Arvioidaan, että maapallon historia on pitänyt sisällään noin 4 miljardia eliölajia, ja että näistä lajeista jopa 99% on kuollut sukupuuttoon. Tarkkoja lukuja on vaikeaa saada, mutta näiden arvioiden perusteella sukupuuttoon kuolleita lajeja olisi noin 3,96 miljardia. Lyhyen tietopaketin sukupuutoista historian aikana sekä nykypäivänä voi lukea paleoekologi Maija Heikkilän kirjoituksesta "Sukupuuttoaaltoja on ollut aina, mikä nyt on toisin?".https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luontokato/sukupuuttoaaltoja-ollut-a…
Laukun vuori on Marimekon Kippis-kangasta. Kangas on otettu tuotantoon vuonna 2008 ja sen on suunnitellut Maija Louekari. Täsmälleen samanlaista laukkua ei löytynyt mistään, mutta laukku muistuttaa muodoltaan Virva Launon suunnittelemaa Hobo 3 -laukkua vuodelta 2010, ks. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pinkin-nalkaan/3258960#gs.8zvurl
Laukkua näyttäisi olevan sen verran vähän liikkeellä, että sen arvoa ei pysty määrittelemään.
Espanjan kielessä ll-konsonantti äännetään joko l- ja j-äänteiden yhteensulautumana tai yleisemmin pitkänä j-äänteenä. Esimerkkejä ääntämisestä voi kuunnella täällä. Jälkimmäinen käytäntö pätee Mallorcan kohdalla.
Kirjoitusasu johtuu osin sanan alkuperästä. Mallorcan saari tunnettiin antiikin latinassa nimellä insula maior eli suurempi saari. Keskiajalla tämä lyheni muotoon Maiorca eli suurempi. Tätä io-muotoa pidettiin katalaanin kielen paikallisena murreversiona, joka Espanjan puolella korjattiin ll-muotoon. Tästä tuli sitten sanan vakiomuoto myös espanjan kielessä.
Lähteet:
https://espanjaa.wordpress.com/2011/09/25/1-aantaminen/
Torre Moral, Santiago de & Sihvonen, Päivi. Nykyespanjan peruskielioppi. 2. painos. Gummerus,...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohausta löytyy runsaasti osakeyhtiön perustamista ja osakeyhtiöoikeutta koskevaa kirjallisuutta. Seuraavassa joitain viitteitä:
1)Osakassopimuksesta, toimittanut Ari Saarnilehto, Turun yliopisto,1995; 2)Norri, Matti: Osakasyhtiö, Tietosanoma, 1998; 3) Mäntysaari, Petri: Osakeyhtiö, WSOY lakitieto, 2002; 4)Kyläkallio, Juhani: Osakeyhtiö, Edita, Helsinki, 2000.
Yrityksen perustamisoppaista löytyy lisäksi tietoa eri yhtiömuodoista sekä sopimusmalleista. Näistä vielä pari viitettä: Holopainen, Tuulikki: Yrityksen perustajan opas, Edita, 2001; Yrityksen perustajan opas, toim. Paula Paloranta, Keskuskauppakamarin, 2001.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Plussa-tietokannasta,...
Asiasanalla pyörätuolit löytyy Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta teos: Sähköpyörätuoli apuvälineenä, 1992, Sosiaali- ja terveyshallitus. Asiasanalla apuvälineet viitteitä saa huomattavasti enemmän, esim. Apuvälinekirja, 2003 (sisältää mm. artikkelin Liikkua: liikkumisen apuvälineiden tehtävät ja valinta).
Oulun yliopiston kirjastosta http://oula.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&PAGE=First : Esteittä tasa-arvoon : kartoitus pyörätuolilla liikkuvan mahdollisuuksista asioida julkisissa palvelupisteissä Savonlinnassa ja Kerimäellä/Minna Ahonen...et al., Mikkelin ammattikorkeakoulu, 2001. Hieman uudempi julkaisu löytyi Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta: Jaana Kivilahti: Sopiva pyörätuoli, Suomen MS-liitto, 2003....
Kirjastoissa on paljon hevosen hoitoa ja koulutusta käsitteleviä kirjoja. Niitä löytyy sekä lasten- että aikuistenosastoilta. Esimerkiksi Soini Talaskiven Suomalaisessa hevoskirjassa kerrotaan mitä pitää ottaa huomioon, jos/kun aikoo hankkia hevosen. Siinä käsitellään laajasti hevosen ylläpitoon, hoitoon ja koulutukseen liittyviä asioita.
Laukan opettamista entiselle ravurille neuvotaan esimerkiksi kirjassa Hevosen käytös ja käyttäytyminen (toimittanut Virpi Nieminen). Sieltä löytyy luku Ravurista ratsuksi.
Vaasan oopperan Internet-sivuilta löytyvät Vaasan oopperan vuosiohjelmat, http://www1.vaasa.fi/ooppera/. Niissä mainitaan, että vuonna 1987 Vaasan ooppeera esitti yhteistyössä Vaasan kaupunginteatterin kanssa teoksen Kuula 1918. Esitys oli kantaesitys.
Ikävä kyllä en löytänyt nimen Saaka alkuperästä tietoa kirjastossamme olevista nimikirjoista enkä myöskään internetistä.
Nimestä Saaga sen sijaan löytyy tietoa, mikäli Saaka on muunnos siitä. Esimerkiksi Anne Saarikallen kirjassa Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007) sanotaan mm., että "Saaga on suomalainen muunnos nimestä Saga, joka löytyy Suomen ruotsinkielisestä almanakasta 17.10." Kirjan mukaan nimien alkuperästä on kahdenlaista tulkintaa: skandinaavisessa mytologiassa nimeä muistuttaa nimi Sága, jonka on esitetty merkitsevän mm. ennustajanaista. Tämän lisäksi Sagalla on nykyisin yhteys ruotsin sanaan saga ('satu, tarina').
Susanna Haavistolta ei löydy omaa nuottikokoelmaa, mutta yksittäisiä lauluja toki löytyy nuottinakin eri kokoelmista. Populaarimusiikin nuottikokoelmissa esittäjä on harvoin luetteloitu hakuehdoksi, joten nämä nuotit löytyvät laulun nimellä hakemalla, esim. Odotusta Pariisissa tiedonhakusivun Nimeke-kenttään, ruksi kohtaan Nuotti aineistolajivalikossa ja Hae. Jos Susanna Haaviston esittämien laulujen nimet ovat hakusessa, kannattaa joko katsoa kirjastossa olevien Haaviston levyjen Osakohteet-luetteloita tai käväistä Suomen äänitearkiston sivuilla osoitteessa http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/index.php Äänitearkistosta löytyy Haaviston tuotanto vuoteen 1999 saakka. Mm. Tyttö ja tanssiva karhu, Kanssasi on niin hyvä olla, Joka pojalla on...
Kirjastoauton aikataulussa lukee, että kirjastoautot eivät kierrä aattopäivinä (eivät myöskään jouluaaton aattona, juhannusaaton aattona, kiirastorstaina, pyhäpäiviä edeltävinä päivinä). Eli perjantai 2.11. oli Pyhäinpäivän aatto, joten tämän takia emme kiertäneet ko. perjantaina. Eräpäivät siirtyvät viikolla eteenpäin, jos joku päivä jää pyhien takia väliin.
Kirjan tiedot löytyvät jo rekisteristä, mutta yhtään kappaletta ei ole
vielä rekisteröity. Kyllä Isomäkeä tulee kirjastoihin ja varauksen voi tehdä heti, kun ensimmäinen kappale näkyy rekisteröitynä.
Hankintaosastolla kirjat käsitellään ja laitetaan lainauskuntoon.
Kaukolainaa ko. teos täyttämällä lomake omassa kirjastossasi tai netissä tämän linkin kautta http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Kaukolaina toimitetaan kotikirjastoosi ja se maksaa 4 euroa /teos. Maksu maksetaan kun teos noudetaan lainattavaksi.
Tänä keväänä Cooksonilta tulossa vain uusi painos (5.p.) Mallenin tytöstä. Cookson oli tuottelias kirjailija ja on vielä paljon suomentamattomia teoksia ks. esim. http://www.fantasticfiction.co.uk/c/catherine-cookson/ . Cooksonin suomalainen kustantaja on Gummerus. Sieltä kannattaa kysyä suomennossuunnitelmia http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=293&component=/accontacts/contac… .
Teokset löytyvät ainakin Helsingin yliopiston Kumpulan kampuskirjastosta sekä Oulun yliopiston kirjastosta, mutta ne ovat molemmissa paikoissa käsikirjastossa eikä niitä siis saa kotilainaan.
Teit aivan oikein. Paras tapa saada muiden kirjastojen kirjoja omaan lähikirjastoon on tehdä varaus Helmetin kautta. Kirjojen kuljetukseen kirjastosta toiseen kuluu muutama päivä. Toinen tapa saada muiden kirjastojen kirjoja on tehdä puhelinvaraus, jolloin asiakas soittaa siihen kirjastoon, jossa kirja on hyllyssä. Henkilökunta hakee kirjan hyllystä ja varaa sen asiakkaalle. Tässä tapauksessa asiakkaan on kuitenkin itse haettava kirja toisesta kirjastosta. Tämä voi olla nopeampi tapa saada kirja, jos lähtee heti hakemaan sitä. Mutta jos haluaa kirjat omaan kirjastoonsa, paras tapa on varaus Helmetin kautta.
Kortti on laitettu lainauskieltoon ja huomautuksiin lisätty, että kortti on kadonnut. Uuden kortin voi noutaa kirjastosta. Uusi kirjastokortti kadonneen tilalle maksaa 2 euroa.
Keplo Leutokalman viidennen osan piti tosiaan ilmestyä jo tämän vuoden puolella suomeksi, mutta ilmestyminen on siirtynyt vuoden 2013 alkuun. Kirjan suomenkielinen nimi tulee ilmeisesti olemaan Jäänteiset.
Lähteet:
http://www.risingshadow.fi/keskustelut/index.php?topic=6136.0
https://www.facebook.com/pages/TAMMI/182101125174279?fref=ts (Espoon Fantasian kysymys)
