Turskea on yksi turski-sanan vaihtoehtoisista esiintymistä; muita ovat esimerkiksi tursti ja tyrski. Turskin moniaita merkityksiä ovat mm. 'korskea, röyhkeä, kopea, tyly, karski, äkkipikainen; sisukas, rivakka, reipas, rohkea'.
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 5
YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimisto UNODC (UN Office on Drugs and Crime) arvioi, että maailmassa kuoli vuonna 2021 murhan uhrina 457 945 ihmistä, eli päivässä noin 1 255 ihmistä.
Lähde: YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimisto UNODC, Victims of intentional homicide – Regional Estimate.
Kaasunjakelusta Helsingissä vastaa Auris Kaasunjakelu. Kaasu tuodaan ja siirretään maanlaajuisesti siirtoputkistoja pitkin jakeluverkoille.
https://kuntatekniikka.fi/wp-content/uploads/sites/2/2021/09/10.-Kaasup…
Yrityksen tiedotteen mukaan kaasu tulee tällä hetkellä Balticconnector-yhdysputken kautta Baltiasta. https://aurisenergia.fi/kaasunjakelu/kaasunjakeluverkko-ja-siihen-liitt…
Putken vaurioitumisesta huolimatta Suomen kaasujärjestelmän tila on yhä vakaa, ja kaasun saanti turvattu LNG-terminaalien kautta. https://aurisenergia.fi/suomen-ja-viron-valinen-kaasuputki-on-poissa-ka…
Kortti kannattaa ilmoittaa kadonneeksi välittömästi johonkin pääkaupunkiseudun kirjastoon.Uuden kortin saa henkilöllisyyden todistamalla ja maksamalla 10 mk. Mikäli lapsella ei ole henkilötodistusta, huoltajan tulee olla lapsen mukana todistamassa henkilöllisyytensä.
Lahden kaupunginkirjaston - maakuntakirjaston kokoelmiin kuuluvan aineiston sijainnin ja saatavuuden voi tarkistaa helposti itsekin kirjaston Riimi-aineistotietokannasta, joka löytyy internetistä kirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.lahti.fi/Kirjasto/ .
"Tehokkaammin sähköpostilla" näyttää olevan kirjastossa tällä hetkellä saatavana. Se löytyy Haasion nimellä luokasta 69.7, mutta saattaa uutuutena sijaita myös uutuushyllyssä. Jos tarvitset apua kirjan löytämisessä, kysy neuvoa kirjaston tietopalvelusta.
Helsingin Yliopiston kirjasto http://www.lib.helsinki.fi/ ja Helsingin kaupunginkirjasto http://www.lib.hel.fi/ luetteloivat paljon vieraskielistä kirjallisuutta.
Helsingin yliopiston kirjasto ja BTJ Kirjastopalvelu Oy http://www.btj.fi allekirjoittivat syksyllä uuden luettelointiyhteistyösopimuksen.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on valtakunnallinen sähköpostin välityksellä toimiva tietopalvelu. Palveluun tuleviin kysymyksiin vastataan vankalla ammattitaidolla ja iloisella mielellä.
Juha Seppälästä löytyy tietoa kirjoista Kotimaisia nykykertojia 1-2 v.2003 ja Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita 6.uud.laitos v.2000.
Internetistä Seppälästä taas kerrotaan sivuilla http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Sepp%C3%A4l%C3%A4 , http://dbgw.finlit.fi/fili/fi/kirjailijat/js.html ja http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=250&lang=FI
Jukka Rintalasta löytyy tietoa netistä osoitteesta http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/ihmiset_paajutut/4319597.shtml. Hänestä ja hänen luomastaan muodista on tehty myös kirja, jonka nimi on ytimekkäästi "Jukka Rintala". Se on vuodelta 1999. Sitä voi lainata Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Jukka Rintalasta on kirjoitettu paljon eri lehdissä. Mainitsen tässä muutamia lehtiartikkeleita.
Moisio, Mikki: Muodin vuoksi. Anna 2006,nro 36.
Kortelainen, Jyrki: Vaatteessa pitää näkyä kantajansa sielu. Taito 2000, nro 4.
Sarrola, Sinikka: Miten tullaan Jukka Rintalaksi. Kodin kuvalehti 1999, nro 21.
Piri, Markku: Jukka Rintala: 20 vuotta muodin vuoksi. Anna 1996, nro 46.
Airaksinen, Pauliina: Jukka Rintala: muotisuunnittelija. Suomen kuvalehti...
Valitettavasti Helmet-verkostosta ei löydy Within Temptationin nuotteja, mutta voisit vielä tiedustella Helsingin Pop&Jazz konservatorion kirjastosta asiaa. Kyseinen oppilaitos kuuluu taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokantaan, mutta aivan äkkiseltään sieltäkään ei näyttänyt löytyvän ko. yhtyeen nuotteja.Voisit kuitenkin tehdä jatkokyselyjä sieltä, kirjaston informaatikon yhteystiedot ovat:
puh. 09 31080515
sähköpostiosoite: matti.tolvanen@stadia.fi.
Lisäksi voisit kysellä nuotteja osoitteesta www.musafasu.fi.
Jos em. lähteistä ei ole apua, voit vielä kääntyä Helmet-kirjastojen kaukolainapalvelun puoleen, jolloin haku voidaan suunnata myös Suomen ulkopuolelle.
Valitettavasti tällaista suomennosta ei ole löytynyt. Tekstin kirjoittaja lienee englantilainen vuosina 1814-1863 elänyt Frederick William Faber (http://books.google.com/books?id=l43sbcaDDNYC&pg=PA89&lpg=PA89&dq=%22th…). Hän kääntyi v. 1846 roomalaiskatolisuuteen ja kirjoitti sen jälkeen psalmien määrän eli 150 virttä. Osa niistä on arvioitu melko heikkotasoiseksi mutta osa on elänyt ja päässyt uusiinkiin virsikirjoihin yleensä kylläkin muokattuna ja lyhennettynä. Esimerkiksi USA:n Evankelis-luterilaisen kirkon uudessa kirjassa "Evangelical Lutheran Worship" (http://www.augsburgfortress.org/worship/evangelicallutheranworship/pewe…) on muutamia tekstejä. Ruotsin kirkon virsikirjan ekumeenisessa alkuosassa (virret 1-325) on yksi...
Espoon kaukolainoja voi kysellä numerosta 09/81657648 tai sähköisesti kaukopalvelu@espoo.fi
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Maan lapset sarjaan kuuluu viisi osaa: Luolakarhun klaani, Hevosten laakso, Mammutin metsästäjät, Tasangon vaeltajat sekä Luolien suojatit.
En tiedä onko jatkoa tulossa.
Voit lukea lisää esim. Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Maan_lapset. Sisältää mm kirjailijan pojan haastattelun (englanninkielinen).
Ainakaan Lauri Viidan Kootuista runoista Koirien torikokousta ei löytynyt, joten luultavimmin kyse ei ole Viidan runosta. Valitettavasti runolle ei löytynyt muutakaan tekijää.
Tarkoitatko kolvia eli sähkökäyttöistä juotinta?
Pistorasiaan laitetun kolvin sisällä oleva sähkövastus kuumenee ja lämpö johtuu siitä kolvin terään. Kun juotetaan liitettäviä osia toisiinsa, kuuma terä sulattaa juotteen, joka sitten jähmettyessään liittää johdot tai muut yhteen liitettävät osat toisiinsa.
Perustietoa juottamisesta esim. täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Juottaminen
Kyseessä voisi olla Marjatta Kureniemen kirja Kuinka Kum-Maa on kaikkialla. Se on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1954 ja siitä on otettu uusintapainokset vuosina 1970 ja 2002.
Suomen Nuorisokirjallisuuden instituutin Onnet-tietokanta kertoo kirjan sisällöstä näin: "Pau on pieni poika, joka on ollut pitkään sairaana. Toipilaana sängyssään hän huomaa olevansa unen ja valveen välitilassa, jossa kohtaa aivan uuden maailman. Tapetista astuu ulos prinsessa Lilaloo, jonka avulla myös Pau onnistuu pääsemään kaksiulotteiseen muotoon - kaikki ovat vain pitkiä ja leveitä, paksuus puuttuu! Pau astuu Lilaloon kanssa tauluun leikkimään kuningatar Blankan pojan, prinssi Haakonin kanssa. Hän tutustuu myös moniin kiinnostaviin henkilöihin, kuten...
Ikävä kyllä huhu ei pidä paikkaansa, eli Helmet-kirjastoissa ei ole lainattavaa valopöytää. Luettelo kirjastojen lainattavista tai kirjastossa käytettävistä esineistä löytyy täältä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28esine%20-taiteilijakirja…
Ennakkoperinnön antaminen on toki mahdollista. Finlex-palvelun kautta löytyy Perintökaari ja sen 6. luku Ennakkoperinnöstä, jossa sanotaan mm. näin: "Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun." Koko Perintökaari löytyy löytyy täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Vero.fi-sivulta taas löytyy tietoa lahjaverosta. Siellä sanotaan mm. näin:
"Lahjansaajan täytyy maksaa lahjaveroa, jos lahjan arvo on 4 000 euroa tai enemmän. Myös ennakkoperintö on lahja, josta maksetaan lahjaveroa." Sivusto löytyy täältä:
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Lahja
Tarkemmin asiasta kannattaa kysyä...
Nimi on ollut yleinen Savon alueella. Tarkemmin nimen aluetta ovat vain Länsi-Savo (Hirvensalmi, Kangasniemi)ja Keski-Suomi (Petäjävesi, Saarijärvi) eli hämäläisten muinaiset eräalueet. Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan nimen juuret olisivatkin näin ollen lännessä.
Kuitunen saattaa myös olla samaa kantaa kuin nimi Kuittinen, jota myös tavataan Savossa mutta jolla on silti läntinen alkuperä.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet
