Helmet-kirjastoissa olevat esineet saa näkyviin perinteisessä Helmet-haussa osoitteessa http://luettelo.helmet.fi näkyviin näin:
1. Valitse hakutavaksi ”Tarkennettu haku”.
2. Kirjoita hakukenttään * (eli tähtimerkki).
3. Valitse kohdasta ”Aineistotyyppi” eli ”Material type” valinnaksi ”esine”.
4. Klikkaa ”Jatka”.
Esiin pitäisi nyt tulla lista kaikista HelMet-kirjastojen lainaamista esineistä, joiden joukossa on niin taideteoksia kuin elektroniikkaa. Aika monet teknisistä laitteista ovat tosin lainattavissa vain kirjastokäyttöön. Jos haluat etsiä jotakin tiettyä esinettä, kirjoita tähtimerkin sijaan sopiva hakusana. Tarvittaessa voit rajata myös kirjastoja, joiden lainattavista esineistä haluat listan.
Kirjailijat Juhani Siljo ja Maiju Lassila mainitaan useissa lähteissä. Pikaselailulla löytyi tietoja kirjailijoiden elämänvaiheista esim. seuraavista teoksista:
JUHANI SILJO
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja.
(WSOY, 1954)
Lassila, Pertti: Uuden aikakauden runous : ekspressionistinen tematiikka 1910- ja 1920-luvun suomenkielisessä lyriikassa (Otava, 1987)
MAIJU LASSILA
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja.
(WSOY, 1954)
Erho, Elsa: Maiju Lassila (Turun yliopiston väitöskirja, 1957)
Karhu, Eino: Suomen 1900-luvun alun kirjallisuus (Kansankulttuuri, 1973)
Lindsten, Leo: Maiju Lassila : legenda jo eläessään (WSOY, 1977)
Kansallisgalleria : suuret suomalaiset. [2....
Kansallisarkistosta kerrottiin, että heillä on rikos- ja riita-asioiden oikeudenkäyntipöytäkirjat vuoteen 1971. Niissä on käyttörajoituksena 60 vuoden salassapito, jolloin tarvitaan käyttölupa käräjäoikeudesta. Tarkempia tietoja saat Kansallisarkistosta. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Aino Julia Maria Kallas (1878 - 1956)
J.L.F. Krohnin tytär, Oskari Philipp Kallaksen puoliso, kirjailija
Lyhyt elämäkerta on teoksessa Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan :
suomalaisten kirjailijoiden elämäkertoja (1954).
Aino Kallas: Elämäni päiväkirjat 1-2 (1978).
Suomen kirjailijat : pienoiselämäkerrat, teosbibliografiat... Kirja
on lähimmässä kirjastossa.
Myös Kallaksen tuotannosta ja yksityisistä kirjoista on kirjoitettu.
Kannattaa kysyä kirjastosta tarkemmin, esim. mistä teoksesta haluaa
tietoa.
Fiksaation sanakirjamerkitys on kiinnittäminen, kiinnittyminen, kestävöiminen, fikseeraaminen, fiksoiminen; fysiol. katseen kiinnittäminen kohteeseen; psyk. takertuminen totunnaiseen menettelyyn esim. ongelmanratkaisussa t. kehityksen takertuminen jhk vaiheeseen t. kiintymyksen takertuminen jhk varhaisemman vaiheen kohteeseen. (Kielitoimiston sanakirja, verkkoversio)
Lääketieteen termit -teoksen (Duodecim, 2007) mukaan fiksaatio merkitsee psykoanalyysissä 2) (seksuaalisen) toiminnan jääminen aikaisemman kehitysvaiheen tasolle.
Yleiskielessä sanaa käytetään kevyemmin. Kuvaamasi pakottava matkustamisen halu ei välttämättä ole suoranaisesti fiksaatio sanakirjamerkityksessä. Halu matkustaa ei ole myös...
Putouksen kaudet 1-5 on julkaistu DVD:llä, ja ne löytyvät lainattaviksi useiden eri kirjastojen kokoelmista.
Ne on julkaissut Scanbox Entertainment Finland Oy. Heiltä voi tiedustella julkaistuun materiaaliin liittyviä asioita.
https://www.scanbox.com/fi/
"Laulu kuulle" ("An den Mond" tai "Guter Mond, du gehst so stille") on alun perin saksalainen kansanlaulu, johon löysin kolme suomenkielistä sanoitusta. Etsimäsi sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Muistamasi kohta on laulun toisen säkeistön alusta. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Sinä kuu, kun saat niin hiljaa mennä pilveen piilohon". Tässä suomenkielisessä versiossa on kaksi säkeistöä. Se sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" 1. osaan.
Erkki Ainamon tekemä suomenkielinen versio on myös nimeltään "Laulu kuulle". Se alkaa: "Kunnon kuu, sa hiivit hiljaa iltapilven verkkohon". Säkeistöjä on kolme. Tämä versio sisältyy esimerkiksi nuottiin "102 kitaralaulua" (Fazerin musiikkikauppa, 1950, useita painoksia).
Reino Järvisen...
Elena Ferranten romaanien tapahtumapaikoista löytyy etenkin englanniksi tietoa monilta nettisivuilta.
Visit Naples: https://www.visitnaples.eu/en/neapolitanity/discover-naples/the-places-…
Passion Passport: https://passionpassport.com/elena-ferrante-tour-naples/
Travel+Leisure: https://www.travelandleisure.com/culture-design/books/elena-ferrante-it…
Suomeksi löytyy ainakin Meriharakka-matkablogin kuvaus: https://meriharakka.net/2021/11/03/loistava-ystavani-sarjan-napoli-ja-i…
Tietoa TV-sarjan kuvauspaikoista:
AFAR.com: https://www.afar.com/magazine/how-to-experience-elena-ferrantes-naples-…
Hei!
Jäniseläinten hampaat ovat mietityttäneet myös Seura-lehden Tiede & Luonto -osiossa.
Kaikessa lyhykäisyydessään vastaus kysymykseesi on kyllä. Vaikka jänikset eivät kuulukaan jyrsijöiden lahkoon, niillä on joitakin jyrsijämäisiä piirteitä - kuten esimerkiksi juuri koko jäniksen elinajan kasvava hammaskalusto.
Lisäksi jäniksen yläleuasta löytyy poikkeuksellisesti kaksi riviä etuhampaita - jäniksellä on sekä talttamaiset etuhampaat, jotka toimittavat virallisten puruhampaiden virkaa, että pienempi rivi hampaita näiden takana. Luonnossa elävän jäniksen hampaat pysyvät optimaalisessa pureskelukunnossa melko lailla itsestään, kun taas lemmikkikanien hammaskalustoa voidaan joskus joutua lyhentämään eläinlääkärissä....
Tapiolassa olevien vallihautojen, vallareiden historiasta löytyy tietoa esim. Sirkku Laineen kirjasta Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Espoossa.
Myös netistä löytyy tietoa ja muisteloita aiheesta.
Tapiolagardencity.fi sivustolla kerrotaan alueesta:
"Tukikohta XXXVII Tapiola, Otaniemi
Tukikohdan linnoituslaitteet lisättiin suunnitelmiin vuoden 1915 huhtikuussa.
Asema 11 (Otsolahdentie)
Kallioon louhittua ja maahan kaivettua yhdys- ja taisteluhautaa, jota on osittain tuettu hirsillä. Taisteluhaudan rintasuoja on muurattu kivestä, pinta on hierrettyä betonia. Avoin C-tyypin tulipesäke on muurattu kivestä. Kivestä muuratun, osittain betonista valetun A-tyypin tulipesäkkeen katto on räjäytetty...
Koko kesän ajan ampiaispesän toukista huolehtineet työläiset jäävät syksyn tultua ikään kuin heitteille ja työttömiksi. Ne ovat tehtävänsä tehneet, niitä ei enää tarvita. Vailla päämäärää lenteleviä ampiaisia "alkaa pyöriä miltei joka puolella", niin kuin Juhani Itämies mainiossa pistiäiskirjassaan Paarman puremaa työläisarmeijan syksyistä tilannetta luonnehtii. Tämä lisää tuntuvasti törmäysriskiä ihmisten kanssa. Vain pesästä syntyneet uudet kuningattaret talvehtivat.
Lähde:
Juhani Itämies, Paarman puremaa : tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä
Kaanonin "Platon, Sokrates" tekijä on tuntematon. Laulu liikeohjeineen sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:125 kaanonia (Otava, 1960)Laulaen, soittaen, leikkien (Otava, 1963)Laulukerho. 5 : uutta ohjelmistoa sekakuoroille (Otava, 1963)Musiikki. 5-6, Peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan musiikkikirja (Otava, 1980)
Kyseessä on todennäköisesti koisaperhosiin kuuluva jauhokoisa.Alla olevien linkkien takaa löydät tietoa kyseisestä hyönteisestä. wikipedia.org: https://fi.wikipedia.org/wiki/JauhokoisaHyonteismaailma.fi: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/keittiotuholaiset/koisaperhonen/antitec.fi: https://www.antitec.fi/fi/tuholaiset/lentavat-hyonteiset/koisat/vieraslajit.fi: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.61149 Vaihtoehtoisesti kyseessä saattaa olla tallikoisa.laji.fi: https://laji.fi/taxon/MX.61151inaturalist.laji.fi: https://inaturalist.laji.fi/taxa/219284-Ephestia-elutella/browse_photos
Anni Swanista on kirjoitettu ainakin seuraavissa kirjoista:
-Kotimaisia nuortenklassikoita 2000
-Arjava, Hellevi: Kiltti tyttö Katajanokalta 1999
-Suomalaisia vaikuttajanaisia 1977
-Lehtonen, Maija: Anni Swan 1958
Näihen kirjojen saatavuutta voit tarkistaa Oulun aineistotietokannasta osoitteessa
http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html
Näillä nettisivuilla on lisäksi tietoa Anna Swanista, teosluettelo ym, käypä tarkistamassa:
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/swan.html
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/swan.html
Ainoa Tiffany-lasitöitä muiden lasitöiden ohella käsittelevä video, jonka onnistuimme internetin kautta löytämään, on nimeltään Stained glass for beginners (ilm. 1989).
Valitettavasti Kirjastot.fi-sivujen monihaku,Suomen maakuntakirjastojen yhteistietokanta Manda, yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda ja taidekorkeakoulujen yhteistietokanta Arsca eivät antaneet yhtään viitettä tuolla nimekkeellä.
Esimerkiksi seuraavan www-osoitteen kautta pääsee tutustumaan monenlaisiin lasitöitä koskeviin sivuihin sekä sähköiseen kirjakauppaan, jonka kautta materiaalia voi ostaa
http://downeaststainedglass.com/freestainedglasspatterns.html
R. L. Stinestä löytyy tietoa internetistä esimerkiksi Googlen http://www.google.fi/ kautta. Kirjoita hakukenttään lainausmerkkien sisään ”r. l. stine” ja saat tulokseksi useita sivuja.
Myös Yahoossa on linkkejä lastenkirjailijoita käsitteleville sivuille osoitteessa http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Authors/Children_s/ R. L. Stine on listalla myös.
R. L. Stinestä löytyy kirjailijaesittely myös Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001.
Asiakastyöasemilla käytettävät tietokannat on listattuna ja linkitettynä Espoon kaupunginkirjaston tiedonhakusivulla.
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17335;17336
Lisenssillä hankittuja tietokantoja voi käyttää vain kaikilla kirjaston asiakastyöasemilla, mukana on myös vapaasti käytettäviä tietokantoja.
Lisenssillä on hakittu mm. Linda: Suomen yliopistokirjastojen aineistoluettelo; lehtiartikkelitietokannat Arto ja Aleksi ja englanninkielinen Ebsco; Medic: Suomen lääketieteellinen viitetietokanta, Suomen Kansallisbiografia verkossa ja NetMot sanakirja verkossa; lisäksi musiikkitietokantoja.
Leppävaaran aluekirjaston romppuasemalla voi selailla Rakennustiedon RT, Ra-Tu ja LVI kortistoja.
Etunimien merkityksistä ja niiden alkuperistä löytyy tietoa monista nimikirjoista. Tällaisia ovat esimerkiksi Pertti Lempiäisen Suuri etunimikirja ja Kustaa Vilkunan Suuri nimipäiväkalenteri. Näissä kerrotaan, että nimi Anita on Annan ja Juanitan espanjalaisia ja italialaisia kutsumamuotoja.
Suoraa vastausta on vaikea saada muuten kuin kysymällä asiaa suoraan esimerkiksi sähköpostitse eri televisio-ohjelmayhtiöistä. Esimerkiksi BBC:n "HardTalk"-ohjelman tuotantotiimistä kerrottiin meille, että heillä on yhdessä keskustelussa maksimissaan 4 osallistujaa juontajan lisäksi. Heidän mukaansa tämäkin on jo liikaa.
Television keskusteluohjelmista on tehty myös tieteellisiä tutkimuksia, joista on julkaistu artikkeleita journalistiikan, mediatutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen alojen lehdissä sekä artikkelikokoelmissa. Alla mainitusta kirjasta ja artikkeleista voi löytyä tietoa eri tyyppisten keskusteluohjelmien tavallisista osallistujamääristä. Viitteet on saatu ARTO-tietokannasta hakusanalla "keskusteluohjelmat" sekä EBSCO Master...
