En ole itse asentanut Linuxia, mutta sen ei pitäisi olla kovin vaikeaa. Linux on tarjolla monina eri jakelupaketteina.
Ubuntu on yksi suosituimmista Linux-käyttöjärjestelmistä ja saatavilla suomeksi. Sen pitäisi olla yksinkertainen asentaa ja muutenkin helppokäyttöinen. Osoitteesta http://www.ubuntu-fi.org löytyy aiheesta paljon tietoa. Osoitteessa http://www.ubuntu-fi.org/lataa.html on selostettu asennusvaiheita ja kerrottu, mitä tehoja se tietokoneelta vaatii.
Osoitteesta http://www.linux.fi/wiki/Etusivu löytyy laaja Linux-aiheinen sivusto, josta löytyy paljon tietoa ja mahdollisuus kysyä neuvoja.
Valtioneuvoston asetuksessa kirjastoista (annettu 6. päivänä kesäkuuta 2013) määritellään henkilöstön koulutusrakenne ja kelpoisuusvaatimukset näin:
”Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla:
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
3) ammatillinen perustutkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja...
Mirjami Läheenkorvan runo Kun valvoin yössä huhtikuun sisältyy Lähteenkorvan runokokoelmaan Kuin kukat ja linnut vuodelta 1968 (Gummerus).
Saatte runon sähköpostiinne.
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lähteenkorva, Mirjami: Kukin kukat ja linnut (Gummerus, 1968)
Kuntien kirjastojen kelluvat kokoelmat eivät ole yleisiä ainakaan vielä. Ainakin näissä kirjastoissa Suomessa aineistot kelluvat joko kokonaan tai osittain:
- Keski-kirjastoista Saarijärven ja Wiitaunionin kirjastot (Pihtipudas, Viitasaari, Wiitaunionin kirjastoauto). Osittainen kellutus on käytössä Jyväskylässä ja Jämsässä. Laukaa ja Hankasalmi harkitsevat osittaista kellutusta.
- Heinäveden kunnankirjasto
- Oulun kaupunginkirjastossa on aloitettu kellutus vuoden 2015 alusta.
- Helmet-kirjastoista Vantaalla ja Espoossa alkaa kellutukseen liittyvä projekti tänä vuonna (2015):
http://hankkeet.kirjastot.fi/hanke/kelluva-kokoelma-ei-sammaloidu
Fyysinen kirjastokortti on edelleen käytössä. Saadaksesi uuden HelMet-kirjastokortin sinun pitää käydä jossakin HelMet-kirjastojen toimipisteessä. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus. Saat uuden kortin odottaessa.
Jos tietosi ovat vielä kirjaston käyttäjärekisterissä, uusi kortti maksaa kolme euroa (lapsilta kaksi euroa). Jos tietojasi ei löydy rekisteristä, saat kortin ikään kuin uutena käyttäjänä ilmaiseksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Juhani Mattila on tehnyt teoksen Ujoudesta, yksinäisyydestä. Tässä on useita esimerkkejä, millaiselta ujous tuntuu, mutta ei testiä.
Vuonna 1978 on ilmestynyt Philip G. Zimbardon Ujous : mitä ujos on : mitä ujoudelle voi tehdä. Teoksessa on on Stanfordin yliopiston kyselylomake ujoudesta kärsiville.
Netissä on ilmaisia testejä, esimerkiksi http://mastersocialanxiety.com/free-social-anxiety-tests/ . Näistä yhdessä mainitaan edellisen teoksen tekijä Zimbardo. Testi on nimeltään: The Henderson/Zimbardo Shyness Questionnaire .
Viime aikoina ovat suosittuja olleet, ehkä ujouttakin sivuavat aiheet: tunnelukot, erityisherkkyys ja introvertit.
Tunnelukoista on kirjoittanut mm. Kimmo Takanen: Tunne lukkosi. Tunnelukkotestit ovat kirjat lisäksi...
Päivälehden arkisto auttaa tutkijoita Sanoman ja median historiakysymyksissä http://www.paivalehdenarkisto.fi/, yhteystiedot löytyvät täältä http://www.paivalehdenarkisto.fi/yhteystiedot/ . Kysyin asiaa arkistosta ja he kertoivat, että sitä on siellä selvitetty useaan kertaan, mutta eivät halunneet vastata tätä kautta, vaan pyysivät kysyjää ottamaan yhteyttä sinne suoraan. Selailin teosta Kadonneet kirjaintyypit : suomalainen kirjainmuotoilu 1920-1985 / Markus Itkonen , mutta sieltä ei löytynyt tietoa Helsingin Sanomien logosta. Lähetin myös kyselin Helsingin Sanomien toimitukseen, mutta sieltä ei vastattu lainkaan.
Kirjailijat Juhani Siljo ja Maiju Lassila mainitaan useissa lähteissä. Pikaselailulla löytyi tietoja kirjailijoiden elämänvaiheista esim. seuraavista teoksista:
JUHANI SILJO
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja.
(WSOY, 1954)
Lassila, Pertti: Uuden aikakauden runous : ekspressionistinen tematiikka 1910- ja 1920-luvun suomenkielisessä lyriikassa (Otava, 1987)
MAIJU LASSILA
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja.
(WSOY, 1954)
Erho, Elsa: Maiju Lassila (Turun yliopiston väitöskirja, 1957)
Karhu, Eino: Suomen 1900-luvun alun kirjallisuus (Kansankulttuuri, 1973)
Lindsten, Leo: Maiju Lassila : legenda jo eläessään (WSOY, 1977)
Kansallisgalleria : suuret suomalaiset. [2....
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta löytyy kattavasti tietoa alalla työskentelystä ja palkkauksesta. https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/
SKTL:sta kerrottin myös, että kääntäjät ja käännettävät tekstit valitaan kustantamoissa. Kääntäjät valitaan käännösnäytteiden perusteella, joita voi lähettää eri kustantamoille.
Suoraa vastausta siihen mille kustantamoille käännösnäytteitä kannattaa lähettää en löytänyt.
ammattinetti.fi sivuilla kerrotaan, että freelance-kääntäjien palkkaus voi määräytyä tunti- tai urakkaveloituksena.
Voit kysyä lisää SKTL:sta: kirjallisuudenkaantajat(at)sktl.fi
Jarmo Leppiniemen kirjasta Hyvä tilinpäätöskäytäntö, 1999, löytyy hyvä perusohje. Kirjan saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saat Plussa-tietokannasta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/. Osoite http://Helecon.hkkk.fi/ENTERPR/links/ ohjaa sinut Helsingin kauppakorkeakoulun sivuille, jossa on runsaasti tietoa, linkkejä ja esimerkkejä toimintakertomuksista.
Molempien oppilaitosten pääsykoekirjoja on saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Tarkemmat tiedot saat kirjastosta tai pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmatietokanta PLUSSASTA, http://www.libplussa.fi
Helmitauluja on kovin monenlaisia.
Wikipedia määrittelee kolme erilaista helmitaulumallia: venäläisen, kiinalaisen ja japanilaisen helmitaulun.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu
Oulun yliopiston Luma-keskus kertoo vielä laajemmin erilaisista laskentatauluista. https://ouluma.fi/2012/10/milla-ennen-laskettiin/
Erilaisilla helmitauluilla myös lasketaan hieman eri tavoilla. Wikipedian artikkelissa on hieman ensiapua siihenkin.
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi palvelu on myös vastannut laskemiskysymykseen:
"05.03.200721:19 Venäläisessä helmitaulussa puiseen kehikkoon on kiinnitetty metallitangot, joissa kussakin on kymmenen helmeä - paitsi neljännessä tangossa alhaalta laskettuna on neljä helmeä. Tämä on...
Noitavainoista Suomessa on tehty paljonkin tutkimusta ja kirjoitettu useita kirjoja. Tietoa aiheesta löydät esimerkiksi seuraavista teoksista:
Lappalainen, Mirkka: Pohjoisen noidat: oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (Otava, 2018)
Virtanen, Leena: Tulen morsian: tosikertomus noitavainoista Suomessa 1666-1671 (WSOY, 2016)
Virtanen, Leena: Noitanaisen älä anna elää: tosikertomus noitavainoista Suomessa 1666-1671 (WSOY, 2013)
Lahti, Emmi: Tietäjiä, taikojia, hautausmaita: taikuus Suomessa 1700-luvun jälkipuoliskolla (Jyväskylän yliopisto, 2016)
Nenonen, Marko: Noituus, taikuus ja noitavainot : Ala-Satakunnan, Pohjois-Pohjanmaan ja Viipurin Karjalan maaseudulla vuosina 1620-1700 (Suomen historiallinen seura,...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hanninen on yksi niistä sukunimistä, jotka pohjautuvat kristillisen Johannes-nimen lukuisiin muunnoksiin.
Johannes oli jo keskiajalla maamme suosituimpia ristimänimiä. Siitä on kehittynyt lukematon määrä erilaisia muunnoksia, joista monet muuten hävinneet ovat säilyneet sukunimissä. Nimen alkuosan heityttyä ovat kehittyneet mm. Hanni, Hanno, Hannu, Hannikka, Hannus, Hanska, Hanski, Hantu ja Hanttu. Todennäköisesti monille näistä on ollut valmis malli saksalaisessa ja ruotsalaisessa puhuttelunimistössä. Syntyneet sukunimet perustuvat joko suoraan isännimeen tai talonnimeen, joka on perustunut isännän nimeen.
Johanneksen muunnoksista nykyisessä asutus- ja sukunimistössämme...
Helsingin pääkirjaston varastossa on Suomen asetuskokoelmasarjaan (nyk. säädöskokoelma) kuuluva Suomen sopimukset vieraiden valtioiden kanssa vuodelta 1921 (ei valitettavasti näy tietokannassa). Siinä on mukana artiklaan 23 kuuluva liite, jossa on luettelo luovutettaviksi määrätyistä aluksista.
Eduskunnan kirjastosta (http://www.eduskunta.fi/kirjasto) sopimukset liitteineen löytyvät myös, mutta sielläkään ne eivät ole heti valmiina, vaan on varauduttava siihen, että ne haetaan varastosta, mihin saattaa mennä pitempi aika kuin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta noutoon, joka kestää vain joitakin minuutteja. Toisaalta Eduskunnan kirjastossa on sangen täydellinen kokoelma kaikkea Suomen valtiota koskevaa dokumenttia.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ löytyy muutama Hampuria käsittelevä teos, esim. Jörg Albrecht: Hamburg: reseguide med kartor (1994) ja Hamburg (Insight city guide, 1992). Myös koko Saksaa koskevista teoksista voi löytyä tietoja Hampurista, esim Ari Taipale: Saksan matkaopas (1995) ja Steve Fallon (toim.): Germany (Lonely Planet, 1998).
Nils Åke Nilsson kuvaa kirjassaan Ölresan müncheniläisen oluttuvan tyypillistä hiukopalaa Münchener Bierradi mit Schnittlauchbrot: ohuiksi siivuiksi leikattu retikka, joka syödään suolan ja hienoksi hakatulla ruohosipulilla päällystetyn voileivän kera. Samaa (retikat spiraalin muotoon leikattuina)suosittelee myös Irmeli Kopisto-Menzel Saksalaisessa keittiössä (v.1984), jossa hän antaa myös retikkalaatin ohjeen:
Höylää tarvitsemasi määrä retikoita kasvishöylällä ohuiksi lastuiksi. Lado ne kerroksittain salaattikulhoon ja ripottele jokaiselle kerrokselle reilusti suolaa. Suola saa ne mehustumaan niin, että salaatinkastike muodostuu aivan itsestään. Anna salaatin maustua jonkin aikaa.
Osoitteessa www.puutarha.net alan harrastajilla on...
