Mirjami Läheenkorvan runo Kun valvoin yössä huhtikuun sisältyy Lähteenkorvan runokokoelmaan Kuin kukat ja linnut vuodelta 1968 (Gummerus).
Saatte runon sähköpostiinne.
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lähteenkorva, Mirjami: Kukin kukat ja linnut (Gummerus, 1968)
Jos haluat vaihtaa oletusnoutokirjaston, se onnistuu HelMetin omista tiedoista kohdasta ”Muuta yhteystietoja”. Noutokirjasto on alimpana. Kun se on vaihdettu pudotusvalikosta, täytyy vielä painaa ”Jatka”. Sen jälkeen oletusnoutokirjasto pysyy voimassa.
Jos haluat vaihtaa tietyn jo tehdyn varauksen noutopaikkaa, se tehdään välilehdeltä ”Varaukset” vaihtamalla noutokirjasto varauksen kohdalta, painamalla ”Tallenna muutokset” ja vahvistamalla vielä vaihto painamalla seuraavaan kohtaan ”Kyllä”.
Toivottavasti nämä neuvot auttavat. Joskus järjestelmässä saattaa olla pientä viivettä, mutta jonkin ajan kuluttua ainakin muutoksen pitäisi tulla voimaan.
Aikaan ja paikkaan tutustumisen voisi aloittaa Sergio Sinay & Miguel Angel Scenna kirjalla Che Guevara vasta-alkaville ja edistyville.
Klassikko taitaa olla Ernesto Che Guevaran Moottoripyöräpäiväkirja jolla on myös jatko-osa Tien päällä taas.
Markku Saksan matkakertomus Ihmisiä ja elämää Meksikosta Tulimaahan sekä Jukka Koskelaisen Anteeksi häiriö, mutta tämä on vallankumous : suuren harhan jatkot Latinalaisessa Amerikassa kertovat tämänhetkisestä tilanteesta Latinalaisessa Amerikassa.
Gabriel Garcia Marguez on kirjoittanut teoksen Miguel Littínin maanalainen seikkailu Chilessä.
Jesús Manuel Martinezin elämäkerta Salvador Allende ja Chilen kohtalonvuodet sekä Pierre Kalfon elämäkerta Allende : Chile: 1970-1973 : cronica kertovat...
Richard Brooksin vuonna 1962 ohjaamasta elokuvasta "Sweet Bird of Youth" eli "Nuoruuden suloinen lintu" ei valitettavasti ole Suomessa dvd-tallennetta kirjasto- tai vuokraamolevityksessä. Elokuva pohjautuu Tenessee Williamsin samannimiseen näytelmään vuodelta 1959.
"Nuoruuden kultainen lintu" on esitetty Ylellä joitakin kertoja, viimeksi vuonna 2009. Teidän kannattaa lähettää Ylelle ohjelmatoive elokuvasta.
http://www.elonet.fi/fi
http://www.imdb.com/title/tt0056541/
http://yle.fi/aihe/yleisradio/palautetta-ja-toiveita-ylelle#anna-palaut…
Etsimänne teos on Einojuhani Rautavaan Cantus Arcticus, konsertto linnuille ja orkesterille (1972), joka tilattiin säveltämältä Oulun yliopiston promootiojuhlaan. Äänimateriaalina konsertossa soi orkesterin lisäksi nauhalta tuleva, eri tavoin käsitelty arktisten lintujen (tunturikiurun, laulujoutsenen ja kurjen) laulu.
Sävellyksessä käyttämänsä lintujen äänet Rautavaara kopioi osittain Radion tehosteäänikokoelman linnunääninauhoituksista. Osan äänistä hän äänitti Limingan soilla.
Samuli Tiikkaja kertoo Rautavaaran elämäkerrassa, että kun esityksen kapellimestari kertoi säveltäjälle, että kaavailtu kuoro oli heikossa laulukunnossa, Rautavaara sai idean käyttää teoksessa lintujen ääniä.
Teos on kuunneltavissa Helmet-kirjastojen tarjoamassa...
Lucian päivästä ja perinteistä löytyy tietoa usealta sivustolta, niitä on koottu Makupalat.fi:n, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A77528. Niiden joukosta löytyy esimerkiksi Yle oppimisen Lucian päivä - valon juhla -sivusta, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/12/lucian-paiva-valon-juhla-1312 .
Ruokatiedon sivulta voi etsiä ruokaperinnettä, https://ruokatieto.fi/ruokatietoa/ruokakulttuuri/nykypaivan-ruokakulttu….
Kattavampia lähteitä ovat ruotsinkieliset kokonaisuudet Vetamixissä, https://svenska.yle.fi/artikel/2015/12/11/lucias-blodiga-historia
ja Mattias Axelssonin blogissa vuotuisjuhlista Ruotsissa https://hogtider.wordpress.com/2009/12/12/varfor-har-lucia-vita-klader-…
Lucian päivää vietetään nuoren...
Radio Ylen Ykkösen Radioteatterin esittämää Eero Ojasen fiktiivistä reportaasisarjaa Paluu sanoihin ei näytä löytyvän kirjallisessa muodossa ainakaan Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan. Asiaa kannattaa kuitenkin vielä tiedustella esim. Radio Ylen Ykkösen tiedottaja Tuire Juuselalta puh. 1480 4795 tai sähköpostiosoitteesta kirjasto.tietopalvelu@yle.fi.
Ainakin seuraavista internet-osoitteista on saatavissa tietoa Teuvo Pakkalasta:
http://www.kopiosto.fi/tekijat/pakkala%5Fteuvo%5F16564.htm
http://raksila.kaleva.fi/historia/teuvopakkala.html
http://www.fmp.fi/fmp_fi/muvieras/arkisto/kuvaajat/tiedot/575.htm
Teuvo Pakkalasta on tietoa myös kirjoissa (esim. Otavan kirjallisuustieto, toim. Risto Rantaja ja Kaarina Turtia; Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon, tekijä Lasse Koskela; Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin, toim. Risto Rantala), joita voit halutessasi kysellä lähikirjastostasi.
Netissä on Arno Forsiuksen artikkeli Verenpaineen mittauksen historiaa, joka on aluperin julkaistu Suomen Lääkärilehdessä (1996: 18-19: 2065). Forsius kirjoittaa, että 1600-luvun alussa William Harveylle (1578–1657) selvisi sydämen tehtävä verisuoniston paineen ylläpitäjänä. Kuitenkin vasta 1880-luvulla alettiin ymmärtää liiallisen verenpaineen vaikutus tautien oireena ja aiheuttajana. Ensimmäisiä raportteja verenpaineen mittauksista eri tauteja sairastavilla potilailla julkaisi Samuel Ritter von Basch (1837–1905) vuonna 1883.
Vuonna 1896 italialainen Scipione Riva-Rocci kehitti ensimmäisen kliiniseen käyttöön soveltuvan verenpainemittarin liittämällä mittariin mansetin ja 1900-luvun alkupuolella verenpaineen mittauksesta...
Varman vastauksen tähän kysymykseen tietää vain kustantaja. Se voi liittyä esimerkiksi Hohdon kustannusoikeuksiin tai vain kustantajan omaan päätökseen. Asiaa kannattaa tiedustella suoraan WSOY:lta, joka on kustantanut Hohdon. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.wsoy.fi/kaikki-yhteystiedot
Suurimman osan Stephen Kingin tuotannosta, ja erityisesti uudemmat kirjat, on kustantanut Tammi. Tammi on kustantanut myös runsaasti äänikirjoja Kingin teoksista. Hohdon kustannusoikeudet ovat kuitenkin ilmeisesti WSOY:lla. Voi olla, että kustantajalla ei siis ole oikeuksia äänikirjan julkaisemiseen tai sitten tämä ero kustantajassa muuten on estänyt äänikirjan julkaisun.
Kirjan tietosivu WSOY:n sivuilla:
https://www.wsoy.fi/kirja...
Laulu on nimeltään "Cielito lindo", jota useimmissa lähteissä pidetään meksikolaisena kansanlauluna, esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa, mutta joissakin lähteissä sen säveltäjäksi ja sanoittajaksi nimetään Quirino Mendoza y Cortés. Espanjankielinen sanoitus alkaa: "De la Sierra Morena". Etsimäsi suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Se alkaa: "Tuolla Sierra Morenan mailla". Kertosäkeessä lauletaan: "Aijaijaijai...Ei neito paljasta kasvojaan, hän vain hymyilee aivan salaa!"
Kai Lind on levyttänyt Sauvo Puhtilan sanoittaman "Cielito lindon" nimellä "Portillasi", mutta en pysty tarkistamaan, onko sanoitus etsimäsi. Laulun suomenkieliset sanat löytyvät nimellä "Cielito lindo" monesta eri nuotista,...
Tiedustelin asiaa WSOY- kustantamolta, joka on suomentanut Stephanie Garberin Caraval- trilogian. Heillä oli hyviä uutisia!
Stephenie Garberin Once upon a Broken Heart -sarja alkaa ilmestyä suomeksi lokakuusta 2022 eteenpäin Kaisa Katteluksen suomentamana.
Kirjaston asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Yleensä työpaikkailmoituksissa kirjastonhoitajan tai kirjastovirkailijantehtävän hakijoilta edellytetään tutkintoa, joka sisältää vähintään 60 opintopisteen laajuiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Opinnot voi olla suoritettu yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Kokonaan uutta tutkintoa ei siis ole tarpeen suorittaa, koska sinulla on jo maisterin tutkinto, vaan riittää että suoritat kirjasto- ja informaatioalan opintoja vähintään 60 opintopistettä.
Laki yleisistä kirjastoista: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492#P17
Sortavalan kaupunki ja maalaiskunta kuuluivat siihen osaan palautettua aluetta, jolla koko väestö sai jäädä paikoilleen Neuvostoliiton kesäkuisen suurhyökkäyksen jälkeen. 23.7. tosin määrättiin, että alle 15-vuotiaitten lasten, yli 64-vuotiaitten vanhusten, sairaiden sekä odottavien äitien oli poistuttava Sortavalasta.
Pakkoevakuointi määrättiin vasta 3.9.1944. Syyskuun 5. päivänä alkoi tavarain siirto ja lastaus juniin. 11. päivään mennessä oli tarpeeton siviiliväki poistunut. Välttämättömät liikkeiden ja varastojen palveluksessa olevat ja tavarain lastauksessa ja maalla viljankorjuuseen osallistuneet henkilöt jäivät. Viimeiset liikkeet ja posti sulkivat ovensa 20.9. Viimeinen siviiliväestöä kuljettanut juna lähti 22.9. kello 10....
Kyse voi olla rautabakteerin aiheuttamasta öljyä muistuttavasta kerroksesta. Rauta liukenee veteen, nousee pinnalle ja kelmuuntuu öljynnäköiseksi massaksi. Mikäli kuitenkin epäilet, että kyse on pilaantuneesta maa-aineksesta, kannattaa kysyä ohjeet käsittelyyn lähimmästä jätekeskuksesta.
Lähteet ja lisätietoja
Rautabakteerit | Vesi.fi
Bakteeri synnyttää öljyyntyneen näköistä vettä | Yle Uutiset
Varmaa tietoa en valitettavasti löytynyt, eikä asiantuntemukseni aiheesta ole riittävää. Kuvassa voisi olla pallohämähäkkeihin kuuluva pilkkupavukki (Steatoda bipunctata) tai seinäkaistakki (Leviellus stroemi).
Tässä muutama linkki, joiden avulla tunnistusta voi yrittää.
Suomen lajitietokeskus ylläpitää laji.fi –sivustoa, jossa on mm. lajien tunnistuspalvelu. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lähettää kuvia palveluun tunnistettavaksi. https://laji.fi/theme/identify
Eskon kuvat –sivustosta löytyy toista sataa harrastelijavalokuvaaja Esko Vesasen ikuistamaa kuvaa suomalaisista hämähäkeistä.
https://eskonkuvat.kuvat.fi/kuvat/Suomen+hämähäkkejä.../Pilkkupavukki+(Steatoda+bipunctata),+naaras.+Theridiidae-+Pallohämähäkit.+/
https://...
Tarkkoittanet Orivettä, joka on kaupunki Pirkanmaalla. Suomalainen paikannimikirja antaa seuraavat vanhimmat maininnat: Orihwesi 1466 (kylä), Oriwesi 1551 (pitäjä), Oriwäsi 1556 (järvi). Orihvesi oli jo 1400-luvulla myöhempää kirkonkylää tarkoittavana kylännimenä. Pitäjännimenä on käytetty vanhastaan Orih-alkuisena, mutta yleiskielen mukainen kirjoitusasu Orivesi vakiintui 1800- ja 1900-luvulla. Seudun murteessa sana orih muuttui muotoon ori jo aiemmin, mutta nimen alkuosassa h säilyi, kun sanansisäinen asema suojasi sitä katoamiselta. Asutusnimi tulee järvennimestä. Orihvedeksi on sanottu keskustan kohdalla olevaa järveä, joka nimien syntymäaikana oli nykyistä laajempi ja salmen kautta yhteydessä Längelmäveteen. Orihvesi jäi käyttöön...
Tampereen kaupunginkirjastossa (pääkirjasto) on käytettävissä Fennica-cdrom-tietokanta, joka sisältää Suomessa ilmestyneen kirjallisuuden. Tietokantaan voi tehdä haun käyttämällä tarkenninta ts=sarjakuva-albumi. Vuoden voi määritellä lisäämällä hakulauseeseen operaattorin "ja" jälkeen vu=1996. Haun voi tehdä myös vaiheittain ja yhdistää lopuksi erilliset haut kirjoittamalla hakulauseeksi: yh=1 ja yh=2.
Tällä tavoin saatava listaus sisältää kuitenkin kaikki Suomessa julkaistut albumit, myös käännetyt (esim. 1996 135 kpl). Kotimaista alkuperää olevat teokset pitää poimia listasta erikseen. Lisäksi Suomen sarjakuvaseuralla (http://www.kaapeli.fi/~sarjaks/) on kotimaista sarjakuvaa koskevaa tietoa.
Seinäjoen kaupunginkirjastosta löytyy tietoa hammaspyöristä ja jyrsinnästä mm. seuraavista teoksista:
Ansaharju, Tapani: Lastuava työstö
Hammaspyörät (SFS-käsikirja 24)
Kauppinen, Veijo: Konepajojen nykyaikaiset koneet ja konejärjestelmät
Kivioja, Seppo: Konetekniikka
Koneen elimet ja mekanismit
Konetekniikan materiaalioppi
Otavan suuri ensyklopedia, osa 2
Tekniikan käsikirja, osat 7- 9
