Tarkistin HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä, että kyseistä levyä ei näy siellä, eikä se siten ole ainakaan ihan pian tulossa. Jos haluat, voit jättää levystä hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Palaute/. Se ei suoraan takaa, että levyä varmuudella hankittaisiin, mutta ainakin sen hankkimista kokoelmiin silloin voidaan harkita.
Paperiset merikartat ovat käytettävissä pääkirjaston käsikirjastossa; niitä ei saa kotilainaksi. Sähköisessä muodossa kirjastolla on CD-Merikartta L Lappeenranta-Savonlinna sekä pääkirjastossa että Lauritsalan ja Voisalmen kirjastoissa ja sen voi lainata kotiin asti. Ajantaiset saatavuustiedot voi tarkistaa kirjaston tietokannasta http://weborigo.lappeenranta.fi/.
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
Suomussalmen kirjasto ei valitettavasti kuulu täman Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin, joten viestinne ei tätä kautta päädy oikealle taholle. Suosittelenkin, että otatte yhteyttä suoraan Suomussalmen kirjastoon, joko sähköpostitse osoitteella paakirjasto@suomussalmi.fi
tai muulla tavoin. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.suomussalmi.fi/Resource.phx/sivut/sivut-suomussalmi/kirjasto…
Mikäli kirjastolla ei mainitsemaanne julkaisua ennestään ole, se saattaisi hyvinkin olla tervetullut lisä kokoelmiin.
Pääsääntöisesti Suomen kirjastot ovat avoimia kirjastoja, jotka ovat kaikkien kansalaisten käytettävissä, näin myös siis Aalto-yliopiston kirjastot ja muut korkeakoulukirjastot. Samoin on laita erikoiskirjastojen, joihin Eduskunnan kirjasto kuuluu.
Kirjastoilla on omat korttinsa. Kortin saat käydessäsi kirjastossa. Ota mukaan henkilötodistus.
http://lib.aalto.fi/fi/
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kysyin asiaa TV 7 -kanavalta. Ohjelmassa lausuttiin seuraavien runoilijoiden runoja: Heli Karjalainen, Erkki Leminen, Aale Tynni, P. J. Hannikainen, Katri Vala, Anna-Mari Kaskinen, Upe Poutiainen, Hilja Aaltonen, Heljä Jantunen, Maaria Leinonen, Ivar Wideen, Elmer Diktomus (Diktonius?), Anni Korpela, Linnea Perander-Hovi ja Pia Perkiö. Valitettavasti yksittäisten runojen tekijät eivät ole tiedossa, eikä kenenkään etunimi näytä olevan Lennart.
Runoilijoiden nimet on nyt lisätty myös televisiokanavan ohjelmatietoihin:
http://www.tv7.fi/broadcast/?broadcast=0_195616
Tilastokeskuksen väestörakennetaulukoista löytyy tämä tieto. Viime vuoden lopussa vuonna 1947 syntyneistä oli elossa 77 925 ihmistä:
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/055_v…
Kotuksen sivuilta www.kotus.fi (Kotimaisten kielten keskus) löytyy Suomen murteiden sanakirja. Sieltä selviää seuraavaa:
"jantella v. väitellä, kiistellä, inttää.
Levikki: eniten tietoja KarP, vähemmän HämP SavP KesP-L Kai, Utajärvi Rovaniemi Kainulasjärvi."
KarP tarkoittaa Karjalaa. Sanan käytöstä eri puolella Suomea on myös selkeä kartta.
Oheisesta linkistä pääsee suoraan Suomen murteiden sanakirjaan http://kaino.kotus.fi/sms/. Kirjoittamalla hakusanakenttään jantella tulee tämä sana ja sen jälkeen mahdollisuus klikata karttaa, josta näkee sanan esiintymisalueet.
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Outo kokoelmasta Uusi runo (1943). Runo on luettavissa myös mm. teoksista Hellaakoski, Aaro: Runot (1977) sekä antologiasta Runoista rakkaimmat (toim. Hannu Mäkelä, Otava, 1992).
Saatte runon sähköpostiinne.
Runoista rakkaimmat (toim. Hannu Mäkelä, Otava, 1992)
http://kirjasto.kuopio.fi/start
Aiheesta löytyy artikkeleita:
Me tulemme taas! : suomalainen elokuva menestyy nyt loistavasti
(Kotiliesi 1999, nro 3, sivu 22-23, 25)
Suomalaisen elokuvan lumo / teksti Jyrki Jantunen ja Silja Lanas Cavada (Suomen kuvalehti 1999, nro 16, sivu 49-71)
Suomalaisen elokuvan menestys ja itseymmärrys
(Peili 1999, nro 1, sivu 26)
Kukoistuskausia (Suomen kuvalehti 1999, nro 20, sivu 80-81)
Rillumarei ja Rukajärven häjyt, eli, Loppuiko suomifilmin kriisi?
(Kritiikin uutiset 1999, nro 2, sivu 8-10)
Tuottaja Marko Röhr: Menestyselokuvan tekijöillä on kyky kertoa tarinoita (Hiidenkivi 1999, nro 6, sivu 28)
Kotimaiset elokuvat nousussa (E-S 1999-01-12)
Anu Ojalasta ei kovin paljon löydy tietoa. Eniten tietoa lienee juuri Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa osoitteessa http://www.nuorisokirjailijat.fi/ojalaanu.shtml. Toinen linkki on hänen kustantajansa Otavan sivuille http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990702-094111.html. Molemmilta sivuilta löytyy Anu Ojalan sähköpostiosoite. Mikään ei varmaan estä ottamasta häneen suoraan yhteyttä.
Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat toinen (Taas huurrekulmin...) ja kolmas (Taa taival...) säkeistö Otto Mannisen runosta Hääpäivä, joka julkaistiin alun perin kokoelmassa Matkamies : runoelmia (WSOY, 1938). Jälkimmäisessä sitaatissa kuukausi on tosiaan muutettu: Manninen runoilee helmikuusta. Runon viimeisen säkeistön loppu poikkeaa myös hieman siteeratusta. Manninen kirjoittaa: "Vie polku kuurapuinen, / vie kotiin viimeiseen."
Sokrates (470 tai 469-399 eKr.) on historiallinen henkilö. Tiedot hänestä perustuvat lähinnä Platonin ja Ksenofonin teoksiin. Sokrateelta itseltään ei jäänyt kirjoituksia.
Tässä muutamia tunnetuimpia: Racine, Montesquieu, Voltaire, Diderot, Rousseau, George Sand, Merimee, Alexandre Dumas (vanhempi ja nuorempi) sekä Baudelaire.
Tarkempia tietoja löydät teoksesta Kansojen kirjallisuus, osat 5,6,7,8 ja 9.
Isabel Allende kertoo itse oman tarinansa kirjassaan Paula. Paula on Allenden tytär, jonka sairasvuoteen ääressä Allende kertoo elämästään, perheestään, urastaan ja pakolaisuudesta. Kirja on saatavisaa helmet-kirjastoista ja sen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi .
Lonely planetin Croatian uusin, v.2002 painos löytyy toistaiseksi Myyrmäen kirjastosta. Vuoden 1999 painos löytyy Helsingin kirjastoista Pasilasta,Kirjakaapelista,Kalliosta ja Puistolasta.
Uudempia pölynimureiden testejä löytyy seuraavasti:
"Halvat jäivät hännille- testissä pienet ja keskikokoiset imurit" Kuluttaja 2005 nro 3, s. 4-7 sekä
"Maton ja karvojen imuroinnissa eniten ongelmia. Siemens Super SX edullisin hyvä imuri" Kuluttaja 2003 nro 3, s. 4-7. Ainakin jälkimmäisessä artikkelissa yhtenä testattavana ominaisuutena on eläinten karvojen imurointi.
Kysy kirjastonhoitajalta-palstalla on kysytty usein, kuinka tietyt sanat kirjoitetaan kiinaksi. Vanhat vastaukset voit hakea arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Esim. seuraavasta internet-osoitteesta löytyy kiinalaisia merkkejä. Sivulla on myös englanninkielinen hakemisto http://www.formosa-translation.com/chinese/k/kk09.html
