Löysin Yle Areenasta kuunneltavaksi Vahtonen-sarjan, https://areena.yle.fi/audio/1-50956860. Radio- ja televisioarkisto Ritvasta löytyy useita kuunnelmaesitystietoja. Niitä voi selata Ritvassa, https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=vahtonen.
Kuluttaja-lehti on luettavissa sekä eMagz-palvelussa että kirjastossa. eMagzissa on 2 vuoden arkisto lehdistä. Lukemiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja PIN-koodin. Kuluttaja-lehti tulee myös useisiin OUTI-kirjastoihin. Uusin lehti on luettavissa vain kirjastossa, mutta vanhempia numeroita voit myös lainata. Varaamalla saat haluamasi lehden lähikirjastoosi.
Linkki ja kirjautumisohjeet eMagziin: https://outi.finna.fi/Content/ekirjasto
Kuluttaja-lehden vuosikerta 2022 verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.2230559
Varmaa tietoa en valitettavasti löytynyt, eikä asiantuntemukseni aiheesta ole riittävää. Kuvassa voisi olla pallohämähäkkeihin kuuluva pilkkupavukki (Steatoda bipunctata) tai seinäkaistakki (Leviellus stroemi).
Tässä muutama linkki, joiden avulla tunnistusta voi yrittää.
Suomen lajitietokeskus ylläpitää laji.fi –sivustoa, jossa on mm. lajien tunnistuspalvelu. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lähettää kuvia palveluun tunnistettavaksi. https://laji.fi/theme/identify
Eskon kuvat –sivustosta löytyy toista sataa harrastelijavalokuvaaja Esko Vesasen ikuistamaa kuvaa suomalaisista hämähäkeistä.
https://eskonkuvat.kuvat.fi/kuvat/Suomen+hämähäkkejä.../Pilkkupavukki+(Steatoda+bipunctata),+naaras.+Theridiidae-+Pallohämähäkit.+/
https://...
Tällä hetkellä uusin suomennos Nilla Kjellsdotterin kirjoista on Jo joutuvi yö (2024), joka on kolmiosaisen Murhia Pohjanmaalla -sarjan viimeinen osa.(Kirja verkkokirjastossa: Jo joutuvi yö | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio)Uudemmista suomennoksista ei ole tällä hetkellä tietoa kustantajankaan sivuilla eli vielä ei ole tiedossa, julkaistaanko vuonna 2025 uusia suomennoksia. Kjellsdotterin kirjojen suomennoksista vastaa Gummerus-kustannus. (Haku: 3 tulosta hakuehdolla "kjellsdotter" – Gummerus) Alkukieliset eli ruotsinkieliset teokset kustantaa ruotsalainen Norstedts-kustantamo. Heidän sivuillaan näkyy, että tammikuussa Kjellsdotterilta ilmestyy uusi kirja nimeltään Inte ditt barn (Inte ditt barn | Nilla Kjellsdotter | Inbunden)....
Keski-verkkokirjastossa on tähän ohjeita sivulla https://keski.finna.fi/Content/help_opac#cards
Kirjastokortin liittäminen tiliin
Kirjaudu puhelimellasi Keski-verkkokirjastoon (www.keski.finna.fi) kirjastokorttisi numerolla ja PIN-koodillasi.
Valitse Oma tili ja sieltä Kirjastokortit-välilehti, minkä jälkeen näet kirjastokorttisi viivakoodeineen ja voit käyttää sen viivakoodia useimmissa kirjastoissamme näyttämällä sen puhelimesta lainausautomaateilla yms.
Suomen vanhassa kirjakielessä, kansanrunoissa ja itämurteissa on ilmaistu verbin refleksiivisyyttä erityisillä taivutusmuodoilla, joiden tunnuksena on imperfektissä –he ja preesensissä –ksen. Taivutus koskee siis nimenomaan vain suomen kielen verbejä, joiden kohde on sama kuin tekijä.
Kalevalassa näitä muotoja on runsaasti, esim. loi-he lausumaan; Siitä vanha Väinämöinen korjasta kohottele-ksen.
Nykykielestä muodot ovat häipyneet ja refleksiivisyyttä ilmaistaan muilla tavoin.
Voit lukea lisää aiheesta alla olevista linkeistä.
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=335
https://www.kielikello.fi/-/vanhastavien-muotojen-vaaroista
https://jkorpela.fi/refl.html
https://www.kotus.fi/nyt/...
Vanukas-sana on johdos verbistä vanua, joka tarkoittaa etenkin villavaatteesta 'huopua, vanuttua, takkuuntua'. Verbillä on vastineet itämerensuomalaisissa kielissä (esim. viron vanuda ja karjalan vanuo). Koska kyseessä on villakankaan tai -vaatteen valmistamiseen ja käsittelyyyn liittyvä kulttuurisana, ei kyseessä voi olla ikivanhaa suomalais-ugrilaista perintöä edustava elementti, vaan pikemminkin laina samalta taholta, josta villan käsittely on opittu. Sana ei ole myöskään balttilaista tai germaanista perua.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3 : R-Ö (toim. Ulla-Maija Kulonen et al., SKS, 2000)
Kirjallisuudestamme löytyy runsaasti esimerkkejä vakasta niin valitsemassa, löytämässä kuin hakemassa kanttaan. Näistä sanonnan eri varianteista näyttäisi "Vakka kantensa valitsee" olla kuitenkin verrattain selvästi kaikkein tavallisin. Esimerkiksi Kansanrunousarkiston aineistosta koottu laaja Sananlaskut-valikoima sisältää ainoastaan "valitsee"-variantin esiintymiä: "Vakka kantesa valittee." (Hailuoto) – "Kyllä vakka kantees valittee ja vakan kansi kantimees." (Alastaro) – "Vakka kantensa valittee, keripeski kumppaninsa." (Kolari) Aivan samoin tekee Mervi Kosken kokoama yhteiseloa koskevien sanontojen kokoelma Vakka kantensa valitsee: "Kyllä wacka candens walitze; wacan cansi candimens." (Elias Lönnrot)
Suoralta kädeltä on silti...
Franska används som Senegals officiella förvaltningsspråk, men endast ungefär
15% av befolkningen kan läsa och skriva på franska. De tre största
språkgrupperna är senegalo-guinea (wolof, serer, diola) mande (bambara,
och sarakole)och peulh (toucouleur och peul). Wolof använder man i
hela Senegal och över hälften av befolkningen talar detta landets
"lingua franca". Fast man säger det inte direkt får man intrycket
att franska är elitens språk som används i största städerna.
(från World Education Encyclopedia II 1988)
Artikkelitietokanta Aleksi antaa asiasanalla savustus aiheesta muutaman viitteen.
Kalansavustusuuni vanhaan tapaan. Metsästys ja kalastus 1996, nro 7, sivut 30-31;
Hidassavustus ikivanha säilöntämenetelmä. Erä 1995, nro 7, sivut 83-85;
Kylmää savua ilman tulta. Erä 1995, nro 7, sivut 78-82;
Savupömpeli sopii sekä kylmä- että kuumasavustamiseen. Kalamies 1995, nro 1, sivu 15
Helsingissä Pääkirjasto ja Rikhardinkadun kirjasto säilyttävät Erä- sekä Metsästys ja kalastus -lehteä. Kalamies -lehteä ei enää vuodelta 1995 säilytetä kaupunginkirjastossa, mutta sitä voi tiedustella Helsingin yliopiston maatalouskirjastosta, osoite Viikinkaari 11 A puh. 708 58028
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löytyy kirja Kostiainen Rauno, Kalan savustus...
Kysymäsi kirja on omakustanne, eikä kuulu Helsingin Kaupunginkirjaston kokoelmiin. Sitä on Oulun Yliopiston sekä Åbo Akademin lisäksi Helsingissä
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston etnologisella osastolla. SKS:n p.(Suomi/Helsinki) 1312 3274. Heidän kotisivunsa on osoitteessa http://www.finlit.fi/ Kirjaa voi tiedustella kaukolainaksi.
Kirjailija Kari Nenosesta löytyy artikkeli teoksessa Kotimaisia nykykertojia 2 (1998). Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastossa on CD-ROM-artikkelitietokanta Aleksi, josta löytyy artikkeleita ja kirja-arvosteluja Nenosesta, esim. Matti Rosvall: "Hämärän mies astuu esiin" (Portti 1989: 1, s. 74-75).
Internetistäkin löytyy kirja-arvosteluja Kari Nenosen teoksista, esim. Aikakoneen artikkelit http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89messias.htm ja http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89noitarovio.htm
Ilmatieteen laitoksen Sää ja ilmasto -sivuilta löytyy myös tekstipohjainen säätiedotus. Jonkin verran grafiikkaa sivuilla kuitenkin on. Sivun osoite on http://www.fmi.fi/saa/.
Kyseisistä oireyhtymistä kannattaa hakea tietoa eri tietokannoista käyttäen asiasanaa "sikiön alkoholioireyhtymä" (tai kirjoittaa se kohtaan aihe).
Yleisten kirjastojen aineistotietokanta löytyy osoitteesta: http://www.helmet.fi/
Helsingin yliopiston kirjaston aineistotietokanta: http://helka.csc.fi/
Sain haulla esimerkiksi seuraavat kirjat:
FAS-lapsi: raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit.
Viittala, Kaisu: "Kyllä se tommosellaki lapsella on kovempi urakka" : sikiöaikana alkoholille altistuneiden huostaanotettujen lasten elämäntilanne,
riskiprosessit ja suojaavat prosessit.
Kirjastoissa voit käyttää myös ALEKSI- ja MEDIC-artikkeliviitetietokantoja sekä tehdä haun Suomen lääkärilehden arkistoon.
Esimerkiksi...
Vastaukseksi lainaan suoraan Ritva Sievänen-Allenin kirjaa “Johdatus kirjastotieteeseen ja informatiikkaan” (Otava, 1978): Kirjasto on kulttuurin kypsymisen tuote. Se syntyi silloin, kun yhteiskunta muuttui nomadisesta urbanisoiduksi ja kun graafiset merkinnöt tulivat välttämättömiksi järjestyneiden inhimillisten suhteiden tehokkaan toiminnan kannalta. Ensimmäiset kirjastot olivat ilmeisesti valtion hallinnon, kaupankäynnin ja uskonnollisten yhteisöjen kannalta tärkeiden muistiinpanojen säilytyspaikkoja (s.68).
Nykyään kirjastot toimivat meidän kaikkien huviksi ja hyödyksi, ja kirjastokortti taas on helppo, kätevä ja toimiva väline kirjastonkäytön kontrolloimiseen.
Pin-koodin Anders-verkkokirjastoon saat käymällä missä tahansa Kokkolan kaupunginkirjaston toimipisteessä. Ota kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus mukaan.
Etsin kysymäänne termiä Tekniikan sanastokeskuksen termipankista http://www.tsk.fi/tepa/), mutta sielläkään siitä ei valitettavasti ollut tietoa. Voisiko olla kyseessä torx-kantainen ruuvi?
Hei!
Löydät tietoa P.C. Castin tuotannosta mm. Ringshadow-sivustolta: http://fi.risingshadow.net/library?action=author&author_id=2069
ja wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/P._C._Cast
Yön talo -sarjaa saa kirjastoista mutta Partholon-sarja on Harlequin-kustantamon julkaisema ja niitä ei yleensä hankita kirjastoihin.
Kappale löytyy ainakin seuraavista nuottikokoelmista:
Popular piano solos. Book 2, c1979
Movie hits : Level five, c2004
Suuri pop-toivelaulukirja 3, 2007
