.com/spreadsheets/d/1QhUZWcX4vmjsNm2iq55_pC0sUmT2N4mbpshe4Fv4N9Y/edit?gid=1535014603#gid=1535014603
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä, joissa on omatoimiaika, voit käyttää kirjaston asiakastietokoneita ja myös tulostaa, mikäli tulostustililläsi on tarpeeksi saldoa. Tulostustilille voi lisätä saldoa vain kirjaston asiakaspalvelussa. Koska omatoimiaikana kirjastossa ei ole henkilökuntaa paikalla, saldon lisääminen tulostustilillesi ei ole mahdollista.
Mikäli et ole tulostanut viimeisen kolmen kuukauden aikana, voit tulostaa viisi sivua ilmaiseksi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot/Hel…
Tässä muutamia uusimpia selluteollisuutta käsitteleviä teoksia:
Paperimassan valmistus / Markku J. Seppälä (toim.). Opetushallitus, 2001
Mekaanisen massan biotekninen muokkaus : loppuraportti / [tekijät: Jaakko Pere .. et al.]
Keskuslaboratorio, 1997
Isotalo, Kaija: Puu- ja sellukemia. Opetushallitus, 1996
Saatavuustiedot selviävät aineistotietokannastamme: http://www.helmet.fi
Muitakin kirjastoja kannattaa käyttää:
Teknillisen korkeakoulun kirjaston aineistotietokanta:
http://finna.fi
Helsingin ammattikorkeakoulun kirjastojen tietokanta:
http://kurre.amkit.fi/
Helsingin yliopiston kirjastojen tietokanta:
http://kurre.amkit.fi/
Kyseessä on ilmeisesti Dana Lambin kirja Enchanted vagabonds. Kirjassa kerrotaan pariskunnan matkasta kanootilla, jossa on purje, Etelä-Kaliforniasta Panamaan Tyynen meren rannikkoa pitkin. Matka tehtiin vuonna 1930.
Kirjaa ei ole käännetty suomeksi, eikä sitä löydy Mandasta, Lindasta eikä Monihaun kautta. Kirjaa on saatavilla Suomalaisen kirjakaupan kautta. Kuvaus kirjan sisällöstä löytyy esim. www.amazon.com sivuilta.
Tänä vuonna on ilmestynyt äänimaisemasta uusi kirja : - ”Kuultava menneisyys : suomalaista äänimaiseman historiaa”, 2005. Työympäristön äänimaisemasta on myös ilmestynyt tänä vuonna kirja : - Koivusalo, Esko A. : ”Äänimaisema ja työympäristö”, 2005. Tämä kirja ei ole vielä lainattavissa Oulun kaupunginkirjastosta. Kirjassa ”Ympäristökasvatuksen menetelmäopas 2 : Vihreä ihminen” on artikkeli Kankkunen, Olli-Taavetti : Ääniympäristö ja äänimaisema. ”Etnomusikologian vuosikirjassa 7”, 1995 on artikkeli Kurkela, Vesa : Katusoitto, äänimaisema ja karnevaali : näkökulmia ulkotilamusiikin tutkimukseen. Metsän äänimaisemasta on kirjassa ”Puun puhe”, 2001 ja luonnon äänimaisemasta kirjassa ”Luonto virkistys- ja matkailuympäristönä”, 1996. Lisäksi...
