Voisit ensin tutkia, mitä (sanoma-?)lehtiä Turussa ilmestyi tuona aikana.
Sitten voisit käydä vilkaisemassa, löytyykö lehti Kansalliskirjaston mikrofilmatuista lehdistä. Esim.Tuon ajan Turun sanomat löytyvät sieltä:
http://digi-tilaukset.lib.helsinki.fi:7679/mikrofilmit/haku.jsp
Lopuksi vaaditaan vain aikaa ja hermoja artikkelin löytämiseen selailemalla.
Suomen kansallisdiskografia Violasta (https://finna.fi löytyvät tiedot kotimaisista äänitteistä (vuodesta 1901) ja kotimaisista nuoteista (vuodesta 1977), sekä myös niihin sisältyvistä yksittäisistä kappaleista. Haettaessa Heikki Harman eli Hectorin tietoja löytyvät haulla myös hänen kääntämänsä kappaleet omana ryhmänään:
https://finna.fi
Kansalliskirjaston Fennica-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että ”Calendar girl” on kirjan pääotsikko ja ”tammikuu, helmikuu, maaliskuu” puolestaan alaotsikko. Kirjojen merkitsemistavat saattavat hiukan vaihdella kirjastoittain.
Kirjastojen merkitsemistavoista löytyy tietoa esimerkiksi Kansalliskirjaston Kirjastoaineistojen kuvailusäännöt -sivustolta osoitteesta https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=86353913. Säännöissä on kerrottu, mistä kohti ensisijaisesti esimerkiksi kirjojen tiedot otetaan, mutta kirjastot saattavat toki poiketa ohjeista, jos katsovat itse jonkin muun ratkaisun paremmaksi.
Vaski-kirjastoissa voit uusia lainojasi enintään kolme kertaa, jos uusittavista teoksista ei ole varauksia. Tämän jälkeen et enää pysty uusimaan lainojasi verkkokirjastossa tai soittamalla kirjastoon, vaan sinun on palautettava lainaamasi teokset lähimpään Vaski-kirjastoon. Palauttaessasi lainojasi voit kuitenkin tiedustella, olisiko kirjat mahdollista lainata heti uudestaan. Mikäli kyseisistä kirjoista ei ole varauksia, uudelleen lainaaminen yleensä onnistuu.
Näyttely on nimeltään Tuhat tuntematonta ja se on esillä Helsingin rautatieasemalla 26.10.00 saakka. Näyttelyn nettisivut löytyvät museoviraston palvelimelta osoitteesta http://www.nba.fi/photo/kuvat/index.htm
Museoviraston osoite on http://www.nba.fi/
Verbillä "solmia" on kaksi merkitystä. Se voi tarkoittaa kirjaimellisesti solmun tekoa: yhdistää langan tms. päät t. erillisiä lankoja tms. panemalla ne keskenään solmuun; tehdä lankaan tms. solmu(ja). Solmia yhteen kaksi köyttä. Solmia kengännauhat. Solmion solmiminen.
Toisaalta sillä voidaan tarkoittaa: sopimuksen, liiton tms. tekemisestä, lopullisesta päättämisestä, ystävyys-, kauppa- tm. suhteiden aikaansaamisesta, alullepanosta. Solmia rauha(nsopimus). Solmia salaliitto. Solmia kauppa-, diplomaattisuhteet jhk maahan, jnk maan kanssa. Avioliiton solmiminen. Solmia uusia tuttavuuksia.
Kielitoimiston sanakirja ...
Artikkelissaan ”Virsikirjan suomennushistoriaa” (teoksessa Suomennuskirjallisuuden historia I, toim. H.K. Riikonen, U. Kovala, P. Kujamäki & O. Paloposki, SKS 2007) Taru Kolehmainen toteaa, että virsikirjauudistuksen lähtökohtana oli kieliasun tarkistaminen. Näin ollen vuoden 1986 virsikirjasta pyrittiin poistamaan yleiskielessä harvinaiset ja vanhahtavat muodot. Kolehmaisen artikkelin mukaan vuoden 1986 virsikirja on kuudes varsinainen virsikirja. Sitä edelsivät Jaakko Finnon (Suomalaisen) virsikirja (noin 1583), Maskun Hemmingin virsikirja (noin 1605), vuoden 1701 virsikirja, vuoden 1886 virsikirja sekä vuoden 1938 virsikirja. Kolehmainen kirjoittaa, miten pyrkimys tasa-arvoon näkyy vuoden 1986 virsikirjan sanastossa. Esimerkiksi...
Käytettävissä olevista lähteistä sanaa ei löytynyt. Kannattaa vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Erilaisissa ohjeistuksissa neuvotaan vetämään verhot tai kaihtimet ikkunan eteen silloin, kun aurinko osuu asuntoon. Kun kotoa poissa ollessa ei myöskään ole mahdollista hyödyntää yön tai aamun viileämpiä hetkiä tuulettamiseen, on parasta jättää ikkunat kokonaan kiinni. Se ainakin estää lämmön pääsyä sisälle asuntoon.
https://www.kotitalolehti.fi/asunto-kuin-sauna-nailla-asuntoa-voi-viile…
https://www.sato.fi/fi/kotona/meidan-talossa/miten-saat-kodin-viileamma…
https://yle.fi/uutiset/3-6705489
https://www.suomela.fi/milla-kotia-kannattaa-viilentaa/
Ruotsin mikrofilmattuja kirkonkirjoja ei ole Helsingissä nähtävänä, mutta niitä voi kaukolainata Ruotsista Helsingin kaupunginkirjastoon, mieluiten pääkirjastoon. Kansallisarkisto suosittelee niiden tilaamista Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon, koska siellä on parhaimmat luettelot Ruotsin kirkonkirjoista.
Gobineaulta on suomennettu kolme Stefanie-sarjan kirjaa:
Stefanie taistelee rakkaudestaan 1970, Stefanie ja miehet 1971 sekä Stefanie rakkauden myrskyissä 1974.
Ranskalaisen kirjailijan Émile Zolan teos Juutalaisten puolustukseksi on julkaistu suomeksi vuonna 1909.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa teosta ei ole, mutta se voidaan tilata kaukolainaksi Varastokirjastosta.
Kaukolainatilauksen voi tehdä kirjaston tíetopalvelussa tai puhelimitse 014-624 433.
Seuraavia teoksia pystyy kaukolainaamaan oman lähikirjaston kautta:
1.
Tekijät:Mäki, Juha
Nimeke: Elintarvikkeet liikelahjoina : kartoitus markkinointimahdollisuuksista
ISBN: 951-45-6641-6 (nid.)
2.
Tekijät:Tuominen, Annika
Nimeke: Liikelahjojen käyttö ja asiakastyytyväisyys niitä toimittaviin yrityksiin Turun seudulla / Julkaistu: [Turku] : Turun ammattikorkeakoulu, 2000
Ulkoasu: 36, [26] lehteä
Huomautus: Opinnäytetyö
Opinnäyte: Erikoistyö : Turun ammattikorkeakoulu, kauppa ja palvelu,talouden ja hallinnon koulutusohjelma, yrittäjyys
3.
Tekijät: Krabbe, Katariina
Nimeke: Suhdetoiminnan käsikirja / Katariina Krabbe
, 300 s. : kuv. ; 20 cm
ISBN: 952-5529-02-9 (nid.)
4.
Tekijät: Mbatia, Kessi-Sia
Nimeke: Export product...
William Wordsworthin runoja löytyy suomennettuina Aale Tynnin toimittamasta Tuhat laulujen vuotta -kokoelmasta sekä teoksesta Runoja, joka on julkaistu vuonna 1949 ja jossa kääntäjiä ovat Aale Tynni, Yrjö Jylhä ja Lauri Viljanen. Teoksesta Runoja löytyy Wordsworthin muita Lucy-runoja, mutta kummassakaan teoksessa ei ole Lucy Gray -runoa. Ilmeisesti sitä ei ole suomennettu.
Opetusministeriön ylläpitämästä KOTA online -palvelusta voi hakea yliopistojen toimintaan liittyviä tilastotietoja vuodesta 1981 alkaen. Mahtaisiko siitä olla apua?
https://kotaplus.csc.fi/online/Etusivu.do
Vanhojen rahojen ja juhlarahojen hintaan vaikuttaa niiden kunto. Esimerkiksi täysin käyttämätön hopeinen 10 markan J.K. Paasikivi (1970) on Suomen kolikot ja setelit -kirjassa arvioitu 7 euron arvoiseksi. Lahden 1978 kirsojen 25-markkanen arvioidaan samoin 7 euron arvoiseksi täysin käyttämättömänä.
Tarkempia tietoja saat tuon kirjan lisäksi esimerkiksi netissä olevista numismatiikkahuutokaupoista tai käymällä alan liikkeissä, joissa asiantuntija pystyy heti arvioimaan kolikon kunnon ja sen mukaisen arvion. Kokeile esim. http://www.numismaatikko.fi/index.php/numismaatikkoliitto/huutokaupat .
Kaivattu 70-luvulla ilmestynyt majanrakennuskirja lienee Michel ja Annie Politzerin Rakennetaan maja (Otava, 1974). Sitä on edelleen lainattavissa useista kirjastoista, eli se on saatavissanne ainakin kaukolainana, mikäli oman kirjastonne kokoelmasta sitä ei enää löydy.
Aiheesta on suomeksi saatavilla myös uudempi ranskalaiskirja, vuonna 2010 Nemon kustantamana ilmestynyt Louis Espinassous'n Rakennetaan maja!
Virginia Parsonsin kirjassa Iloisia iltasatuja (1973) on satu nimeltä "Mustavalkoisia pareja : Yks kaks cha-cha-cha raitainen raitaista tanssittaa...".
Vaski-kirjastojen alueella kirjaa löytyy vain Uudestakaupungista, mutta voit varata sen verkkokirjaston kautta Turkuun. Varaus maksaa yhden euron.
https://www.vaskikirjastot.fi
Kyllä on. Näen tietokannasta, että sitä on tilattu Helsinkiin kolme kappaletta ja se on saapunut hankintaosatollemme 12.5. Katso myös tämä, mitä ilmeisimmin sama kirja Vamtaam ja Espoon puolella: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2135627__Srakastan%20siis%…
Aaria Rosannen aaria "O dolce mia speranza" löytyy oopperasta "Il Floridante" HWV14. Löytyy ainakin pianopartituurina Händelin "30 ausgewählte Arien"-kokoelmasta.
