Osa 24 on viimeimeinen kirja Replica-sarjassa. Kaikki osat ovat ilmestyneet suomeksi. Näät ne numerojärjestyksestä tästä:
http://www.helmet.fi/search*fin/treplica/treplica/1%2C37%2C42%2CB/browse
Kirjassa 'Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3' kerrotaan mm. että Mauri Kunnaksen pääteokset ovat Koiramäki -sarja (Koiramäen talossa, Koiramäen lapset kaupungissa ja Koiramäen talvi) sekä Koirien Kalevala. Kirja löytyy myös lähikirjastostasi. Seuraavista nettisivuistakin voi olla hyötyä tehdessäsi kirjailijaesittelyä:
http://www.maurikunnas.net
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/kunnas_mauri/fi_FI/kunnas_ma…
Onnea koulutyöhön!
Ylivieskan aineistotietokanta löytyy täältä: http://tiekko-info.origonet.net/Scripts/Intro2.dll?formid=form2. Kirjoita asiasanakenttään kansallispuvut.
Suomalaisista kansallispuvuista löytyy sivuja myös netistä: http://www.kansallispuvut.fi/, http://www.kansallispukuneuvosto.fi/sivut/etusivu.htm, http://www.vuorelma.net/kansallispuvut/index-kansallispuvut.htm, http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/. Makupalat-hakemistosta löytyy linkkejä myös ulkamaalaisiin kansallisasuihin, kiltteihein, kimonoihin, sareihin jne. http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=7c575413-49fe-4d51-8bbf….
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp .
Suomesta tai Pohjoismaista tullut kaukolaina maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta, esim. Englannista saatu kaukolaina 25 euroa. Lisätietoja osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ tai puh. 09-31085433
Hankintaehdotuslomake vastaavasti osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp .
Runo löytyy suomennettuna ainakin Maailmankirjallisuuden kultaisesta kirjasta, osa 3: Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja, s. 478.
Lähde: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
Kysymys on aika kinkkinen. Etsimme vastausta musiikkiosastomme henkilökunnan kanssa. Lisäksi laitoin kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastonhoitajien listalle, minkä kautta olen usein saanut kollegoiden apua. Sieltäkään ei tärpännyt.
Kyseessä voi tosiaan olla Kristian, hän tosin on kotoisin Kokkolasta. Minulle myös ehdotettiin laulajaa nimeltä Greger, hän on kotoisin Tammisaaresta ja esiintyi 1970-luvulla. Gregerillä oli hittikappale Kuumat yöt, ainakin nimen perusteella voisi sopia tekstinpätkääsi? Varmuutta tästä ei siis ole.
Meillä ei ole Vaasassa yhtään Gregerin levyä, niitä voidaan kaukolainata sinulle, jos haluat kuunnella, onko kysessä sama artisti.
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole ainakaan vielä mahdollisuutta tallentaa lainaushistorioita. Vaskin palveluihin kuuluvat mm. "omat hyllyt" joihin voi tallentaa tietoja haluamistaan kirjoista, mutta systeemi on hiukan työläämpi kuin lainaushistorian tallennus käsittääkseni olisi. Joissain muissa kirjastotietokannoissa tällainen palvelu jo on, tietääkseni ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannassa.
Sinun ongelmasi saattaisi silti ratketa Vaskista (www.turku.fi/vaski) muutenkin, käyttämällä asiasanahakua ja julkaisuajan rajoittamista. Tai kysy neuvonnasta seuraavan kerran kun käyt kirjastosta, joskus hyvällä onnella kirja löytyy hyvinkin vähillä tiedoilla!
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole tälläistä laitetta missään. Editointilaitteita on Lasipalatsin Kohtaamispaikalla, mutta heiltäkin uupuu etsimäsi.
Kirja ei ole vielä ilmestynyt. Arvioitu ilmestymisaika on 10.3. Heti kun ensimmäinen nide saadaan luetteloitua, voit tehdä varauksen. Nyt ei auta kuin tarkkailla tilannetta helmet-palvelussa.
Etsitty kirja saattaisi olla Jane Johnsonin Saharan tytär (Tammi, 2011). Kustantajan esittelyteksti kirjan takakannessa kuvailee tarinaa seuraavasti:
Arkeologi-isä jättää Isabellelle perinnöksi mystisen laatikon, jonka sisällä on kirje ja erikoinen pohjoisafrikkalainen amuletti. Isabelle ottaa amuletin mukaansa lähtiessään kiipeilylomalle Marokkoon. Siellä Isabelle joutuu onnettomuuteen, josta hänet pelastaa berberimies Taïb. Yhdessä Taïbin kanssa Isabelle päätyy kaiken mullistavalle matkalle Saharan hiekka-aavikolle.
Mariata kuuluu aavikolla elävään hunnun kansaan, tuaregeihin. Hän elää aikana, jolloin perinteinen paimentolaiselämä on muuttumassa yhä vaikeammaksi ja vaarallisemmaksi. Voimakastahtoisen ja arvonsa tuntevan Mariatan elämä on...
Suomen kirjastojen yhteystietoja löytyy helpoiten Kirjastot.fi -sivustolta. Sivustolla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/kunnan-ja-kaupunginkirjastot/ on listattu linkit Suomen yleisten kirjastojen kotisivuille. Sivustolla on myös linkit tieteellisten ja erikoiskirjastojen sivuille.
Hei!
Kysymykseesi vastaaminen vaatisi laajat tiedot solubiologiasta ja genetiikasta. Koulun biologian kirja Lukio 1 kertoo ytimekkäästi(s. 9), että elämän pituus on yleensä perimän määräämä. Näin eri eliölajeilla on jo geneettisesti valtavan erilaiset elinajanodotteet.
Raamatussa kerrotaan ihmisten elinajan olleen joskus jopa satoja vuosia. Asiaa voi tietysti epäillä, mutta nykyaikana ihmisen elämänkaari on taas pitenemässä, kun hyvissä olosuhteissa pystytään ravinteilla ja lääkkeillä hidastamaan solujen pilaantumista. Ihmisen DNA:ssa on selkeästi elämän pituutta rajoittavia tekijöitä, mm. informaatiota siitä, kuinka monta kertaa suunnilleen jokin solutyyppi voi jakautua ennen kuolemaa. Tieteellisellä tutkimuksella on kuitenkin löydetty...
Taidemusiikin nuottikirjoituksen perinteeseen kuuluu hyvin vahvasti se, että kaikki tarpeellinen on nuottiviivastolla. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta taidemusiikki on myös sen verran monimutkaista, että sointujen merkitseminen populaarimusiikin tyyliin ei ole joko mahdollista tai olisi ainakin erittäin monimutkaista. Tämän takia kysyjän kaipaaman kaltaisia Lied-nuotteja ei juuri ole olemassa.
HelMet-kirjaston kokoelmissa on muutamia sellaisia nuotteja, jotka eivät kuulu suoranaisesti (tai kokonaan) populaarimusiikin genreen ja joissa on myös näitä sointumerkintöjä. Kysyjän toivomaa klassisten Lied-sävelmien tai aarioiden kokoelmaa en valitettavasti pystynyt löytämään. Se ei tietenkään tarkoita, että sellaista ei voisi olla olemassa...
Mikäli asiakastietoihisi on liitetty sähköpostiosoitteesi, saat tiedon saapuneesta varauksesta sähköpostitse. Mikäli tietoihisi ei ole liitetty sähköpostiosoitetta, tieto varauksen saapumisesta noutokirjastoon tulee kirjeellä.
Voit myös tietysti itse tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta omista tiedoistasi, onko varauksesi jo "odottaa noutoa" -tilassa. HelMetin tieto on täysin ajantasainen. Sähköpostiviesti tulee seuraavana aamuna ja kirje vasta muutaman päivän kuluttua siitä, kun varauksesi on käsitelty saapuneeksi noutokirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Mieleen tulee ainoastaan nykydekkareita, joissa on mukana virolainen henkilö. Esimerkiksi Ilkka Remes:Riskiraja, Olavi Kokko:Luvattu maa, Juha Numminen: Henkipatto, Jarkko Sipilä: Likainen kaupunki; Anna Jansson: Loputon uni ja Matti Rönkä: Tappajan näköinen mies.
Kirjasammon sivustolta yritin myös hakea, mutta en löytänyt. Varmaankin joku lukijoistamme keksii kirjoja aiheesta.
Viro keskukselta voisi myös kysyä.
http://www.eestimaja.fi/
http://www.kirjasampo.fi/
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1968137__Sriskiraja__Origh…
Valitettavasti en löytänyt käytössämme olevista sanakirjoista kysymääsi sanaa. Internetistä löytyi tieto siitä, että Ermeta on myös sukunimi ja italialainen erisnimi. En kuitenkaan löytänyt esimerkiksi sukunimestä tarkempia tietoja. Yksittäisen sanan kääntäminen, irrotettuna asiayhteydestä on hankalaa. Onko kyseessä tieteellinen vai kaunokirjallinen teksti? http://it.wiktionary.org/wiki/Ermeta
Ermetaa lähellä olevia italian sanoja ovat esimerkiksi eremita (erakko) ja Ermete (Hermes).
Kannesta annetun kuvauksen perusteella kaivattu kirja voisi olla Hanhiemon runoja (Sanoma, 1977). Tässä Frank Baberin kuvittamassa kokoelmassa on kuitenkin mukaan otetuista loruista Kaarina Helakisan, Kaija Pakkasen ja Panu Pekkasen sitä varten laatimat uudet suomennokset, ja niinpä esimerkiksi "Maanantain lapsi" ei esiinny siinä missään tavallisimmista suomenkielisistä asuistaan, jotka ovat tuttuja useista runo- ja loruvalikoimista. Hanhiemon runoihin Kaarina Helakisa on kääntänyt sen muotoon "Ken syntyy maanantaina maailmaan...".
Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/submit/name/hazar kertoo, että nimi olisi naisennimi ja peräisin persiasta. Selvittelin asiaa persian kieltä osaavalta kollegaltani. Hän kertoi, että ”hazar” viittaa persian kielessä tiettyyn lintulajiin eli etelänsatakieleen (Luscinia megarhynchos). Sen merkitys arabiassa on hänen mukaansa ’tuhat’, mutta luultavasti merkitys on tosiaan tullut persiasta ja linnusta. Mitään tieteellistä varmuutta alkuperään ei toki ole, koska meillä ei ole persiankielisiä nimikirjoja, joissa tuota alkuperää kerrottaisiin, mutta toivottavasti tämä riittää.
Pohjolan Sanomat vuodelta 1985 löytyy mikrofilmattuna esimerkiksi Lapin maakirjastosta Rovaniemeltä. Oman kirjaston kautta on mahdollista tilata mikrofilmi kaukolainaksi myös muualle. Mikrofilmille tallennettua lehteä voi lukea niissä kirjastoissa, joissa on mikrofilmin lukulaite.
Näitä sankarivainajien muistotauluja, joissa on teksti Pro patria tai Isänmaan puolesta, ei näytä juurikaan tutkitun. Serlachius-museon sivuilla tutkija Milla Sinivuori-Hakanen kertoo, että monet tauluista on teetetty pienen yhteisön, esim. koulun tai yrityksen kaatuneiden muistoksi. Ajan kuluessa taustayhteisö tai sijoituspaikka on voinut lakata olemasta, ja taulu on tarvinnut uuden sijoituspaikan. Joskus taas taulu on voitu teettää vasta viime vuosikymmeninä, eli ne ovat iältään hyvin vaihtelevia. Alla linkki sivulle:
http://www.serlachius.fi/fi/kokoelmat/kuukauden-helmet/26-talvisodassa-…
Muistotauluista ei välttämättä huolehdita, ja niitä on joutunut esim. koulujen lakkauttamisen myötä kaatopaikollekin. Alla linkki Ylen uutiseen...
