Alla on lueteltu linkkejä verkossa oleviin sanakirjoihin. Nimenomaan kasvatustieteellistä ilmaiskäytössä verkossa olevaa sanastoa, josta löytyvät kaikki toivomasi kielet, on vaikea löytää. Erityisesti suomi-latina tuottaa vaikeuksia. Voit yrittää etsiä lisää sanakirjoja mm. alan virtuaalikirjastosta:
http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/roads/kasvatus.htm
Kirjastoissa on laajoja näiden kielten sanakirjoja kirjamuodossa.
Virtuaalikirjastosta löytyy mm. European Education Thesaurus (Eurooppalainen kasvatusalan tesaurus), joka on kaksitoistakielinen kasvatusalan erikoissanasto. Tesaurus sisältää yli 3000 käsitettä kaikilla EU-kielillä, myös suomeksi. Tesauruksesta voi tulostaa haluamansa kieliversion ilmaiseksi. Julkaisija: Eurydice...
Kuitian tila (Qvidjagård) on yksityisessä omistuksessa. Omistaja on Anders af Heurlin. Näyttäisi siltä, että tilalla on ainakin käynyt vierailevia ryhmiä, luultavasti vierailut ovat olleet erikseen sovittuja käyntejä. On syytä ottaa yhteyttä tilan omistajaan ja tiedustella asiasta. Löysin Internetistä tiedon tilausravintolasta, johon on yhteystiedot, ehkä yhteydenottoa kannattaa yrittää tätä kautta, http://ravintolat.ravintolakeskus.fi/ravintolat/Lielahti/Qvidja+G%E5rd/….
Kuitian kartanosta löytyy tietoa Museoviraston sivulta ja lisäksi SKS:n Kansallisbiografiassa on artikkeli Kuitian kartanon omistajasta Håkan af Heurlinistä sekä Kuitialan tilan ajasta 1900-luvulla.
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=113
http://www....
Tämä iltarukous on alun perin jonkun tuntemattoman englantilaisen tai amerikkalaisen kirjoittama. Sen sävelsi Sofie Lithenius 1890-luvulla. Ruotsinkielinen versio löytyy nuotista Kolmi- ja neliäänisiä hengellisiä lauluja naiskuoroille = Tre- och fyrstämmiga andliga sånger för damkörer, Kolmastoista vihko (NNKY, 1925). Nuotissa laulu on nimellä Iltarukous (Aftonbön). Laulun sanat ovat nuotissa suomeksi ja ruotsiksi, säkeistöjä on kolme. (Säkeistöjä on alun perin ollut vain yksi.) Laulu alkaa suomeksi: "Ilta on tullut, Luojani". Ruotsiksi laulu alkaa: "Kommen nu vilans timme är". Suomenkielisten sanojen tekijäksi mainitaan Aune Krohn. Ruotsinkielisten sanojen tekijästä mainitaan vain nimikirjaimet: "Övers. M. N.". Nimikirjaimet...
Lähtökohtaisesti perunkirjoitus täytyy toimittaa jokaisen Suomessa asuneen henkilön kuoleman jälkeen. Toimitusvelvollisuus on sillä kuolinpesän osakkaalla, jonka hoidossa vainajan jäämistö on. Jos pesä ei ole kenenkään hallussa, perunkirjoituksen toimitusvelvollisuus on sillä, jolle omaisuudesta huolehtiminen olosuhteisiin katsoen lähinnä kuuluu.
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Tähän voi hakea jatkoaikaa verotoimistosta. Perunkirjoituksen laiminlyönnistä voi seurata henkilökohtainen velkavastuu pesän osakkaalle, jos pesä on velkainen. Perillisten intresseissä on siis tehdä perunkirjoitus ja tapauksessasi lähimpiä perillisiä ovat ilmeisesti vanhemmat, mikäli elossa olevaa puolisoa tai lapsia ei ole....
Ainakin Katri Valalta löytyy Äiti-niminen runo kokoelmasta Lehtimaja (1946): "Miten minussa kolkutatkaan,/sinä malttamaton!/ Mihin maiseen matkaan/noin kiire sinulla on?//Mitä työtä luovaa/käsi lähtee suorittamaan,/käsi tuo, jota muovaa/minun ruumiini tuskastaan?//Sinun lihasi, luusi/sokeasti muovailen,/olen kynnyspuusi - / vaan muuta en.//Sinä käsket, ja käskysi tautta/minut juurilta raastetaan./Niin saapuu ruumiini kautta/jokin uusi maailmaan."
Lisää äiti-aiheisia runoja löytyy seuraavista kokoelmista:
Ajatuksia äideistä, isistä ja lapsista. WSOY, 1988
Kirja äidille. Gummerus, 1997
Runon maa: suomalaisten toiverunot. Valitut Palat, 1994.
Tämän runon haluaisin kuulla 2. Tammi, 1987.
Äideistä parhain: runoja äidille. Otava, 1997.
Äiti:...
Virallisesti ikääntyvällä työntekijällä tarkoitetaan yli 45-vuotiasta työntekijää.
Valtionneuvoston käynnistämän Kansallisen ikäohjelman tavoitteena on parantaa yli 45-vuotiaiden mahdollisuuksia saada töitä ja jaksaa paremmin työelämässä. Ikäohjelman toteutuu sosiaali- ja terveysministeriön, työministeriön ja opetusministeriön yhteistyönä. Lisätietoja tästä osoitteesta http://www.ikaohjelma.net/ Sivulta on myös linkit projektista vastaavien ministeriöiden sivuille. Kannatta käydä tutustumassa myös niihin.
Ikääntyvän työntekijän määritelmä Jyväskylän Yliopistossa julkaisusta väitöskirjasta: Tikkanen, Tarja
Ikääntyvän työväestön oppiminen ja koulutus. Elinikäisen oppimisen marginaalissa
http://www.jyu.fi/library/julkaisu/ttikkan.htm
"...
WSOY:n Sivistyssanakirja vuodelta 2001 määrittelee sanan rasismi seuraavasti:
1 ennakkoluuloinen suhtautuminen toisrotuisiin ihmisiin ja oman rodun, heimon, kielen, uskonnon tai luokan pitäminen toisia parempana, mihin liittyy toisrotuisten syrjintä ja erilläänpitäminen eli segregaatio 2 myös muunlainen syrjintä (esim. ikärasismi, joka syrjii varttuneita tai vanhuksia)
Sivistyssanakirjan löydät myös Internetistä osoitteessa:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/
Linna, Väinö. Soldados desconocidos / Väinö Linna ; [traduccion de Rafael Vázquez-Zamora. Barcelona: Ediciones Destino, 1957. 328 s. Colección Áncora y delfin; 139. Alkuteos: Tuntematon sotilas; käännetty ranskasta.
Jos teoksesta ei ole otettu uusia painoksia, on todennäköistä, että sitä ei ole enää saatavilla kirjakaupoista. Kustantajan verkkosivujen luettelosta, edelleen julkaistavasta ”Áncora y delfin” -sarjasta, sitä ei löydy. Ediciones Destino: http://www.edestino.es/catalogo.aspx .
Parissa kansainvälisessä antikvaarisessa verkkokirjakaupassa sitä tarjotaan:
Books.com:
http://www.biblio.com/search.php?stage=2&ocx=27be598240551282141217227d…
Todocollecion.net: http://www.allcollection.com . Voit hakea vaikka kirjailijan nimellä...
Olisikohan kyseessä kappale nimeltä "Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset?" Sen toisessa säkeistössä lauletaan mm. "muistatko kesän, kun tuoksussa tuomien haaveillen istuimme ain?"
Suuri toivelaulukirja 1 kertoo, että kyseessä on alkujaan venäläinen mustalaisromanssi, joka tunnetaan myös nimellä "Valkoakaasiat" alkuperäisen aiheensa mukaisesti. Suomalaiset sanat on tehnyt Matti Vuori. Kappaleen ovat levyttäneet mm. Olavi Virta, Annikki Tähti ja Metro-Tytöt. Lista artisteista löytyy Yleisradion äänilevystö sivuilta osoitteesta http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Valkoakaasiat.
Hei!
Ohessa vastaus Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun lähettämääsi kysymykseen.
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaisema Keräilijän opas 2020 antaa vuoden 1960 1 000 markan juhlarahan ( Suomen markka 100 vuotta) virheettömän ja leimakiiltoisen kolikon hinta-arvioksi 20 euroa ja kuluneen kolikon arvoksi 7 euroa.
Vuonna 1992 lyödyn 1 000 itsenäisyys 75 v. -juhlarahan arvoksi hyväkuntoisena ilmoitetaan 320 euroa.
Vuoden 1997 1 000 mk itsenäisyys 90 v. -juhlarahan hinnaksi 310 euroa.
Vuoden 1999 1 000 mk Jean Sibelius -juhlarahan arvo niin ikään 310 euroa.
Keräilijän opas : Suomen rahat arviohintoineen 2020 / toimittanut Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. (Suomen numismaatikkoliitto ry, 2020)
Sanattomasta viestinnästä yleensä ja myös työelämän sanattomasta viestinnästä löytyy useita tutkimuksia.
Seinäjoen kaupunginkirjastosta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
James, Judi: Body talk : kehonkieli työelämässä. – Helsinki : Ajatus, 2002.
Nieminen, Marjut: Esiinny eduksesi : convince your audience. – Helsinki : WSOYpro, 2009.
Sinulle on viesti. – Helsinki : Kirjapaja, 2008.
Hoitotyön sanattomasta viestinnästä kertoo teos
Väisänen, Leena: Sanat työssä : vuorovaikutus ammattitaitona. – Helsinki : Kirjapaja, 2009
sekä asiakastyön sanattomasta viestinnästä
Valvio, Timo: Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. – Helsinki : Kauppakamari, 2010.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta http://finna.fi ,
jonka käyttö on kaikille...
Kirja ovat:
Salainen vastustaja(The Secret Adversary)
Rikos yhdistää(Partners
in Crime) Salomonin tuomio(N or M) Eipä aikaakaan niin voi
kauhistus(By the Pricking of My Thumbs) Kohtalon portti(Postern of Fate).
Kirjojen saatavuuden voi tarkastaa kirjaston tietokannasta
(www.lib.hel.fi/plussa). Kannattaa valita hakunäytöltä "nimeke"
ja kirjoittaa hakusanalaatikkoon pari merkitsevää sanaa kirjan
nimestä (esim. pricking thumbs). "N or M" on vaikea löytää koska kirjan nimessä
ei ole merkitseviä sanoja. Voit tehdä näin: valitse hakunäytöltä
"asiasana tai luokka" ja kirjoita hakusanalaatikkoon tuppence.
V. A. Koskenniemen runo Planeettain laulu (kokoelmassa Kootut runot, 1998) alkaa näin : "Kiire on, kiire on, me kierrämme ympäri auringon". Runo on kirjoitettu tervehdykseksi maisterinvihkiäisiin vuonna 1914. Olisikohan kyse juuri tästä runosta? Kyseinen teos on lainattavissa useasta pääkaupunkiseudun kirjastosta, saatavuustiedot voi tarkistaa sivulta www.helmet.fi.
Viralliset lapsen elatus- ja huoltotilastot laatii Stakes (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus). Uusin tilasto on vuodelta 2002 ja sen mukaan sosiaalilautakunnat vahvistivat vuonna 2002 yhtensä 33 019 sopimusta lapsen huollosta. Näistä 91 % sovittiin yhteishuollosta. Yksin äidille uskottiin huolto 7 %: ssa ja yksin isälle 1 %:ssa tapauksista.
Lähde: Lapsen elatus ja huolto 2002 (Stakes, Tilastotiedote 10/2003)
http://www.stakes.info/2/2/2,2,2.asp.
Lähivanhemmuus/ tapaajavanhemmuudesta ao. tilastossa ei ole tietoja.
Tilastokeskus julkaisi vuonna 2000 kokoomateoksen nimeltä "Suomalainen lapsi". Julkaisun kappaleessa 4.5 Lapsen huoltajat lukee mm. näin: "Yli puolella avioerolapsista on ns. yhteishuoltajuus (vuonna 1997)....
HelMet-kirjastojen kortille kertyneissä myöhästymismaksuissa ei ole varsinaisesti mitään eräpäivää, jolloin ne pitää maksaa, mutta lainaaminen ei onnistu, jos maksuja on 30 euroa tai enemmän. Maksut maksetaan kirjaston tiskillä joko käteisellä tai kortilla. Jos käteisellä maksaminen on hankalaa esimerkiksi matkalla olemisen tai muun syyn vuoksi, niistä voi pyytää erillisen laskun, jonka voi maksaa tilisiirtona kirjaston tilille.
Tavalliset myöhästymismaksut eivät siirry perintään, vaikka niitä ei maksaisi useampaan vuoteenkaan. Sen sijaan maksuista lähetetään vuosittain muistutuskirje, jotta saatavat pysyivät voimassa. Muistutuskirjeen maksut voi maksaa tilisiirtona, mutta niitä tosiaan lähetetään vain vanhoista maksuista.
Kauhuääniä kannattaa etsiä hakusanalla äänitehosteet. Haku on tehty kirjastojen monihausta (http://monihaku.kirjastot.fi), joten kaikkea aineistoa ei ole joka paikkakunnalla. Sitä voi kuitenkin tiedustella kaukolainaksi, omassa kirjastossa osataan neuvoa.
Tässä listaa:
- Halloween hootenanny (kokoelma kauhu- ja Halloween-
aiheisia kappaleita eri artisteilta)
- Sounds of nature and the great outdoor (sis. mm. ukkosen
ääniä)
- Scary sound effects : nightmarish noise for Halloween!
(kauhuelokuvien äänitehosteita)
- These ghoulish things : horror hits for Hallowe'en (kokoelma kauhu- ja Halloween-aiheisia lauluja eri artisteilta)
- Essential death & horror sound effects (äänitehosteita
kauhufilmeistä)
- Halloween horrors (...
Rt-kortistosta löytyy maatalousrakennusten huonetilamallisto (RT MTH-20918), johon sisältyy myös hevostalli. Urpo Nurmiston toimittamassa kirjassa Maatalouden rakennusoppi (Kirjayhtymä 1985) löytyy lyhyt selostus myös tallin rakenteista ja sisustuksesta. Edellä mainitut löytyvät Lapin maakuntakirjaston kokoelmista.
Seuraavista kirjoista voisi myös olla apua: Soili Miekkalan Hevostallin rakentamisen perusteet (Työtehoseura, 2005), Uudet talliratkaisut (Hevostietokeskus, 2005), Vilho Vanhalan Isännän rakennusopas (Kirjayhtymä, 1979)sekä Jari Päärnin opinnäytetyö Tallirakennuksen suunnittelu (Turun teknillinen oppilaitos, 2000).
Hevostietokeskus (www.hevostietokeskus.fi) tarjoaa neuvontaa mm. tallirakentamiseen.
Kappale Intiaanin lemmenkutsu (Indian love call) on alunperin operetista Rose Marie. Siitä on tehty kaksi elokuvaversiota: W. S. Van Dyken ohjaama Rose-Marie (1936), jossa naispääosaa esitti Jeanette McDonald, ja Mervyn LeRoyn Rose Marie (1954), naispääosassa Ann Blyth. Mahtaisikohan jompikumpi näistä olla etsitty "intiaanin lemmenkutsun naispääosan esittäjä"?
Van Dyken Rose-Marien Suomen ensi-ilta oli 30.8.1936. Elonet-tietokannan mukaan se on esitetty TV1:n ohjelmistossa 17.11.1995. LeRoyn Rose Marie sai Suomen ensiesityksensä 18.3.1955. TV1 on esittänyt sen kahdesti, 23.7.1971 ja 25.3.1980.
Nykyisin monet kirjastot sallivat eväiden syömisen ainakin osassa kirjaston tiloja. Esimerkiksi täällä Pasilan kirjastossa saa varsin vapaasti syödä eväitä, joskaan se ei ole suositeltavaa esimerkiksi lukusalissa. Lisäksi on tietysti syytä ottaa huomioon muut asiakkaat. Jos eväissä on esimerkiksi voimakastuoksuisia ruoka-aineita, ne kannattaa syödä kahvion sivuhuoneessa, jossa myös kahviautomaatti sijaitsee (ei itse kahviossa, joka taas ei ole kirjaston hallinnoimaa tilaa).
Käytännöt ja toimintasuositukset vaihtelevat kirjastoittain, joten sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta, jossa aiot opiskella. Kaikkien HelMet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI
HelMet-verkkokirjastosta ( http://www.helmet.fi/ ) löytyy useita nuotinnoksia kyseisestä Carl Michael Bellmanin Fredmanin epistolasta numero 71: Ulla! min Ulla! säj får jag dig bjuda, FE71.
Haku onnistuu helpoimmin valitsemalla etusivulta linkki "Tarkenna hakua", kirjoittamalla hakukenttään "Bellman Ulla" (ilman lainausmerkkejä!) ja valitsemalla pudotusvalikosta aineistolajiksi Nuotti.
Suomennettuna laulu on ainakin nuottikokoelmassa Lauluja lasin läpi : Carl Michael Bellmanin epistoloita ja lauluja / Suomennokset Liisa Ryömä ; Sovitusten tarkistus Auvo Sarmanto
Ruotsinkielisiä nuottijulkaisuja laulusta löytyy yllä kerrotulla hakutavalla hyvinkin monta. Julkaisujen saatavuuden voitte tarkistaa HelMetistä.
Vesa-Matti Loirin levyttämänä...
