Sota-arkistosta kerrottiin, että Sampsakosken taistelu käytiin Lavialla Niemi-nimisessä paikassa 21.02.1918. Valkoisten puolelta taisteluihin osallistui Porin pataljoonan komppaniat 3 ja 4: 90 miestä + noin 40 miehen apujoukot, siis yhteensä noin 130 miestä. Sota-arkistossa ei ollut tietoa vastustajien määrästä eikä myöskään kaatuneista.
Jos olet kiinnostunut tarkemmista tiedoista, asiaa kannattaisi tiedustella myös Maanpuolustuslaitoksen kirjastosta.
Osoite: Maurinkatu 1
Puh: 09-18126351
Auki: ti, to.pe. 09.00-15.00; ke 09.00-16.00.
Näköalahissien mitoituksesta (myös potkulevysuositus) löytyy Rakennustieto Oy:n RT-kortistosta. TalotekniikkaRYL 2002 osassa 2 on yleensä hissien ja maisemahissien mitoituksesta.
HelMet-kirjastojärjestelmässä tehdään näin
Valitse SANAHAKU ja kirjoita hakuruun ** (kaksi tähteä)
Täsmennä hakua valistsemalla pudostusvalikoista:
Aineisto - valitse kirjat
Kieli - valitse venäjä
Voit vielä täsmentää hakua valitsemalla kirjastoa.
Painaa hae.
HelMet tuottaa sinulle todella pitkän luettelon jota voit käsitellä.
Katso lisää HelMet-ohjeista kohdasta Haku pe´lkillä rajoittimilla.
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#hakurajoittimilla
Asiakastyöasemilla käytettävät tietokannat on listattuna ja linkitettynä Espoon kaupunginkirjaston tiedonhakusivulla.
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17335;17336
Lisenssillä hankittuja tietokantoja voi käyttää vain kaikilla kirjaston asiakastyöasemilla, mukana on myös vapaasti käytettäviä tietokantoja.
Lisenssillä on hakittu mm. Linda: Suomen yliopistokirjastojen aineistoluettelo; lehtiartikkelitietokannat Arto ja Aleksi ja englanninkielinen Ebsco; Medic: Suomen lääketieteellinen viitetietokanta, Suomen Kansallisbiografia verkossa ja NetMot sanakirja verkossa; lisäksi musiikkitietokantoja.
Leppävaaran aluekirjaston romppuasemalla voi selailla Rakennustiedon RT, Ra-Tu ja LVI kortistoja.
Lehti on saatavan Varastokirjastossa Kuopiossa. Se voidaan kaukolainata teille kuluitta.
Tehkää kaukolainapyyntö tällä lomakkeella
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Muutamia esimerkkejä kansallispukukirjoista:
Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta, 2004,
Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, 1985,
Sirelius, U.T.: Suomen kansallispukujen historia,1990.
Netissä olevaa tietoa:
http://www.kansallispuvut.fi/
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/
Savonlinnan opettajankoulutuksen laitoksen oppilaiden tekemä sivusto:
http://www.kaspaikka.fi/savonlinna/kansallispuvut/index.htm
Tietoa ja linkkejä löytyy myös Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallispuvut
Kansallispuvut on kysytty aihe Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiempia vastauksia on palvelun arkistossa:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Minkähän kunnan kirjastosta lainasi ovat? Ainakaan pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa verkkomaksaminen ei ole mahdollista. Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan lainaajakirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot saat täältä:
http://www.kirjastot.fi/
Kankaanpään kirjastosta löytyy useita eutanasiaa käsitteleviä ja sivuavia kirjoja mm. seuraavat:
Kokkonen, Paula: "Hoitotahto : potilaan oikeudet ja lääkärin velvollisuudet" (Talentum, 2004)
Ryynänen, Olli-Pekka: "Terveydenhuollon etiikka" (WSOY, 2000)
"Lääkintä- ja hoitoetiikka" (Painatuskeskus, 1997)
Mattila-Pyykkönen, Kati: "Yöperhosen siivin" (Kirjapaja, 1996)
Pahlman, Irma: "Potilaan itsemääräämisoikeus" (Edita, 2003)
Jos hiusta ei ollenkaan leikata, se kasvaa n. 60-90 senttimetrin pituiseksi. Useimmitenhan se kuitenkin lyhennetään ennen tätä pituutta. Joskus hiukset kasvavat jopa pidemmiksi. Tämä voi johtua hiusjuurten yliaktiivisuudesta. Ennätyhiukset ovat yli kolmimetriset. Hiukset eivät siis kasvakaan aina saman pituisiksi. Tietoa hiuksista vaikkapa kirjasta Tunne itsesi: hämmästyttävia havaintoja ja tosiasioita elimistöstämme (1998).
Aku Ankan taskukirjojejn korvaushinta näyttää yleisesti olevan 9 euroa. Kirjastossa voidaan selvittää mikä Aku Ankan taskukirja on kyseessä ja näin voit suorittaa korvauksen tai mahdollisesti korvata kirjan vastaavalla teoksella.
Kysyin kirjoja valtakunnallisella kirjastoammattilaisten sähköpostilistalla. Ensimmäisen kirjan osalta ehdotettiin Fulvio Testan kuvakirjaa "Siellä missä jäätelö kasvaa". Kirjassa muisteltiin esiintyneen sokeritoppavuoret. Kirjassa esiintyy myös muun muassa on jäätelövuoria ja mehujäämetsä.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=10BA9069-B4C…
Kirjaa ei ole saatavissa Helmet-kirjastoista, mutta se löytyy useasta maakuntakirjastosta, kuten Lahden, Hämeenlinnan ja Tampereen kaupunginkirjastoista.
Monihaku: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot
Kaukolainapyynnön voit tehdä osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Helsingin_kaupunginkir…
Toista kirjaa ei valitettavasti tunnistettu.
Ikävä kyllä huhu ei pidä paikkaansa, eli Helmet-kirjastoissa ei ole lainattavaa valopöytää. Luettelo kirjastojen lainattavista tai kirjastossa käytettävistä esineistä löytyy täältä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28esine%20-taiteilijakirja…
Kolikon arvoon vaikuttaa sen kunto. Metallirahojen ja seteleiden kuntoluokituksesta löytyy ohje esim. rahaliike Holmaston julkaisemasta Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen -teoksesta, joka löytyy Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjastosta. Nettisivustolta http://www.kolikot.com/index.php?p=linkit löydät keräilyrahojen asiantuntevia ostajia ja arvioijia. Esimerkiksi Huuto.netissä on lokakuun 2014 aikana myyty 1 kopeekan kolikko vuodelta 1840 hintaan 2,25 €.
Michael Boothin "The Almost Nearly Perfect People" ilmestyi suomeksi viime vuonna Panu Väänäsen kääntämänä ja Docendon kustantamana. Teoksen suomenkielinen nimi on "Pohjolan onnelat : karu totuus Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta (ja Islannistakin)".
Suomennos saatiin kirjastoihin viime vuoden lopulla ja on varattavissa.
http://www.amazon.co.uk/The-Almost-Nearly-Perfect-People/dp/0224089625
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjoista suuri osa tilataan ennakkoina kuukausia ennen niiden ilmestymistä, joten saamme ne nopeasti julkaisun jälkeen. Aikanaan muistan uuden Harry Potterin tulleen ilmestymistä seuraavana päivänä.
Kirjata viedään meidän Kyytirekisteriin, tarroitetaan ja muovitetaan meille tulon jälkeen ja se vie vaihtelevasti aikaa. Varattuaineisto ajaa tuossa rekisteröinti-, tarroitus- ja muovitusvaiheessa muun ohi. Muuta aineistoa hankitaan vähän eri tyylillä ja toimituksen nopeus vaihtelee hankintapaikan mukaan. Myös muu aineisto rekisteröidään, tarroitetaan ja mahdollisesti muovitetaan sen saavuttua kirjastoon.
Julkinen laulaminen on tekijänoikeudellisesti aina hiukan monimutkainen asia, koska siihen voidaan joutua soveltamaan lain eri kohtia yksityiskohdista riippumatta. Mutta jos lähdemme oletuksesta, että kysyjä viittaa kirjaston järjestämään satutuntiin, joka ei ole pelkkää laulamista, pykälät menevät suunnilleen seuraavasti.
Laulaminen on musiikin julkista esittämistä, koska satutunnille voi teoriassa osallistua kuka tahansa ja koska kaikki kirjaston järjestämä on ei-yksityistä.
Tekijänoikeuslain 21§:n mukaan julkaistun teoksen saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä. Satutunti ei ole kumpaakaan näistä, joten on turvauduttava seuraavaan momenttiin. Sen mukaan "Julkaistun teoksen saa myös julkisesti esittää...
Yliopiston almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan, että vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty 500 nimen saanutta uudestusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Nimen yleisyys ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri.
Nyyrikki-nimi on ollut almanakassa vuodesta 1929. Sen alkuperä on vanhoissa kansanrunoissa. Kalevalassa Nyyrikki on metsänhaltijan nimi, Mikael Agricolan Psalttarissa (1551) karjalainen metsästyksen jumala. Kalevalaisten ja muiden suomalaisten nimien yleistyminen liittyi 1800-luvun suomalaisuusaatteeseen. Almanakassa pidettyjä, harvinaiseksi käyneitä kalevalaisia nimiä ovat myös mm. Mielikki, Kylli, Ahto ja Ilmatar.
Asiassa voi kääntyä myös Almanakkatoimiston puoleen. Yhteydenottolomake löytyy osoitteesta https://...
