hei,
seuraavista linkeistä voi ehkä olla apua:
http://abcnews.go.com/sections/science/DailyNews/plankton990204.html
http://www.cem.msu.edu/~cem181h/projects/96/iron/cem.html
http://www.climateark.org/articles/1999/roleplan.htm
http://www.gdrc.org/oceans/fsheet-02.html
http://geosci.uchicago.edu/~archer/reprints/eco_apps95/ecosys_ToC.html
http://www.childrenoftheearth.org/Kid's%20Entries/phytoplankton.htm
hae itse lisää http://www.google.com esimerkiksi sanoilla "role of plankton" ja "climate"
Tietoa planktonista suomeksi:
http://www.vyh.fi/tutkimus/yhthanke/life/pihla/plankton.htm#Mitä
lisäksi artikkeli Tieteen Kuvalehdessä 5/1992 s. 5 ; 68-71, 80; Meren mikroskooppiset levät estävät kasvihuoneilmiötä : elämän kantajat
Kirjaston aineistotietokannasta voi kysymiäsi oppaita etsiä esimerkiksi laajana aihehakuna ihan sanalla jooga tai katkaistulla sanahaulla joog*, jolloin esille tulee laajasti joogaa koskevaa aineistoa. Tai jos mahdollisesti tiedät jo ennakolta jonkin teoksen nimen tai kirjoittajan, voit etsiä sitä teoksen nimellä tai tekijän mukaan Helmet tietokannasta (http://www.helmet.fi). Perusteita käsitteleviä oppaita ovat esim. Joogan perusteet 1,2,3,4.
Internetissä neuvoisin käymään Suomen Joogaliiton kotisivuilla osoitteessa http://www.kaapeli.fi/jooga/ Sieltä löytyy myös vinkkejä joogaoppaista ja muusta kirjallisuudesta sekä tietoa siitä, mitä jooga on.
Suomenkielisistä kirjailijoista ainakin Armas J. Pullalla on useissa kirjoissaan suomen kielen joukossa mm. ranskankielisiä lauseita. Tällaisia ovat ainakin Eipäs tyrkitä sankaria, Ja me olimme komeetan pyrstö ja Ei markiisi syö perunoita. Pullan kirjassa Jees, hapankaalia, senor: jutelma sotatoveruudesta on useammankielisiä tekstinpätkiä, mm. espanjaa ja saksaa. Hänen laajasta tuotannostaan löytyy varmasti vielä muitakin. Uudemmista kirjoista ainakin Kjell Westön ruotsinkielisessä, suomeksi käännetyssä romaanissa Där vi en gång gått (Missä kuljimme kerran) on erikielisiä tekstinpätkiä, mm. ranskaa.
Osoitteessa http://www.helmet.fi kirjoita hakukenttään kaksi tähtimerkkiä ** ja valitse pudotusvalikosta Äänikirjat. Näin saadun tuloksen (n. 8200 tietuetta) voi järjestää relevanssin, julkaisuvuoden ja teoksen nimen mukaiseksi valitsemalla ylhäältä.
Jos haluat rajata hakua enemmän, kokeile Tarkenna hakua -vaihtoehtoa, valitse pudotusvalikosta äänikirjat, aineisto -pudotusvalikosta esim. CD -levy tai Kasetti ja Kieli -pudotusvalikosta sopiva kieli. Hakutuloksen voi rajata koskemaan vain tietyn kirjaston kokoelmaa, mutta lieneekö se tarpeen koska toisten kirjastojen aineiston saa omaan kirjastoon tekemällä varauksen.
Tarkoitatko kolvia eli sähkökäyttöistä juotinta?
Pistorasiaan laitetun kolvin sisällä oleva sähkövastus kuumenee ja lämpö johtuu siitä kolvin terään. Kun juotetaan liitettäviä osia toisiinsa, kuuma terä sulattaa juotteen, joka sitten jähmettyessään liittää johdot tai muut yhteen liitettävät osat toisiinsa.
Perustietoa juottamisesta esim. täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Juottaminen
Kirja löytyi kuin löytyikin, ja varaus lähetetään sinulle toivomaasi kirjastoon. Pahoittelemme tapahtunutta.
Espoon kirjastoauton yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto/Juttuja_k…
Tyttäresi voi palauttaa bestsellerin palvelutiskille ja lainata sen sitten omalle kortilleen.
Isommissa kirjastoissa voi olla käytäntönä, palauttaa kaikki aineisto automaatilla. Jos näin on, täytyy palautuksen jälkeen pyytää henkilökunta hakemaan teos.
Pasilan kirjaston ompelukoneen voit varata numerosta 09 3108 5801 ja Etelä-Haagan ompelukoneen numerosta 09 3108 5032.
Ompeluaika on hyvä varata riittävän ajoissa. Koneiden käyttöaika on yleensä "tarpeen mukaan".
Lukuisilla venäläisillä verkkosivuilla (myös Mariinski-teatterin omalla sivulla) kerrotaan, että teatteriin rakennettiin 1885 lisärakennus. Rakennukseen tuli työhuoneita, harjoitustiloja, sähkövoimala ja pannuhuone. Sen sijaan näyttämön tai näyttämötekniikan uusimisesta ei viittauksissa puhuta. Verkosta löytynyt Pietarin teatterien opas vuodelta 1994 toteaa näin: ”--- teatteria rekonstruoitiin välillä 1885 – 1894, mutta olemassa olevien tietojen mukaan uudistukset eivät koskeneet näyttämöä eivätkä katsojapaikkoja”.
Sähkövalaistusta alettiin ottaa käyttöön Mariinski-teatterissa jo 1884. Asiasta mainitsevat monet venäläiset verkkolähteet. Artikkelissa ”Teatterinäyttämön valaistus: historiallinen essee” (Освящение театральной сцены:...
Thomésta löytyy jonkin verran henkilöhistoriaa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Biografiskt lexikon för Finland. 2 : Ryska tiden (Svenska litteratursällskapet i Finland, 2009)
12 x Claude Monet ja suomalaisia impressioita (EMMA - Espoon modernin taiteen museo, 2008)
Suomen kansallisbiografia 9 (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007)
Lisäksi Arto-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi voi etsiä hakusanalla ”Verner Thomé” artikkeleita ja muita kirjoituksia taitelijasta.
Nimen lausuntaohjetta en löytänyt, mutta veikkaisin, että sukunimen loppu lausutaan pitkänä vokaalina eli "ee".
Voisit ensin tutkia, mitä (sanoma-?)lehtiä Turussa ilmestyi tuona aikana.
Sitten voisit käydä vilkaisemassa, löytyykö lehti Kansalliskirjaston mikrofilmatuista lehdistä. Esim.Tuon ajan Turun sanomat löytyvät sieltä:
http://digi-tilaukset.lib.helsinki.fi:7679/mikrofilmit/haku.jsp
Lopuksi vaaditaan vain aikaa ja hermoja artikkelin löytämiseen selailemalla.
Suomen kansallisdiskografia Violasta (https://finna.fi löytyvät tiedot kotimaisista äänitteistä (vuodesta 1901) ja kotimaisista nuoteista (vuodesta 1977), sekä myös niihin sisältyvistä yksittäisistä kappaleista. Haettaessa Heikki Harman eli Hectorin tietoja löytyvät haulla myös hänen kääntämänsä kappaleet omana ryhmänään:
https://finna.fi
Vaski-kirjastoissa voit uusia lainojasi enintään kolme kertaa, jos uusittavista teoksista ei ole varauksia. Tämän jälkeen et enää pysty uusimaan lainojasi verkkokirjastossa tai soittamalla kirjastoon, vaan sinun on palautettava lainaamasi teokset lähimpään Vaski-kirjastoon. Palauttaessasi lainojasi voit kuitenkin tiedustella, olisiko kirjat mahdollista lainata heti uudestaan. Mikäli kyseisistä kirjoista ei ole varauksia, uudelleen lainaaminen yleensä onnistuu.
Näyttely on nimeltään Tuhat tuntematonta ja se on esillä Helsingin rautatieasemalla 26.10.00 saakka. Näyttelyn nettisivut löytyvät museoviraston palvelimelta osoitteesta http://www.nba.fi/photo/kuvat/index.htm
Museoviraston osoite on http://www.nba.fi/
Verbillä "solmia" on kaksi merkitystä. Se voi tarkoittaa kirjaimellisesti solmun tekoa: yhdistää langan tms. päät t. erillisiä lankoja tms. panemalla ne keskenään solmuun; tehdä lankaan tms. solmu(ja). Solmia yhteen kaksi köyttä. Solmia kengännauhat. Solmion solmiminen.
Toisaalta sillä voidaan tarkoittaa: sopimuksen, liiton tms. tekemisestä, lopullisesta päättämisestä, ystävyys-, kauppa- tm. suhteiden aikaansaamisesta, alullepanosta. Solmia rauha(nsopimus). Solmia salaliitto. Solmia kauppa-, diplomaattisuhteet jhk maahan, jnk maan kanssa. Avioliiton solmiminen. Solmia uusia tuttavuuksia.
Kielitoimiston sanakirja ...
Artikkelissaan ”Virsikirjan suomennushistoriaa” (teoksessa Suomennuskirjallisuuden historia I, toim. H.K. Riikonen, U. Kovala, P. Kujamäki & O. Paloposki, SKS 2007) Taru Kolehmainen toteaa, että virsikirjauudistuksen lähtökohtana oli kieliasun tarkistaminen. Näin ollen vuoden 1986 virsikirjasta pyrittiin poistamaan yleiskielessä harvinaiset ja vanhahtavat muodot. Kolehmaisen artikkelin mukaan vuoden 1986 virsikirja on kuudes varsinainen virsikirja. Sitä edelsivät Jaakko Finnon (Suomalaisen) virsikirja (noin 1583), Maskun Hemmingin virsikirja (noin 1605), vuoden 1701 virsikirja, vuoden 1886 virsikirja sekä vuoden 1938 virsikirja. Kolehmainen kirjoittaa, miten pyrkimys tasa-arvoon näkyy vuoden 1986 virsikirjan sanastossa. Esimerkiksi...
Käytettävissä olevista lähteistä sanaa ei löytynyt. Kannattaa vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Ruotsin mikrofilmattuja kirkonkirjoja ei ole Helsingissä nähtävänä, mutta niitä voi kaukolainata Ruotsista Helsingin kaupunginkirjastoon, mieluiten pääkirjastoon. Kansallisarkisto suosittelee niiden tilaamista Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon, koska siellä on parhaimmat luettelot Ruotsin kirkonkirjoista.
