Selkokielestä on kirjoitettu esim. seuraavat teokset:
Hintsala, Susanna: Tuettua vuorovaikutusta--selkoryhmän ohjaajan opas. 1997
Selkoa selkokielestä. 1994 (toim. Ari Sainio)
Selkokirjoittajan opas. 1990 (toim. Pertti Rajala)
Selko-oppimateriaalin tekijän opas. 1995(toim. Johanna Juvonen & Päivi Fadjukoff )
Teksti, joka rakastaa lukijaansa--kirjoituksia selkokielestä. 2000 (toim. Ari Sainio)
Helsingissä toimii HERO - Helsingin seudun erilaiset oppilaat, Vilhonkatu 4 B 13 00100 Helsinki,
puh. 09-6869 3500, fax 09-6869 3520. Heillä on runsaasti tietoa ja aineistoa aiheesta.
Myös Kallion kirjastossa on paljon luki-häiriöihin liittyvää aineistoa, esimerkiksi lehtiartikkeleita.
Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/kallio/omat/luki.html...
Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa käsitellään laajasti ystävyyden hyvettä. 8. kirja käsittelee kokonaisuudessaan ystävyyttä. Ystävyyssitaatteja, joita käytetään jonkin verran, on useampia
Kukaanhan ei haluaisi elää ilman ystäviä,vaikka hänellä olisi kaikki muu hyvä. - Nikomakhoksen etiikka, 8, 1. luku (1155a, 5).
Ystävä on toinen minä - Nikomakhoksen etiikka 9. kirja, luku 4 (1166a 29-33) Kun siis kaikki tämä kuuluu hyvälle ihmiselle hänen suhteessaan itseensä ja kun hän suhtautuu ystäväänsä kuten itseensä (sillä ystävä on toinen minä), myös ystävyys näyttää olevan jotakin tällaista ja ystäviä ne, joille tällaiset ominaisuudet kuuluvat.
Yksi sielu kahdessa ruumiissa - Diogenes Laertios, V 20, kertoo, että...
Kappale on nimeltään "Vie terveiset Ollille" ja sen ovat levyttäneet suomeksi Eila ja Tuulikki Pienimäki yhdessä vuonna 1963. Laulu alkaa: "Jos näät Ollin". Suomenkielinen teksti on Reino Helismaan. Suomenkielinen versio pohjautuu ruotsinkieliseen versioon "Hälsa Mikael från mej" (joskus myös "Hälsa Mikael från mig"). Ruotsinkielisen version sanoittaja on Lasse Green eli Peter Himmelstrand.
Joissakin julkaisuissa Lasse Green on nimetty myös laulun säveltäjäksi, mutta laulun sävelmä on kuitenkin hyvin lähellä suosittua amerikkalaista hengellistä laulua "Just a closer walk with Thee", joka esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan on kansansävelmä, mutta "Suuren toivelaulukirjan" osassa 15 (s. 31) sen...
I´m sorry, but we can´t give you a direct answer. I´ll give you some
adresses to contact. Maybe they can help you. The Finnish Whodunnit
Society (www.dekkariseura.fi/eng)is a organization for all frieds of
detective stories and crime fiction. The Finnish Police (www.poliisi.fi)
may also help you (I´m not sure).
Puutarhaan rakennettavista koristealtaista on paljonkin tietoa. Useissa, ainakin suurimmissa puutarha-alan kirjoissa on rakennusohjeita. Tietoa ja hyviä rakennusohjeita on mm. Antti Riikosen ja Seppo Asikaisen teoksessa Suomalainen puutarhakäsikirja, joka on hankittu useimpiin pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Aiheesta on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita. Uusimpia lienevät Kodin Pellervon (2000, nro 4), Kotipuutarhan (2000, nro 7) ja Kotivinkin (2000, nro 4) artikkelit.
Kysymäsi teos on suomennettu ja ilmestynyt v. 1973. Lennon, John: Lennon muistelee / haastattelijana Jann Wenner, suom. Markku Into,Tammi,Helsinki,1973. Alkuteos: Lennon remembers. Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla näet nettiosoitteessa http://www.libplussa.fi Helsingin pääkirjaston varaston kappale on tällä hetkellä lainassa, kaksi Espoon kappaletta näyttävät olevan hyllyssä (Laajalahden ja Karhusuon kirjastot). Painotit kysymyksessäsi kustantajaa, se oli siis Tammi.
Jeesuksesta on kirjoitettu paljon.
Raamatun neljässä evankeliumissa kerrotaan tietysti Jeesuksesta.
Raamatun tietosanakirjat ovat myös hyvä lähde. Nämä kirjat ovat useimmissa kirjastoissa käsikirjoja (niitä voi lukea kirjastossa, mutta ei lainata kotiin). Tässä on kolme esimerkkiä:
Iso Raamatun tietosanakirja, osa 2 (löytyy Helsingistä Pääkirjastosta sekä Itäkeskuksen, Kallion, Oulunkylän ja Töölön kirjastoista)
Heikki Palva: Raamatun tietosanasto (löytyy yllämainituista kirjastoista sekä muutamista muista kirjastoista)
Alister M. McGrath: Modernin teologian ensyklopedia (löytyy myös yllämainituista kirjastoista sekä muutamista muista kirjastoista).
Jeesuksesta kirjoitettuja kirjoja on esim.
Anselm Hertz: Jeesuksen sanoma
Tom Wright: Kuka...
Kirjaviitteitä saat kansallisbibliografiasta (eli Fennicasta). Siihen pääsee kirjastojen internetmikroilla yleisten kirjastojen aloitussivulta www.kirjastot.fi valitsemalla yläpalkista Kirjastot, ja esiin tulevalta sivulta oikeasta reunasta Linnea-tietokannat, seuraavaksi Yhteydet, ja sitten pitkän luettelon lopusta Fennica. Fennicassa haku kannattaa tehdä sanahakuna, jossa on katkaisu (ilmaistaan kysymysmerkillä), jotta kaikki taivutusmuodot tulevat mukaan: radiomainon? Viitteitä tulee 16, joukossa esim. Radiomainonnan opas (1988) ja Mainonnan ABC käsikirja (2003).
Vastaavanlainen haku kannattaa tehdä myös Linnean Arto-tietokannasta, josta saa artikkeliviitteet.
Opinnäytetyötä varten kannattaa perehtyä Kirjastot.fi-sivun yläpalkista...
Ainakin seuraavista teoksista pitäisi löytyä tietoa hirsirakentamisesta:
Hakalin Pekka: Rakennan hirrestä. Hki:Rakentajain kustannus, 1995, 1999. ISBN 951-682-353-X
Kaila, Panu: Talotohtori : rakentajan pikkujättiläinen. WSOY, 1997, 10.p. 2003.
ISBN 951-0-19420-4
Korjauskortisto 17 : Hirsirakennusten siirto. Hki: Museovirasto, 1995.
Heikkilä, Jaakko: Hirsirakennuksen kokoamis- ja sisustustyöt. Hki : Valtion painatuskeskus, 1987.
ISBN 951-860-638-2
Viimeksimainittu kirja on hyllyssä Viikin tiedekeskuksen kirjastossa Helsingissä. Kolmea muuta löytyy ainakin pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista: http://www.helmet.fi
Koska ilmeisesti asut pääkaupunkiseudun ulkopuolella, löydät kaikkien Suomen kaupungin- ja kunnankirjastojen yhteystiedot...
Helsingin kaupunginkirjaston tietotekniikkayksiköstä kerrottiin seuraavaa:
Helmet -yleisöpäätteiden liikenne kulkee proxy -palvelimen kautta jossa on määritelty se mihin palveluihin koneen selaimella pääsee.
Selaimen asetuksia (loggautumisia, proxeja, aloitussivuja ja sulkeutumisia) hallitaan Rapport nimisellä ohjelmalla.
Littoisten Kotimäen asuinalueesta ei näytä olevan mitään yksittäistä historiikkia. Littoisista on julkaistu teos Littoinen sanoin ja kuvin, ja sen historia sisältyy myös teokseen Kaarinan kunnan historia. Kaarinasta on myös vanhempi, 1950-luvulla julkaistu Kaarinan pitäjän historia. Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on luettavana Kaarina-lehden mikrofilmejä vuosilta 1985-2000, joista voi löytyä uudempaa tietoa Littoisten alueesta.
Työntutkimusta käsittelevä kirjallisuus on kirjastoissa luokassa 69.15. Voit tutustua aihetta käsittelevään kirjallisuuteen joko kirjastossa silmäilemällä tämän luokan hyllyjä tai verkkokirjastossa selaamalla viitteitä, joita löydät luokka- tai asiasanahaulla.
Näitä hakuja voit tehdä esim. Turun kaupunginkirjaston verkkokirjaston hakulomakkeella, joka löytyy osoitteesta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1116261241
Haut voi tehdä valitsemalla alasvetovalikoista hakuehdoksi Luokka tai Asiasana, sekä kirjoittamalla vastaavalle riville 69.15 (luokkahaku) tai asiasanoiksi esim. työntutkimus tai työn organisointi.
Päivää!
Kysymänne novelli on suomennettu (V. Levänen) nimellä Jonytsh ja se löytyy teoksesta Kertomuksia (1953). Kirja on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Måns Gahrtonista on usein kysytty. Verkosta ei löydy tietoa kirjailijasta suomenkielellä, ainoastaan kirjaesittelyjä, mutta kirjassa Koski, Mervi : Ulkomaisia nuortenkertojia 1, s. 96-103 kerrotaan kirjailijasta ja hänen teoksistaan.
Englantilainen Doreen Irvine on kirjoittanut omaelämäkerrallisen teoksen Olin noita (Päivä 1.p. 1974, 2.p. 1995) Alkuteoksen nimi on From witchcraft to Christ. Kirja käsittelee mm. hänen menneisyyttään saatananpalvojana.
Vastaavanlaiseen kysymykseen on vastattu Kysy kirjastohoitajalta -palvelusta 5.5.2006. Löydät sen palvelun arkistosta hakusanoilla "vammaiset", "matkailu".
Samoilla asiasanoilla löytyy Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta englanninkielinen Nothing ventured: disabled people travel the world. (Harrap Columbus 1991). Se on tosin matkaopas, mutta antaa vinkkejä millaisiin asioihin pitäisi erityisryhmien kohdalla kiinnittää huomiota. Turusta löytyy myös aikaisemmassa vastauksessa oleva "Kotona ja reisussa".
MEK. Matkailunedistämiskeskuksella on kirjasto, josta löydät tietoa MEKin kotisivuilta www.mek.fi
Mies, joka oli tyytyväinen asemaansa puolueessa oli Honkakoski. Runon ja laulun nimi on varmaan Työpäivä on päättynyt. Sisältyy ainakin Nummisen jättikokoelmaan Kiusankappaleita, osaan yksi.
Pyhimysten kuvia Internetistä löytyy esim. osoitteista
http://www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm ja http://www.goarch.org/en/resources/clipart/
Googlen kuvahaulla saa usein esille melko hienoja kuvakokoelmia, varsinkin jos hakee jonkun tietyn pyhimyksen nimellä.
Kaupunginkirjaston Helmet -tietokannasta voi hakea kirjoja luokkahaulla, esim. seuraavilla luokkatunnuksilla:
742 ja 742.1 (uskonnollinen taide, ikonit)
246 (uskonnollinen symboliikka)
262 (katolinen kirkko)
263 (ortodoksinen kirkko)
Suomeksi Bengt Pohjaselta on julkaistu seuraavat kirjat:
- Jopparikuninkaan poika
- Väylänvarren trilogia: osat 1, 2 ja 3
- Saksan tuli polttaa : kertomus Lapin sodasta
- Helvetin peräseinällä : samalla leirillä kuin Solzenitsyn
- Suloinen Jeesus : biografia, legenda, kertomus
- Huutavan ääni
- Särjetty ikoni : kuunnelma
- Poikkinaitu : kuunnelma
- Konin hinta
- Korpelan enkelit
- Kolmen kyynärän Jumalat
- Kristalliarkki
- Lyykeri
- Lumi kätkee kasvonsa huutoon : runoja
Tornion kirjastoon on hankittu kaikki muut kirjat paitsi kaksi kuunnelmaa: Särjetty ikoni ja Poikkinaitu. Lapin kirjaston aineistohausta näet, ovatko kirjat hyllyssä vai lainassa:
http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2&sesid=1202474035
