Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on englanniksi teos Winston, Patrick Henry: Lisp (1984). Meillä on myös suomeksi varastossamme Hyvönen, Eero: Lisp-maailma 1 ja 2, mutta nämä ovat valitettavasti varastosta evakossa pahvilaatikoissa odottamassa uuden kirjastotalon valmistumista.
Annika Thorin kirjoittamat kirjat:
- Eldfågeln
- En ö i havet
- Havets djup
- Nu, imorgon!
- Näckrosdammen
- Pirr i magen klump i halsen
- Rött hjärta blå fjäril
- Sanning eller konsekvens
- Öppet hav
Suomennettu ei ole kuin neljä jo löytämääsi teosta.
Annika Thorista on kysytty usein tässä palvelussa. Löydät vastaukset osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Erilaisista kansanparannuksista on olemassa paljon kirjoja.Kalevalaisesta kansanparannuksesta löytyy tietoja esim. seuraavista kirjoista: Kansanparannus eilen ja tänään (1987), Rytkölä, Heikki, Kainuun ja Karjalan parantaja (1998), Santavuori, Risto, Loitsu:Kalevalan avain (2001), Kansa parantaa (1983).
Valitettavasti tällaista suomennosta ei ole löytynyt. Tekstin kirjoittaja lienee englantilainen vuosina 1814-1863 elänyt Frederick William Faber (http://books.google.com/books?id=l43sbcaDDNYC&pg=PA89&lpg=PA89&dq=%22th…). Hän kääntyi v. 1846 roomalaiskatolisuuteen ja kirjoitti sen jälkeen psalmien määrän eli 150 virttä. Osa niistä on arvioitu melko heikkotasoiseksi mutta osa on elänyt ja päässyt uusiinkiin virsikirjoihin yleensä kylläkin muokattuna ja lyhennettynä. Esimerkiksi USA:n Evankelis-luterilaisen kirkon uudessa kirjassa "Evangelical Lutheran Worship" (http://www.augsburgfortress.org/worship/evangelicallutheranworship/pewe…) on muutamia tekstejä. Ruotsin kirkon virsikirjan ekumeenisessa alkuosassa (virret 1-325) on yksi...
50- ja 60-luvun Pohjolan-Sanomat löytyvät meiltä Kemin kaupunginkirjastosta sekä sidottuina lehtivuosikertoina että mikrofilminä. Kopioita lehdistä voidaan ottaa ainoastaan mikrofilmeiltä, joita pääsee lukemaan varaamalla mikrofilmilukulaitteen (p. 016-258253). Lukulaitteen käyttö on ilmaista, ainoastaan tulostaminen on maksullista. Mikrofilmilukulaiteelta voi myös tallentaa scannattuja sivuja esim. omalle muistitikulle.
Kemin kaupunginkirjasto ei kaukolainaa mikrofilmejä. Kirjastot voivat pyytää Pohjolan-Sanomien mikrofilmejä kaukolainaan Lapin maakuntakirjastosta.
Varattujen teosten saapumisilmoitukset ja lainassa olevien teosten eräpäivän lähestymisestä varoittavat tiedotteet voit saada matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palveluun kuuluvia tiedotteita ei voi tilata erikseen. Palvelu on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Tekstiviestipalvelun käyttö edellyttää, että sinulla on www.helmet.fi:n Omissa tiedoissasi oma sähköpostiosoite, HelMet-kirjastojärjestelmän kirjastokortti ja henkilökohtainen tunnusluku.
Terkstiviestipalvelun tilaamisesta löydät tarkat ohjeet www.helmet.fi-sivuilta kohdasta Ohjeita -> HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus ja eräpäivätiedote
Kirjastot.fi:n Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu loi 1998 nykyinen Kirjastot.fi:n johtava suunnittelija Matti Sarmela. Mallia otettiin tuolloin Yhdysvalloista ja palvelua suunnittelemassa oli monta kirjastolaista, verkkopalveluiden suunnittelijoista tietopalvelussa toimiviin vastaajiin. Palvelua on myös kehitetty sekä asiakkaiden ja siinä toimivien työntekijöiden toiveiden mukaisesti alusta asti.
Hei!
Toinen kirja kuvaksesi perusteella tuntuisi viittaavan Marjatta Kurenniemen Anneli, Onneli ja orpolapset -teokseen.
Edellinen kirja, jonka nimen muistit, eli Neljätoista nallekarhua on ongelmallisempi. En löytänyt mistään luetteloista sen nimistä kirjaa, joten sen nimi oli ehkä joku muu.
Aurinkokunnan kaikki planeetat kiertävät Aurinkoa. Näin ollen Jupiterin katoaminen ja sen painovoiman häviäminen ei vaikuttaisi sanottavasti muiden planeettojen kiertoratoihin, koska Auringon painovoima on määräävin tekijä.
Jupiterin kuiden uusien ratojen laskeminen vaatisi huomattavasti matemaattisia kaavoja ja laskutehoa. Jupiterin koko kuujärjestelmä (67 kuuta) kiertää yhdessä Jupiterin kanssa Aurinkoa ja lisäksi kuut kiertävät Jupiteria.
Jupiterin uloimmat kuut jatkaisivat Auringon kiertämistä suunnilleen samalla etäisyydellä Auringosta kuin ennenkin.
Sisemmät kuut lähtisivät uusille radoille aurinkokuntaan.
Kysymyksen sitaatti on Tito Collianderin kirjasta Ihmisen ääni (WSOY, 1977). Sen on suomentanut Kyllikki Härkäpää.
Kirjassa sitaatin viimeinen virke kuuluu näin: "Onko mitenkään yllättävää, että vain se, jolla on voimia antaa myöten, saa myös voimia kulkea läpi vuorten, siirtää ne paikoiltaan?" (s. 200)
Littoistenjärven luontopolku on osittain Kaarinan, osittain Liedon alueella. Jos kivijalka sijaitsee Kaarinan puolella, voit lähteä etsimään rakennuksen tietoja Kaarinan rakennusvalvonnan arkistopalveluista. He tarvitsevat kuitenkin paikan kiinteistötunnuksen tai osoitteen. Virkailijan mukaan vanhojen rakennusten kohdalla tietoja ei välttämättä löydy näilläkään tiedoilla. Palvelu on myös tapauskohtaisesti maksullista. https://www.kaarina.fi/asuminen_rakentaminen/rakennusvalvonta/fi_FI/ark…
Jos kivijalka sijaitsee Liedon puolella, kannattaa ottaa yhteyttä Nautelankosken museoon. He ovat tehneet selvitystä Liedon alueen vanhoista rakennuksista. http://www.nautelankoski.net/
Myös Turun maakunta-arkistosta voi löytyä tietoja Liedon ja...
Carolyn Keenen suositun Neiti Etsivä -sarjan päähenkilön Nancy Drewn äidin kuolemasta on esitetty erilaisia oletuksia, mutta näyttää siltä, että mitään näistä oletuksista ei ole todistettu oikeaksi. Kate Drew'n kuolinsyy jäänee arvoitukseksi.
http://www.series-books.com/nancydrew/nancydrew.html
http://nancydrew.info/
http://www.nancydrewsleuth.com/history.html
http://www.nancydrewsleuth.com/ndrevealed.html
http://nancydrewpc.wikia.com/wiki/Kate_Drew
http://www.gameboomers.com/reviews/Nn/ND29/ND29.htm
Marja-Liisa Koivulehto on tämän kirjan kirjoittamisen lisäksi pääasiassa kääntänyt kirjoja. Kirjat on julkaistu 1970- ja 1980-luvuilla. Valitettavasti emme saaneet selville hänen yhteystietojaan.
Kirjan Maikki Järnefelt-Palmgrenista on julkaissut WSOY. Ehkäpä kannattaisi kysyä kustantajalta kirjailijasta:
http://www.wsoy.fi/kustantamo/yhteystiedot/
Todennäköisesti useimmat linnut, joille on luontevaa myös kävellä, pystyvät liikkumaan myös peruuttaen. Esimerkiksi varislintujen tai lokkien tepastelua seuraava voi huomata niiden tuon tuostakin hypähtävän taaksepäin. Myös kanalinnut, joille maan kuopiminen on jokapäiväistä puuhaa, kykenevät selvästikin ottamaan myös askelia taaksepäin eli peruuttavan. Matoa maasta vetävä rastas ottaa vaivatta askelia taaksepäin saadaksen herkun esiin.
Kokonaan eri asia on, onko linnun kannalta peruuttaminen mielekästä toimintaa eli kyky ja motivaatio ovat eri asioita. Yleensä eläimet pyrkivät etenemään niin, että näkevät liikkumissuunnassa mahdollisesti olevat vaarat. Siksi nämä peruutukset ovat yleensä lyhytaikaisia ja jos tarvitaan pidempää...
Kirjastoista tai arkistoista ei käyttökirjoja löytynyt. Valmistajan kautta voisi ehkä kysellä.
Luonnonvarakeskus Luken sivuilta löytyy tietoa joistakin Hakas-Sampsa-kattiloista. Sivuilta ei löydy käyttöohjeita, vaan eri mallien testaustuloksia. Kysymääsi mallia HS-453 ei sieltä löytynyt.
Alla linkki Hakas-Sampsa-hakuun Luken sivuilta:
http://jukuri.luke.fi/discover?scope=%2F&query=hakas-sampsa+kattila&sub…
Kannattaa ensimmäiseksi ja pikaisesti ottaa yhteyttä - henkilökohtaisesti käymällä, sähköpostitse tai puhelimitse - kirjastoon, mistä aineiston olet lainannut.
Vaskikirjastoissa toimimme tapauskohtaisesti, esim. uusimme lainan vielä yhden ylimääräisen kerran jos haluat lisää etsintäaikaa.
Jos olet melko varma aineiston palautuksesta, tarkistamme ensimmäiseksi kirjaston hyllyt. Jos aineistoa ei löydy, laitamme sen halutessasi puoleksi vuodeksi "hakuun", eli tehoetsintään. Aineisto lainataan pois asiakkaan lainoista, siitä ei kerry myöhästymismaksuja eikä myöskään lähetetä muistutuksia tänä aikana. Jos aineistoa ei puolen vuoden kuluessa ole löytynyt, saat siitä kotiisi paperilaskun.
