Voisiko kyseessä olla Marjatta Kurenniemen Unikon satuja. Siinä Perheen lapset seikkailevat yhdessä mm. Unikon syntymäpäivillä, Liisa.nuken häissä, kevätsiivouksessa ja puutarhamaassa. Pahan unen jaksossa seikkaillaan siirappisuolla. Kirjasta tuli uusi painos 2005.
Helmet-verkkokirjaston kokoelmasta löytyy mm. cd-levyt:
The rough guide to world music, Memory of the peoples, Danses du monde, 20 best of Europe, The Secret museum of mankind, Le tour du monde en 80 musiques = Around the world in 80 songs, Smithsonian Folkways : world music collection, Rhythms and music of the world.
www.helmet.fi
En ole saanut lääketieteellistä koulutusta, joten en pysty suoraan vastaamaan kysymykseesi. Suosittelenkin, että konsultoit omaa lääkäriäsi täsmällisen vastauksen saadaksesi.
Aiheesta löytyy kuitenkin tietoa myös internetistä. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston koneilta pääsee Terveysportti-tietokantaan, jossa on luettavissa luotettavia artikkeleita sairauksista ja niiden hoidosta. Sieltä löytyy hakusanalla "pneumonia" monia keuhkokuumetta käsitteleviä artikkeleita, joissa käsitellään myös taudin hoitoa. Tietokannassa on luettavissa esimerkiksi Suomen lääkärilehdessä (2004;59(18): s. 1901-1903) julkaistu Seppo Saarelaisen artikkeli "Keuhkokuumeen hoito terveyskeskuksessa". Suomen lääkärilehti tulee Jyväskylän kaupunginkirjastoon...
Varattujen teosten saapumisilmoitukset ja lainassa olevien teosten eräpäivän lähestymisestä varoittavat tiedotteet voit saada matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palveluun kuuluvia tiedotteita ei voi tilata erikseen. Palvelu on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Tekstiviestipalvelun käyttö edellyttää, että sinulla on www.helmet.fi:n Omissa tiedoissasi oma sähköpostiosoite, HelMet-kirjastojärjestelmän kirjastokortti ja henkilökohtainen tunnusluku.
Terkstiviestipalvelun tilaamisesta löydät tarkat ohjeet www.helmet.fi-sivuilta kohdasta Ohjeita -> HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus ja eräpäivätiedote
Kysyin kirjoja valtakunnallisella kirjastoammattilaisten sähköpostilistalla. Ensimmäisen kirjan osalta ehdotettiin Fulvio Testan kuvakirjaa "Siellä missä jäätelö kasvaa". Kirjassa muisteltiin esiintyneen sokeritoppavuoret. Kirjassa esiintyy myös muun muassa on jäätelövuoria ja mehujäämetsä.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=10BA9069-B4C…
Kirjaa ei ole saatavissa Helmet-kirjastoista, mutta se löytyy useasta maakuntakirjastosta, kuten Lahden, Hämeenlinnan ja Tampereen kaupunginkirjastoista.
Monihaku: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot
Kaukolainapyynnön voit tehdä osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Helsingin_kaupunginkir…
Toista kirjaa ei valitettavasti tunnistettu.
Vantaalla Uusimaa-lehti tulee Tikkurilan ja Myyrmäen kirjastoihin. Tikkurilassa säilytetään kuluvan ja edellisen kuukauden numerot ja Myyrmäessä kuluvan ja edellisen viikon numerot.
BLANKA-kirjastot, eli Turunmaan kirjastot ovat: Taalintehdas, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Parainen, Västanfjärd, Hiittinen. Jos olet lainauskiellossa vaikkapa palauttamattomien kirjojen takia Kemiön kirjastossa, et voi lainata Paraisilta, ennen kuin asia on Kemiön kanssa selvitetty.
Kirjastojen yhteisellä tietopalvelulistalla ehdotettiin, että kyseessä voisi olla Martti Haavion kirjassa ”Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäinsatuja” (WSOY, 1957) oleva tarina ”Rikkaan talon emäntä ja köyhän talon emäntä”. Siinä Jeesus ja Pyhä Pietari käyvät ensin köyhässä talossa, jonka emäntä saa siunauksen ensimmäiselle päivän työlleen ja saa mitata kolme päivää rukiita. Kun he käyvät rikkaassa talossa ja sen emäntä saa siunauksen, emännän aikeena on laskea rahoja heti aamusta, mutta hän niistää ensin nenäliinaan ja joutuukin sitten niistämään kokonaiset kolme päivää nenäänsä.
On ihan mahdollista, että kyseessä on jokin toinen samanlainen tarina, sillä tästä aiheesta voi olla useita muunnelmia. Haavion versio perustuu kertomuksiin...
Kollega Oulusta vinkkasi, että kyseessä on Otto Mannisen runo ”Pyhä tuokio”. Se on ilmestynyt kokoelmassa ”Matkamies” (WSOY, 1938) ja löytyy esimerkiksi Mannisen kokoelmasta ”Runot” (WSOY, 1950). Kyseessä on runon toinen säkeistö.
Valitettavasti en löytänyt minkään suomalaisen kirjaston kokoelmista kvartettisovitusta Joey Tempestin ja Mic Michaelin kappaleesta Carrie. Monista kirjastoista löytyi Europen The final countdown -nuotti (ISBN 0861754115)ja Real Rock Book : svenska låtar (9789197575492), mutta näissä on vain sanat, melodia ja sointumerkit. Kappaleesta on siis laadittava uusi sovitus. Netistä löytyy tilauksesta sovituksia tekevien muusikoiden yhteystietoja. Jos haluaa itse sovittaa, apua voi löytyä vaikkapa teoksesta Timo Lehtovaara: Sovitusopas : harrastajaryhmien vetäjille omien sovitusten laatimisen avuksi. (Sulasol, 2014, 978-951-9141-35-0) Kirjaa on saatavissa mm. Helmet-kirjastoista.
Valitettavasti avoimien ovien tapahtumaa ei tänä keväänä tai kesänä enää talleilla järjestetä. Suunnitteilla on, että ovet aukeaisivat jälleen ensi syksynä, mutta tarkkoja päivämääriä ei ole vielä päätetty. Voit seurata tilannetta kirjaston verkkosivuilta (https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto) löytyvän tapahtumakalenterin kautta.
Karttakeskuksen GT tiekartastossa Suomi 2013 järven nimi on Pyhältö. Pyhältö nimisiä paikkakuntia on myös Lempäälässä ja Liedossa, mutta niiden läheisyydessä ei ole järviä. Tämä Pyhältö-järvi ja samanniminen kylä sijaitsevat Kymenlaaksossa Haminan kaupungissa.
GT tiekartan hakemistosta ei löydy Pyhäliö nimeä. Kotimaisten kielten keskus ylläpitää asutusnimiluetteloa. Sieltäkään ei löydy Pyhäliö nimeä. Maanmittauslaitoksen maastokartat ovat katsottavissa verkossa. Niistä ei löydy Pyhäliö-nimistä paikkaa. Sen sijaan Haminassa oleva järvi on kartassa nimeltään Pyhältö. Myös paikalliselta kyläyhdistykseltä saadun tiedon mukaan järven nimi on Pyhältö.
Asutusnimiluettelo
http://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/
Maanmittauslaitos Karttapaikka...
Aino Julia Maria Kallas (1878 - 1956)
J.L.F. Krohnin tytär, Oskari Philipp Kallaksen puoliso, kirjailija
Lyhyt elämäkerta on teoksessa Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan :
suomalaisten kirjailijoiden elämäkertoja (1954).
Aino Kallas: Elämäni päiväkirjat 1-2 (1978).
Suomen kirjailijat : pienoiselämäkerrat, teosbibliografiat... Kirja
on lähimmässä kirjastossa.
Myös Kallaksen tuotannosta ja yksityisistä kirjoista on kirjoitettu.
Kannattaa kysyä kirjastosta tarkemmin, esim. mistä teoksesta haluaa
tietoa.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy paljon tasa-arvoa käsitteleviä teoksia, joita voi hakea aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ asiasanalla "tasa-arvo". Hakua voi rajata esim. yhdistämällä "tasa-arvo" asiasanoihin "työelämä" tai "naisen asema" tai "sukupuoli". Uusimpia tasa-arvoa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Jarmo Tarkki: Tasa-arvo: saavutuksia ja haasteita (1998) ja Sirpa Kolehmainen: Naisten ja miesten työt (1999). Tilastotietoa aiheesta löytyy Anne-Maija Lehdon kirjasta Tasa-arvo työoloissa (1999).
Kyllä, työkalut ovat lainattavissa Tapiolan kirjastosta.
Tässä tapauksessa Rakenneilmaisin vain oli jo lainassa eli sitä saattoi lainata vain Ison omenan kirjastosta.
Linkin kautta Helmet-hakuun hypätessä täytyy vielä klikata kohtaa "Näytä lisää niteitä tai hae tietty lehden numero" http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/.b2230157/.b2230157/1,1,1,B/holdings~2230157&FF=&1,0,
Silloin kaikki lainattavissa olevat esineet ja sijainnit saadaan näkyviin.
Tavallisen Helmet-haun kautta asia on ehkä helpommin havaittavissa. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2230157__Srakenneilmaisin__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt#resultRecord-b2230157
Laulu on nimeltään "Maikki leipuri". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Alice Tegnér. Sen alkuperäinen nimi on "Baka kaka" ja laulu alkaa: "Baka, baka kaka!" Suomenkielinen versio alkaa: "Isä, äiti, kissa! Kohta saatavissa onpi leipä kaunoinen". Säkeistöjä ruotsinkielisessä laulussa on kaksi, mutta suomenkielisessä versiossa kolme. Äitinne muistamat säkeet ovat laulun ensimmäisestä säkeistöstä.
Laulun suomenkielinen versio sisältyy nuotteihin Tegnér, Alice: "Laula äiti kanssamme! II, 15 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa K.G. Fazer, [1909?]) ja "Mitä me laulaisimme? : alakansakoulun laulukirja" (WSOY, 1927, toimittanut Hilja Karttunen). Ilmeisesti Edit Polón, joka on "Suomen lasten iloksi koonnut ja mukaellut" "...
Yritin löytää jasmiinin (ja jasmikkeen, tuoksun kemiallinen lähde lienee sama, vaikka kasvit eivät ole lähisukulaisia) tai metsämansikan aromin kemiallista selitystä, mutta en löytänyt tämän tolkumpaa: " The approximate composition of jasmine flower oil obtained by enfleurage is benzyl acetate, ∂ - linalool, linalyl acetate, benzyl alcohol, jasmine, indole and methyl anthranilate." Ahomansikasta kertova Wikipedian artikkeli puolestaan toteaa, että "Ahomansikka ei kestä kuumentamista sisältämiensä aromiaineiden vuoksi, vaan maku kitkeröityy. Ne ovat furaanijohdoksia (2,5-dimetyyli-4-metoksi-3(2H)-furanoni = 'mesifuraani' ja 2,5-dimetyyli-4-hydroksi-3(2H)-furanoni ='fydroksimesifuraani')". Näistä tuskin tietomme lisääntyy.
Yleisellä tasolla...
