Tässä joitakin määritelmiä kysymistäsi termeistä:
1.Uusmedia =digitaalista multimedianomaisista viestimistä käytetty nimitys. Toisaalta on sanottu, ettei termi ole oikea, koska mitään uutta mediaa ei ole keksitty. On vain perinteisten medioitten (esim. kuva ja ääni) uusia muotoja eli digitaalisia formaatteja.
2.Hypermedia=hyperteksti. Elektroninen tekstidokumentti, jonka sanat toimivat hiirellä napsautettaessa linkkeinä ja siirtävät lukijan tekstissä uuteen kohtaan. Lukijan ei tarvitse kahlata tekstiä perinteiseen tapaan alusta loppuun, vaan hän voi siirtyä nopeasti kohdasta toiseen. (lisätietoa: Petteri Järvinen:Tietotekniikan termit, 1996, s. 215-216)
3.Konseptisuunnittelija=Joissakin yrityksissä käytössä oleva ammattiryhmä, joka vetää...
Porin kaupunginkirjastossa on teos Raustela, Lasse: Kojemaakarista optikoksi: kertomus silmälasikaupan ja optikonammatin vaiheista Suomessa 1821-1991. Kirjan on julkaissut Suomen Silmäoptikkojen liitto ry vuonna 1991.
Silmälasiteollisuudesta ei löytynyt viittauksia Fennicasta, joka on Suomen kansallisbibliografia. Aleksi -artikkelitietokanta antoi hakusanalla silmälasit useita viittauksia. Aleksia voit itse käyttää Porin kaupunginkirjastossa.
Suomen Silmäoptikkojen Liiton kotisivut ovat osoitteessa http://www.yrittajat.fi/yhteydet/toim047.htm
Sieltä kannattaisi kysyä lisätietoja.
Kysyjä tarkoittanee Kodin suurta keittiökirjastoa, joka on Weilin & Göösin kustantama. Kakkososan saatavuuden voi tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä aineistotietokanta Plussasta(http://www.libplussa.fi/ ).Maksapasteijan teko-ohjeita löytyy toki monista muistakin keittokirjoista, esim. Ruutukokista (Sanoma, 1983) tai Sandquist-Bolin Kodin keittokirjasta (Gummerus, 1993) tai Wsoy:n Kultaisesta keittokirjasta (1989)osasta 4, joka on monissa kirjastoissa käsikirjastossa.
Lisätietoja saadaksesi sinun kannattaisi käydä katsomassa Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun www-sivua (www.helia.fi).
Osoitteessa http://www.guardianunlimited.co.uk/officehours/story/0,3605,339012,00.h… on Guardian-lehden artikkeli menestyneistä sihteereistä. Haku sanoilla secretaries and career tuottaa esim. Google-hakupalvelussa (www.google.com) lähinnä yhdysvaltalaisia viitteitä.
Haku kannattaa aloittaa pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi) esim. hakusanoilla ydinfysiikka tai fuusioreaktio. Tulokseksi tulee mm. kirja Atomista avaruuteen, osa Moderni fysiikka.
Kannattaa lisäksi selailla muitakin Helsingin kaupunginkirjaston luokan 530-kirjoja.
Hakusanalla fuusioreaktio löytyy netistä muutama viite ja artikkelitietokannoista mm. lehdet Tekniikka ja Talous 1989:40; 1997:9 sekä Tiede 2000 1997:5.
Jos haluat perusteellisempaa tietoa ota yhteys Teknillisen korkeakoulun kirjastoon http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/.
Simo Sjöblom on tehnyt bibliografian: Reino Lehväslaiho 1958-1999 (60 s.) On olemassa myös Lehväslaihoa käsittelevä video: Akaasta alkaen. Kirjailijan artikkeli suhteesta lukevaan yleisöön löytyy Joensuun kirjailijaseminaarista (1981) kootusta monisteessa Heitä luetaan.
Saatavuuden Oulussa voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Internetissä Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita sivuilla Lehväslaihosta on tietoa osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/lehvasla.htm .
Lehtiartikkeleita esim. Saarikoski-Tammikallio, Pirkko: Reino Lehväslaiho, ilman kirjoittamista olisin tyhjän päällä, Et-lehti 1994:2, s.14-15.
Hurtig, Asko: Sotakirja käy pelkoa vastaan, Pellervo 1990:10, s. 70-71. Lisäksi löytyy kirja...
Jane Austenista löytyy runsaasti tietoa. Voit hakea niitä www.helmet.fi- osoitteesta. Etusivulla lukee sanahaku, klikkaa siitä ja kirjoita s:Austen, Jane. Myös osoitteesta www.google.fi voit hakusanalla Austen, Jane löytää paljon aineistoa.
Sen sijaan on vaikea antaa lukuja siitä, miten paljon Austenin kirjoja lainataan. Ne ovat kaikki klassikkoja, joiden suosio vaihtelee esim. sen mukaan, onko niiden pohjalta hiljattain valmistunut elokuva tai TV-sarja tai onko niitä muuten käsitelty tiedotusvälineissä. Sormituntumalla voi kuitenkin sanoa, että suurin osa lukijoista on naisia.
Hyrynsalmen kirjaston aineistoa voit etsiä täältä: http://www.havukka.net/ . Voit etsiä samalla useammasta alueen kirjastosta ja myös Kajaanin kirjaston kokoelmia pääsee selaamaan omasta linkistään. Näyttäsi siltä, että Baddeleyn teos löytyy Sotkamon kirjastosta.
Löysin netistä tällaisen yleisesityksen: http://www.kapsi.fi/~lichgate/html/alicia_porter_smith.html
Mervi Kosken kirjasta ”Ulkomaisia nuortenkertojia 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan” löytyy artikkeli myös Måns Gahrtonista. Voit lainata kirjan kirjastostasi tai käydä lukemassa sitä siellä; tietopalvelussa on yleensä ei-lainattava kappale aina paikalla.
Internetissä hänestä löytyy tietoa esimerkiksi osoitteesta http://www.evaochadam.com/mans_johan.htm
Löydät varmasti tärkeimpiin kysymyksiisi vastaukset näistä lähteistä.
Eversti Hautalasta ei löytynyt tietoa yleisten kirjastojen tietokantojen kautta. Kannattaisi ehkä kysellä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta. Heillä on Suomen laajimmat sotatieteen lehti- ja kirjakokoelmat. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
Vainikkalaan liittyvää tietoa löytyy ainakin seuraavista historiakirjoista:
Vainikkalan kylätoimikunnan julkaisema "Vainikkalan historiikki" vuodelta 1991.
Lappeen kihlakunnan historia 1 (1620-luvulle).
Lappeen kihlakunnan historia 2 (1620-luvulta 1860-luvulle).
Murto: Lappeen pitäjän historia (vuodesta 1784 alkaen).
En osaa sanoa miksi ette pääse uusimaan lainojanne. Web Origo antaa kokeilla kaksi väärää tunnuslukua, mutta kolmas pitäisi olla se oikea jotta pääsisi kirjautumaan sisään omiin lainoihin. Paras keino ratkaista pulma on että pyydätte seuraavalla kirjastokäynnillä uuden tunnusluvun ja testaatte heti kirjastossa omien lainojen katseluun/uusintaan pääsyn. Tunnusluku annetaan asiakkaalle henkilökohtaisesti mistä tahansa Kyyti-kirjastosta, emme anna sitä sähköpostitse.
Kyseessä on luultavasti Steven ja Peter Jonesin kappale Kilkelly, Ireland. Kappaleesta löytyy tietoa Wikipediasta ja linkki yhteen Youtube-versioon.
http://en.wikipedia.org/wiki/Kilkelly,_Ireland_(song)
Cd-levy, jossa kappale on löytyy Helmet-hausta:
http://www.helmet.fi/record=b1412603~S9*fin
Drew Karpyshyn kirjoittaman Mass effect-kirjasarjan osat Revelation ja Ascension löytyvät Hangon kaupunginkirjastosta ja osa Revelation myös Joensuun kaupunginkirjastosta. Voit pyytää kirjoja kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Vuonna 2009 on julkaistu erittäin laaja (880 s.) Suomen yleisten kirjastojen historia (kustantaja BTJ Finland, toimittaja Ilkka Mäkinen), joka kattaa sekä varhaisen historian että nykypäivän. Tämä kirja löytyy varmasti useimmista suomalaisista isommista kirjastoista.
Kaikkiin kysyjää askarruttaviin kysymyksiin kirja ei välttämättä suoraan vastaa, joten voisi olla hyvä idea ottaa yhteyttä myös Suomen kirjastoseuraan (suomenkirjastoseura.fi), joka on suomalaisten yleisten kirjastojen yhteinen aatteellinen järjestö.
Tarkkoja tilastotietoja löytää opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämästä virallisesta kirjastotilastosta, joka löytyy verkosta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/. Tieteellisten kirjastojen osalta vastaavia tietoja...
Voisikohan kyseessä olla Harry Harrisonin nuorille suunnattu scifiromaani Avaruuslääkäri? Alkuteos on ilmestynyt vuonna 1970 ja suomennos 1988 Jalavan kustantamana. Siinä avaruusalus Johannes Kepleriin törmää meteori, ja onnettomuudessa menehtyy suuri osa miehistöstä. Ensimmäisellä avaruusmatkallaan oleva aluksen lääkäri joutuu ottamaan kapteenin roolin.
Teoksen kansi on nähtävissä esim. Risingshadow.fin sivuilla: http://www.risingshadow.fi/library/book/286-avaruuslaakari.
Sekä Rikhardinkadun kirjastossa että Pasilan kirjastossa on Iltasanomat ja Iltalehti viime viikonlopulta. Pasilassa säilytetään lehdet pysyvästi ja Rikhardinkadun kirjastossa kuluvan kuukauden ja kuusi edellistä kuukautta.
Etsitty kirja voisi olla unkarilaisen Ferenc Karinthyn Epepe (Librum, 1982). Se on kertomus professori Budaista, joka on matkalla Budapestistä Helsinkiin ottaakseen osaa kansainväliseen kongressiin. Erehdyksessä hän nousee väärään koneeseen ja joutuu maahan, jossa kukaan ei ymmärrä häntä eikä professorikaan tunne sen enempää maata kuin sen kieltä. Aluksi vähäiseltä näyttänyt erehdys muodostuu pulmalliseksi: rahat loppuvat, mikään johtolanka ei paljasta outoa ympäristöä eikä professorilla ole mahdollisuutta matkustaa kotiin.
Kirja päättyy siihen, kun professori Budai lähtee seuraamaan lammesta virtaavaa vettä pienen laskuojan reunaa pitkin: "Hitaasti virtaava, matala ja kapea oli tämäkin vesi, kahdella askelella sen poikki olisi voinut...
