Paikalla ovat esim. Åke Sandhallin Hämähäkit sukulaisineen, Hyönteiset ja hämähäkit (osa sarjasta Kodin eläinkirja), Selkärangattomat (kuuluu Suomen luonto -sarjaan) sekä nuorten puolelta Barbara Taylorin kirja Hämähäkit. Mitään näistä en sanoisi varsinaisesti laajaksi, mutta kyllä niistä melkoisen paljon tietoa saa kootuksi.
Jos ilmoitat kirjastolle sähköpostiosoitteesi, saat sähköpostitse varausilmoitukset, eräpäivän lähestymisestä varoittavat tiedotteet ja ensimmäiset myöhästymismuistutukset. Eräpäivämuistutukset lähetetään sinulle kaksi päivää ennen eräpäivää.
Voit ilmoittaa sähköpostisi kirjastokäyntisi yhteydessä tai HelMet-verkkokirjastossamme. HelMet-verkkokirjastossa voit valita ilmoitustavan kirjautuneena omiin tietoihisi osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Kirjauduttuasi valitse kohta "muuta tietojasi", josta löydät sähköpostivaihtoehdon ilmoitustavaksi.
Hei
Mikäli et ole käyttänyt kirjastokorttia Helmet-kirjastoissa moneen vuoteen, ei korttisi todennäköisesti ole voimassa. Saat uuden kirjastokortin ja siihen tunnusluvun, kun käyt lähimmässä kirjastossa. Ota mukaasi kuvalla ja henkilötunnuksella varustettu henkilöllisyystodistus, jotta tietosi saadaan ajantasalle kirjastojärjestelmässämme.
Kiitos palautteesta! Asiasta on nyt ilmoitettu palveluntoimittajalle. Kun lehtiä päivitettiin takautuvasti saataville, se on saattanut aiheuttaa ongelmia uusien numeroiden kanssa. Toivottavasti saamme Knitscenen ja Knitwearin uusimmat numerot taas pian luettaviksi!
David Foster Wallacelta on suomennettu teos "Hauskaa, mutta ei koskaan enää : esseitä" (Siltala, 2012). Suomen kansallisbibliografiassa Fennicassa on ennakkotiedot Wallacen teoksesta "Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja" (Brief Interviews with Hideous Men). Suomennoksen ilmestymisvuodeksi on merkitty 2014. Tarkkaa ilmestymisajankohtaa ei ole mainittu.
Wallacen suomennosten kustantajalta Siltalalta kerrottiin, että toistaiseksi uusia käännössopimuksia ei ole tehty.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.siltalapublishing.fi/fi
Kirjailija on meksikolainen Carlos Fuentes ja hänen kirjansa Lohikäärmeen pää, joka on suomennettu 1980. Matti Rossin suomennoksesta on Outi Valle sovittanut Yleisradiolle kuunnelman 1987.
Ks. Wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Carlos_Fuentes
Kirjoista suuri osa tilataan ennakkoina kuukausia ennen niiden ilmestymistä, joten saamme ne nopeasti julkaisun jälkeen. Aikanaan muistan uuden Harry Potterin tulleen ilmestymistä seuraavana päivänä.
Kirjata viedään meidän Kyytirekisteriin, tarroitetaan ja muovitetaan meille tulon jälkeen ja se vie vaihtelevasti aikaa. Varattuaineisto ajaa tuossa rekisteröinti-, tarroitus- ja muovitusvaiheessa muun ohi. Muuta aineistoa hankitaan vähän eri tyylillä ja toimituksen nopeus vaihtelee hankintapaikan mukaan. Myös muu aineisto rekisteröidään, tarroitetaan ja mahdollisesti muovitetaan sen saavuttua kirjastoon.
Etsimäsi kirja on varmaankin yhdysvaltalaisen Edgar Lee Mastersin (1868–1950) runoteos Spoon River vuodelta. Teos ilmestyi vuonna 1916 ja suomeksi se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1947 Arvo Turtiainen kääntämänä. Itseasiassa teoksen "luvut" ovat vapaamittaisia runoja, jotka kuvaavat kuvitteellisen Spoon River -nimisen kaupungin asukkaita ja elämää.
Teos on lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Lisää Spoon River antologiasta voit lukea esimerkiksi alla olevista linkeistä.
http://www.english.illinois.edu/maps/poets/m_r/masters/masters.htm
http://www.bartleby.com/84/index1.html
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9525#.WBYqqWC7pPM
https://fi.wikipedia.org/wiki/Spoon_River_antologia
http://www.helmet.fi/fi-FI
Yliopiston almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan, että vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty 500 nimen saanutta uudestusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Nimen yleisyys ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri.
Nyyrikki-nimi on ollut almanakassa vuodesta 1929. Sen alkuperä on vanhoissa kansanrunoissa. Kalevalassa Nyyrikki on metsänhaltijan nimi, Mikael Agricolan Psalttarissa (1551) karjalainen metsästyksen jumala. Kalevalaisten ja muiden suomalaisten nimien yleistyminen liittyi 1800-luvun suomalaisuusaatteeseen. Almanakassa pidettyjä, harvinaiseksi käyneitä kalevalaisia nimiä ovat myös mm. Mielikki, Kylli, Ahto ja Ilmatar.
Asiassa voi kääntyä myös Almanakkatoimiston puoleen. Yhteydenottolomake löytyy osoitteesta https://...
Suomen kirjallisuusterapiayhdistys ry:n lehden Kirjallisuusterapia toimituksen osoite on Kaarnapolku 3 C 30 04440 Järvenpää. Lehti ilmestyy 1-2 kertaa vuodessa ja on jäsenille ilmainen. Yhdistys järjestää kursseja eri puolilla Suomea. Tampereella järjestetään 2000-2001 kaksivuotinen kirjallisuusterapiakoulutus yhteistyössä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa. Siitä ja muista kursseista saa tietoja Kirjallisuusterapia-lehdestä, joka on tilattu mm. Tampereen kaupunginkirjastoon.
Helmitauluja on kovin monenlaisia.
Wikipedia määrittelee kolme erilaista helmitaulumallia: venäläisen, kiinalaisen ja japanilaisen helmitaulun.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu
Oulun yliopiston Luma-keskus kertoo vielä laajemmin erilaisista laskentatauluista. https://ouluma.fi/2012/10/milla-ennen-laskettiin/
Erilaisilla helmitauluilla myös lasketaan hieman eri tavoilla. Wikipedian artikkelissa on hieman ensiapua siihenkin.
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi palvelu on myös vastannut laskemiskysymykseen:
"05.03.200721:19 Venäläisessä helmitaulussa puiseen kehikkoon on kiinnitetty metallitangot, joissa kussakin on kymmenen helmeä - paitsi neljännessä tangossa alhaalta laskettuna on neljä helmeä. Tämä on...
Koronavirukselle on kehitetty vasta-ainetesti. Se kertoo, onko testattavan elimistö kohdannut koronaviruksen ja muodostanut sille vasta-aineita. Vasta-aineiden ansiosta henkilö ei todennäköisesti sairastu viruksen aiheuttamaan sairauteen uudelleen, mutta tämän immuniteetin kestosta ei ole varmaa tietoa.
Lääkärilehti: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/hs-suomalaistutkijat-ovat-kehittaneet-vasta-ainetestin/
Yleisradion uutisen mukaan THL suunnittelee vasta-ainetestausta satunnaisotannalla, jolloin sitä voitaisiin hyödyntää epidemian etemisen tarkkailussa: https://yle.fi/uutiset/3-11273010.
Valitut novellit I-II (suomentanut Juhani Konkka, WSOY) on hyvä lähtökohta Tsehov-kokoelmalle.
https://www.finna.fi/Record/heili.599521
https://www.finna.fi/Record/heili.599522
Valitut novellit -kokoelmaa täydentää hyvin Mestarinovelleja I-II -kokoelma (suomentaneet Ulla-Liisa Heino ja Marja koskinen, Otava)
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3503102
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.561297
Valitut novellit I-II ja Mestarinovellit I-II sisältävät suuren osan Tsehovin keskeisistä novelleista. Näitä ovat esimerkiksi Sali n:o 6, Nainen ja sylikoira, Ikävä tarina, Aro, Sotamies Gusev ja Suudelma. Mutta koska ei ole olemassa Tsehovin novellien koottua laitosta, myös moni tärkeä novelli...
Oletan että tarkoitat tarinalla kaunokirjallista teosta. Kaunokirjallisen teoksen tekijä saa päättää, saako hänen teostaan muunnella siis esim. kääntää toiselle kielelle. Kaunokirjallisen teoksen kääntämiselle ei ole virallisia vaatimuksia, mutta asiakirjoille ja tieteellisille julkaisuille vaatimuksia on enemmän.
Kääntäjä voi suorittaa työtä toiselle eri tavoilla. Moni kääntäjä toimii esimerkiksi itsenäisenä yrittäjänä omalla toiminimellä. Mitään vaatimusta käyttää nimenomaan yrityksen palkkaamaa kääntäjää ei ole. On huomioitava kuitenkin, että kääntäjällä on tekijänoikeuksia kääntämäänsä teokseen. Kääntäjälle maksettava korvaus käännöksestä ja tekijänoikeudesta voidaan sopia osapuolten kesken. Kaunokirjallisuuden kääntäminen tapahtuu...
Helsingin kaupunginkirjastossa on koottuna Helsinki-kokoelma, joka tarjoaa asiakkaille pääkaupunkiaiheista aineistoa käytettäväksi pääkirjaston (Rautatieläisenkatu 8, Itä-Pasila ) tiloissa. Kokoelmassa on aineistoa kaupunginkirjaston toiminnan alkuajoilta 1860-luvulta asti. Helsinki-kokoelma on käsikirjastokokoelma, josta ei anneta kotilainoja, mutta useista teoksista on olemassa myös lainattavia niteitä kirjastojen yleiskokoelmissa. Kokoelman tuoreimpien teosten tietoja voit selata Plussa-aineitotietokannasta http://www.libplussa.fi/ Hakusanoina voi käyttää Helsinki ja kaupunginhistoria. Tässä yksi esimerkki Kaupungin Leijona-sydän--Stadens Lejonhjärta--The Lionheart of the City / Helsingin kaupunginmuseo, 1998.
Helsingin...
Avaimista sinällään on vaikea löytää aineistoa, mutta kannattaisiko tietoa etsiä myös lukoista? Silloin materiaalia löytyy jo hiukan paremmin. Ja lukkoihin kun yleensä liittyvät myös avaimet. Varsinaisesti aineisto ei ole suunnattu lapsille, mutta ehkä kirjojen kuvitus voisi kiinnostaa lastakin.
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi löytyi asiasanoilla avaimet ja lukot seuraavanlaisia viitteitä:
- Kolehmainen: Linkut ja salpasulkimet (Hki, 1998)
- Kolehmainen: Lukkoperinne (Joensuu, 1988)
- Kolehmainen: Lukkoperinne 2 - Karjalaiset vanhat lukot (Joensuu, 1989)
- Kolehmainen: Vanhat lukot (1988)
Ainoa lastenkirja, joka löytyi on kylläkin englanninkielinen kieli- ja kuvakirja, joka käsittelee avainten...
Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastossa (Pääkirjastossa Pasilassa) on lainakappale tiedustelemastasi teoksesta. Pääkaupunkiseudun yhteinen haku: www.helmet.fi
Kirkkonummella asemapaikkaa pitävä "Logen 31 Arvid Mörne" on erikoistunut Arvid Mörnen teoksiin ja sinne voi myös olla yhteydessä sähköpostitse:
http://arvidmorne.fi/home
Onnea projektillesi!
Kiitos palautteestasi.
Jos varauksen teko vielä askarruttaa voit ottaa yhteyttä kirjaston henkilökuntaan.
Helmet-aineistohaku sivulta on linkki Kysy henkilökunnalta-neuvontaan.Palvelussa voit käydä reaaliaikaista keskustelua henkilökunnan kanssa.
Voit myös soittaa kirjastoon pulmatilanteissa.
Tässä muutamia kirjoja liittyen lunnonsuojeluun:
Laulujoutsenen perintö : suomalaisen ympäristöliikkeen taival;
Ympäristön- ja luonnonsuojelu /toim. Kalle Kärkkäinen;
Linkola, Pentti:Voisiko elämä voittaa : ja millä ehdoilla;
Metsän kätköissä : Suomen metsäluonnon monimuotoisuus / toimittaneet Timo Kuuluvainen ... [et al.];
Hakala, Harri: Ympäristön tila ja suojelu Suomessa;
Wines, Jacquie:101 tapaa pelastaa maapallo; Tell, Johan:100 tekoa maapallon puolesta...; Telkänranta, Helena: Elävä planeetta : ratkaisuja maailman ympäristöongelmiin; Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat : uhkakuvista yhteistyöhön / Esko Kuusisto ... [et al.]
Nettisivuja ja lehtiä:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=273650&lan=FI
http://www.sll.fi/...
Alunperin italialaisen Alfabeta-lehden numerossa 49/1983 ilmestynyt Postille a Il nome della rosa löytyy Aira Buffan suomentamana nimellä Jälkisanat ruusun nimeen Econ esseevalikoimasta Matka arkipäivän epätodellisuuteen (WSOY, 1985).
