Selvittelin asiaa, ja Internetissä on tosiaan hyvin vähän osumia termillä ”mikrotarina”. Osoitteesta https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/37177/978951394499… löytyvässä opinnäytetyössä viitataan termin yhteydessä David M. Bojen teokseen ”Narrative Methods for Organizational and Communication Research”. Siitä paljastuu, että suomennos on englaninkielisestä termistä ”microhistory”, joka taas on peräisin italiankielisestä termistä ”microstoria”. Suomeksi kai yleensä siitä käytetään termiä ”mikrohistoria”.
Pääsykoetta tarkemmin tuntematta on vaikea ottaa asiaan kantaa varmasti, mutta voisiko kysymys olla juuri mikrohistoriasta? Mikrohistoriaa käsitellään monissa kansatieteen teoksissa, esimerkiksi Matti Peltosen kirjassa ”...
Valitettavasti palstamme kautta ei kysymykseesi ole löytynyt vastausta. Kysymys Alexei Apostolista: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=71cdc77f-ba7c-4c9…
Kannattaa kysyä asiaa vielä Helsingin kitaraseurasta http://www.kitaraseura.fi/tietoja/
Kyllähän tuo kovasti haavikkomaiselta ajatukselta kuulostaa. Se saattaisi olla peräisin julkaistuista päiväkirjoista tai muistelmista, tai sitten jostakin Haavikon haastattelusta tai lehtikirjoituksesta.
Yhtenä vahvimmista ehdokkaista mieleen tulee Kahden vuoden päiväkirja, jossa – pääasiassa Heikki Ylikankaan ja Haavikon Nuijasota-teosten vastakkainasettelun pohjalta – Haavikko moneen otteeseen kritisoi historiantutkijoiden harhaanjohtavia ennakkokäsityksiä, tähän tapaan:
” -- tähänastinen tutkimus ei ole kuunnellut aikakauden antamia tietoja tarkasti, vaan on käyttänyt ennaltapäättelyn menetelmää. Ripustanut ensin pyykkinarun ja sitten tapahtumat sen varaan kuivumaan. Sillä tavalla saadaan kyllä tutkimukseen johdonmukaisuutta, mutta ei...
HelMet-kirjastojen itsepalveluvarausten noutoon tarvittavan aliaksen eli salanimen saat kirjaston asiakaspalvelutiskiltä esittämällä kirjaston hyväksymän voimassa olevan henkilöllisyystodistuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Kovin monta lippalakkirunoa ei löytynyt. Tässä muutama. Jari Tervon runossa Siitä jäi kulkemaan sanonta esiintyy intialainen lippalakki Kokoelman nimi on Muistoja Pohjolasta. Kokoelma on myös Jari Tervon koottujen runojen kokoelmassa Intialainen lippalakki, jolle siis tämä runo on antanut nimesäkin.
Jyrki Kiiskisen Runokirjassa Menopaluu on runo nimeltä Vähennä syntymävuotesi siitä vuosiluvusta, jossa taas esiintyy liian pieni lippalakki.
Aulikki Oksasen parhaiten lauluna tunnetussa runossa Laulu siirtotyöläisestä on mies, jolla "on ruskea salkku ja takki, kumisaappaat ja lippalakki".
Tuntisivatko lukijamme muita lippalakkirunoja?
Aihetta voi haarukoida erilaisten asiasanahakujen yhdistelmillä, esim. ympäristösuunnittelu, ympäristöpsykologia, "fyysinen ympäristö", vaikuttavuus. YKL-luokista esim. ympäristönsuunnittelun luokat 34.5 ja 34.52. Julkaisuja esim. Ympäristöpsykologian perusteet (Seppo Aura, Liisa Horelli, Kalevi Korpela, 1997), Näkökulmia vaikuttavuuteen : vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuudet terveyden edistämisessä (Pirjo Koskinen-Ollonqvist et al. toim., 2005), Ympäristö ja hyvinvointi (Annikka Tapaninen et al., 2002).
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kortin saat menemällä mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Ota henkilötodistus mukaan. Tarkemmat ohjeet löytyvät Helmet-sivustolta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Vedenhaltija Ahdista on monia satuja. Yksi on Arvid Lydeckenin Meren pohjalla -kertomus. Se on alkujaan julkaistu vuonna 1915, mutta siitä on sen jälkeen otettu useita painoksia.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo sadusta näin:
"Johanneksen sisar Annikki oli kadonnut uintiretkellä ja hänen uskotaan hukkuneen. Vanha Maija pitää kuitenkin Johanneksen toivoa yllä kertomuksillaan Ahdin valtakunnasta ja unessa Annikki itsekin kertoo Johannekselle olevansa Ahtolassa. Johannes päättää hakea Annikin pois Ahdin valtakunnasta ja eräänä aamuna hän huomaa heränneensä meren pohjalla. Ahdin puoliso, paha Aallotar vihaa kaikkia ihmisiä ja upottaa Ahdin poissa ollessa laivoja. Johannes tutustuu Ahdin valtakuntaan ja pääkaupunkiin, Ahtolaan....
Suomen Kansallisarkiston ylläpitämästä tietokannasta, jossa on tiedot Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneistä, voi etsiä tietoa puolustusvoimien palveluksessa menehtyneistä esimerkiksi kotikunnalla, henkilön nimellä tai syntymäajalla.
Tietokannan mukaan Suomen sodissa 1939 -1945 menehtyi 159 lappajärveläistä.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
Oili Tannisesta ja hänen tuotannostaan kerrotaan seuraavissa lehtiartikkeleissa: Onnimanni 1993; 3, s. 28-30, 50, Kotiliesi 1990; 18, s. 40-41, 43, Books from Finland 1971; 4, s. 12-14.
Hänestä on tietoa myös seuraavissa kirjoissa: Mielikuvia : suomalaisia
kirjankuvittajia (1989), Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita osa 4 / toim. Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi (1987), Suomalainen kuvakirja : lastenkirjojen kuvituksia 1960-luvulta nykypäivään (1988), Lappalainen, Irja, Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus (2. uud. p. 1979).
Suomen kuntia käsitteleviä kirjoja on runsaasti esim.
Suomen kunnalliskalenteri 1999
Tietoja kunnista, osa 1--kunnittain 1999
Tietoja kunnista, osa 2--alueluokittain
Suomen kunnat 1:1000000, 1.1.1998 (kartta)
Suomen matkailuopas / [toimittaja: Ari Taipale]
Aineistoa löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) asiasanalla Suomen kunnat.
Tietoa löytyy myös verkosta esim.
Fennica Aluehakemisto: Suomen kunnat http://www.ascentia.fi/fennica/hakem1.htm
Kansalaisen käsikirja - Suomen kunnat http://www.opas.vn.fi/suomi/kkkfi03.htm
Puumalasta löytyy tietoa myös kunnan kotisivulta http://www.puumala.fi/
Soturikissat Wikissä on tieto, että Keltahammas pystyi tuntemaan ympärillä olevien kissojen tuskan, jonka takia hän ryhtyi parantajaksi.
Soturikissat Wiki, http://fi.soturikissat.wikia.com/wiki/Keltahammas
Helmitauluja on kovin monenlaisia.
Wikipedia määrittelee kolme erilaista helmitaulumallia: venäläisen, kiinalaisen ja japanilaisen helmitaulun.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu
Oulun yliopiston Luma-keskus kertoo vielä laajemmin erilaisista laskentatauluista. https://ouluma.fi/2012/10/milla-ennen-laskettiin/
Erilaisilla helmitauluilla myös lasketaan hieman eri tavoilla. Wikipedian artikkelissa on hieman ensiapua siihenkin.
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi palvelu on myös vastannut laskemiskysymykseen:
"05.03.200721:19 Venäläisessä helmitaulussa puiseen kehikkoon on kiinnitetty metallitangot, joissa kussakin on kymmenen helmeä - paitsi neljännessä tangossa alhaalta laskettuna on neljä helmeä. Tämä on...
Suomalaisten miehittämälle alueelle on arvioitu jääneen runsaat 86 000 neuvostokansalaista, joista noin 36 000 (42%) oli suomensukuisia ja loput venäläisiä tai muiden kansallisuuksien edustajia. Ylipäällikön 8.7.1941 antaman päiväkäskyn mukaan ns. ei-kansallinen väestö oli vangittava. Tämän perusteella suljettiin enimmillään 27% alueen asukkaista keskitysleireille. Suurimmillaan internoitujen määrä oli maaliskuussa 1942, kun 23 984 henkilöä oli leireillä. Kaiken kaikkiaan lienee noin 25 000 saanut leiriläisen väestökortin. Kuolleita Itä-Karjalan siviilileireillä vuosina 1941-44 oli kaikkiaan 4 279.
Ensimmäiset internoitujen vapauttamiset tapahtuivat jo kesällä 1942. Vuoden 1944 alkuun meennessä leiriläisten määrä oli vähentynyt...
Lapsille löytyy vampyyrikirjoja esim. Paula Noroselta, Anu Holopaiselta ja Magdalena Hailta. Helmet-haku lapsi vampyyrit
Nuorten vampyyri-tarinosssa Stephenie Myerin kirjat ovat hyvin lainattuja. Myös P. C. ja Kristin Castin kirjat tai suomalaisten Elina Rouhiaisen ja Pinja Eskolan teokset voisivat olla lukulistalla. Helmet-haku nuoret vampyyrit
Aikuisempaan vampyyrimakuun voisivat käydä esim. suomalaisten Anu Kuusimetsän tai Terhi Tarkiaisen teokset.
Charlaine Harrisin ja J.R. Wardin kirjat ovat käännössuosikkeja. Muitakin voit löytää tästä linkistä (aihe vampyyrit- rajaus kaunokirjallisuus- rajaus aikuisten kokoelma- rajaus suomen kieli) Helmet-haku vampyyrit
Helmet lukuvinkeistä löytyy Viikin kirjaston Hanna...
Kirjan "Uusi Aadam" takakannessa kuvaillaan kirjaa näin:
Uusi Aadam on helmi 1950-luvulta, eristäytyneen mutta kaiken aikaa herkästi kirjoittaneen Helvi Hämäläisen julkaisematta jäänyt romaani. Vakuuttavasti se täydentää kuvaa Hämäläisestä intensiivisen psykologisen proosan mestarina. Hannes ja Linnea, keski-ikäiset opettajasisarukset, ovat yhdessä adoptoineet orvoksi jääneen pienen pojan. Poika on kasvanut nuorukaiseksi ja järkyttää nyt kasvattivanhempansa perin juurin ryhtymällä suhteeseen naimisissa olevan perhetuttavan kanssa. Tapahtumasarjassa vaistot ja vietit törmäävät porvarillisen nuhteettomuuteen ja vaatimukseen ja idylli repeytyy peruuttamattomasti rikki.
Lisää tietoa Helvi Hämäläisestä kirjailijana voit etsiä vaikkapa...
Anni Swanista on kirjoitettu ainakin seuraavissa kirjoista:
-Kotimaisia nuortenklassikoita 2000
-Arjava, Hellevi: Kiltti tyttö Katajanokalta 1999
-Suomalaisia vaikuttajanaisia 1977
-Lehtonen, Maija: Anni Swan 1958
Näihen kirjojen saatavuutta voit tarkistaa Oulun aineistotietokannasta osoitteessa
http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html
Näillä nettisivuilla on lisäksi tietoa Anna Swanista, teosluettelo ym, käypä tarkistamassa:
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/swan.html
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/swan.html
Mervi Kosken kirjoittamassa teoksessa "Ulkomaisia nuortenkertojia 1, Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan" on oma artikkeli myös Anders Jacobssonista ja Sören Olssonista. Teosta on useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Tarkista saatavuustilanne osoitteessa http://www.helmet.fi
Kirjailijoiden oma nettisivu on ruotsinkielinen
http://www.soren-anders.se/
Katso myös Otavan sivujen lyhyt esittely
http://www.otava.fi/ , kohta kirjailjat.
