Kaikilla kirjastoilla on Bestseller-kokoelmissaan kysytyintä aineistoa. Näin myös varattua aineistoa voi löytyä hyllystä. Bestseller kirjoilla laina-aika on 1 viikko eikä niitä voi varata.
Kannattaa siis ensiksi tarkistaa mistä kirjastosta haluamasi teos Bestsellerinä löytyy ja käydä sitten kirjastossa paikanpäällä toivoen, että haluttu kirja on vielä hyllyssä.
Bestseller-kirjoja kun ei edes puhelimitse voi varata itselleen noutoa odottamaan.
Tarkoitat varmaan Eppu Nuotion Neitsytmatka –kirjaa. Tapahtumat alkavat kesän ensimmäisen rippileirin viimeisestä illasta. Seuraa kesä ja seuraava talvi, jolloin Annukka on koulussa ja äiti sairastuu. Kirjan loppupuolella (s. 235) sanotaan, että ”rinteessä on vielä lumiläikkiä, mutta eteläpuolella vihertää”. Lopussa (s. 247) luku alkaa ”Kesä oli puhkeamaisillaan kaupunkiin.” Tapahtumat kestävät siis noin vuoden.
Hei!
Uusia kirjoja valitessa/ostaessa vaikuttavat sekä määrärahat että arvioitu kysyntä.
Kukin kirjasto päättää itse, mitä lahjoituksia se ottaa kokoelmiinsa, hyllytilathan ovat rajalliset. (Lähettämällä pääkirjastoon ei siis varmista, että kirja päätyy kirjaston hyllyyn.) Kirjanhan voi aina tilata toisesta kirjastosta. Asiakas saattaa tuoda siistin, muutaman vuoden ikäisen kirjan, joka kuitenkin joutuu kierrätyshyllyyn. Syynä on silloin se, että kirjastolla on ainakin yksi kpl tai sitten, ettei kirja mene lainaan.
Kirjoja joudutaan myös paljon poistamaan siksi, että uusia kirjoja julkaistaan jatkuvasti. Muuten ei hyllytila riitä!
Tiehallinnolla on yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä. Kohdassa 2B-3 liikennemerkkien koosta sanotaan seuraavasti: Liikennemerkkejä on kolmea kokoa: suurikokoisia, normaalikokoisia ja pienikokoisia. Yleensä käytetään normaalikokoisia liikennemerkkejä. Pienikokoisia liikennemerkkejä voidaan käyttää muusta liikenteestä erillään olevilla kevyen liikenteen väylillä. Pienikokoisia liikennemerkkejä voidaan lisäksi käyttää taajamissa kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä ja asuntoalueilla. Edellytyksenä on, että tie on enintään kaksiajokaistainen ja nopeusrajoitus on alle 50 km/h. Suurikokoisia liikennemerkkejä voidaan käyttää moottori- ja moottoriliikennetiellä sekä niihin liittyvillä tietyömailla...."
(http://alk.tiehallinto.fi/...
Ohessa pari vaihtoehtohistorian Hitlerin voitto -aiheen edustajaa. It Happened Heressä luodaan vaihtoehtohistorian keinoin olosuhteet toisenlaisiksi, jonka kautta päästään kyseenalaistamaan vakiintuneita ajatusmalleja. Fatherland on taas enemmän mainstream-yleisölle luotu kompromissi lähtökohtanaan silti tiukasti historialliset faktat (tai historialliset fantasiat). Lisänä aikamatkaseikkailu Philadelphia Experiment II.
It Happened Here (1965) = Näin olisi voinut käydä / Ohjaus Kevin Brownlow ja Andrew Mollo.
Fatherland (1994) = Fatherland – isänmaa /
Ohjaus Christopher Menaul
Philadelphia Experiment II (1993) = Tuhon kuilu 2 - Hitlerin voitto / Ohjaus Stephen Cornwell
Lähteitä: Elitisti. http://www.elitisti.net/artikkeli/2005/08/005701/...
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton jäsenlehteä Ympäristöasiantuntijaa ei tule mihinkään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Sitä ei näytä tulevan myöskään mihinkään muuhun pääkaupunkiseudun kirjastoon (yliopiston kirjastoihin, erikoiskirjastoihin tai ammattikorkeakoulukirjastoihin).
Lehti on luettavissa sähköisenä netissä Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton sivuilta (ks. linkki alla).
http://www.ykl.fi/fi/liitto/julkaisut-ja-oppaat/ymp%C3%A4rist%C3%B6asia…
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
https://finna.fi
Kovin monta lippalakkirunoa ei löytynyt. Tässä muutama. Jari Tervon runossa Siitä jäi kulkemaan sanonta esiintyy intialainen lippalakki Kokoelman nimi on Muistoja Pohjolasta. Kokoelma on myös Jari Tervon koottujen runojen kokoelmassa Intialainen lippalakki, jolle siis tämä runo on antanut nimesäkin.
Jyrki Kiiskisen Runokirjassa Menopaluu on runo nimeltä Vähennä syntymävuotesi siitä vuosiluvusta, jossa taas esiintyy liian pieni lippalakki.
Aulikki Oksasen parhaiten lauluna tunnetussa runossa Laulu siirtotyöläisestä on mies, jolla "on ruskea salkku ja takki, kumisaappaat ja lippalakki".
Tuntisivatko lukijamme muita lippalakkirunoja?
Munsterhjelmin päiväkirjaa ei edelleenkään ole suomennettu.
Piikojen valtakunnan kirjallisuusviitteiden perusteella vaikuttaisi siltä, että lähdeluettelossa mainittu Kirsi Vainio-Korhosen Jacobina Charlotta Munsterhjelmin päiväkirja 1799-1801 (2006) tarkoittaa itse asiassa Vainio-Korhosen paljolti Munsterhjelmin päiväkirjaan perustuvaa artikkelia Piikojen arkea ja juhlaa Hämeenkylän kartanossa noin 1800, joka sisältyy vuonna 2006 ilmestyneeseen Vainio-Korhosen ja Marjatta Rahikaisen toimittamaan kirjoituskokoelmaan Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään.
Vainio-Korhonen on käsitellyt Munsterhjelmin päiväkirjaa myös kirjassaan Suomen herttuattaren arvoitus : suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta...
Maankäyttö- ja rakennuslain pykälässä 166 sanotaan näin:
"Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä."
Koko laki löytyy alta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132
Samassa pykälässä sanotaan myös, että "jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi."
Tonttien ja rakennusten kuntoa valvoo siis kunnan rakennusvalvonta
sekä omien havaintojensa että kuntalaisilta tulleiden palautteiden perusteella. Voit siis tarvittaessa ottaa yhteyttä kotikuntasi...
Ei ole tietoa. Kirjavälityksen syksyn ennakkotiedoissa ei näy mitään uutta sarjaa Cassandra Clarelta, mutta kaikilta kustantajilta ei ole ennakkotietoja.
Claren tähänastinen suomalainen kustantaja on Otava, jonka omassa syksyn julkaisuluettelossa ei ole tätä sarjaa. Voit aina kysyä kustantajlata, onko sillä aikomus julkaista myöhemmin myös Infernal devices -sarja suomeksi. Otavan yhteystiedot ovat täällä: http://otava.fi/yritys/yhteystiedot/
Artikkelitietokanta Aleksista löytyi aiheestasi mm. seuraavat viitteet asiasanalla laajennuskortit:
Lehto, Tero: Testissä TV-virittimet : televisiokuva mikron näytölle
MikroBitti 1999 ; nro 11 ; sivut 78-80
Sundell, Sami: TV virittyy sylimikroon
MikroPC 1999 ; nro 18 ; sivut 92, 94
Uusimmista mikrotietokoneiden laitetekniikkaa käsittelevistä kirjoista, kuten
Reima Flyktmanin ja Tero Eklinin kirjasta Inside PC (1999) löytynee aiheesta tietoa myös (en voinut tarkistaa, koska oman kirjaston kappaleet olivat lainassa).
Jos tarvitset tv-korteista syvällisempää tietoa, sinun kannattaisi hakea viitteitä jostain tekniikan alan tietokannasta. Sähköpostiosoitteestasi päätellen olet ammattikorkeakouluopiskelija, joten suosittelen, että kysyt...
Pro Finlandia on Suomen Leijonan Ritarikunnan kunniamerkki, jota ei haeta vaan myönnetään pitkäaikaisen kirjallisen tai taiteellisen uran perusteella. Kysyjä tarkoittaakin ehkä Tieto-Finlandia-palkintoa, joka jaetaan vuosittain tietokirjalle. Tätäkään ei voi "hakea", vaan Suomen Kirjasäätiö nimeää raadin, joka suorittaa tarjonnasta esivalinnan, jonka jälkeen säätiön valitsema henkilö tekee lopullisen valinnan. Raati, joka seuloo palkittavat ehdokkaat, toimii itsenäisesti, eivätkä esimerkiksi kustantajat voi suoraan vaikuttaa siihen, mitkä kirjat tulevat ehdolle, mitkä eivät. Toisaalta prosessi on täysin suljettu, eikä siihen voi ehdotuksin tai toivein vaikuttaa.
Heikki Poroila
Kirjassa Miina (Johnny Kniga, 2009) taiteilija itse vastaa kysymykseen näin: "Olen tehnyt lehmiä niin pienestä pitäen, että siitä aiheesta on tullut minulle itsestäänselvyys. Jotkin kuvanveistäjät tekevät ihmishahmoja koko ikänsä, minä teen lehmiä." Osiossa "Miina Äkkijyrkkä lyhyesti" kerrotaan, että tuleva taiteilija alkoi veistellä hellapuista lehmiä jo vuonna 1953. Vuonna 1973 hän valmistui Taideakatemiasta ja osallistui Suomen taiteilijain 78. näyttelyyn Helsingin Taidehallissa. Miina-kirjan kuvien joukossa on otos Halosen taidevalimolta vuodelta 1973, jossa taiteilija valmistelee yhtä lehmäveistoksistaan. Vuonna 1980 Marjut Jokelainen ja Heikki Innanen tekevät Miinasta dokumenttielokuvan Nautain taivas ja helvetti, joten 80-luvun...
Runoa on paljon käytetty suruadresseissa ja muistokirjoituksissa. Valitettavasti sen tekijästä ei kuitenkaan löydy tietoa.
Jos joku palvelumme lukijoista tunnistaa kyseisen runon, tiedon voi kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään.
Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimen mukaan vuoden 1969 rahamäärää 1 200,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 2 012,60 euroa.
Lähde: Tilastokeskuksen rahanarvomuunnin: https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Tilastokeskuksella on tilastoja myös palkoista: https://guides.stat.fi/kotimaisentilastotiedonopas/palkatjatyovoimakust…
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisema tuholaisesite sisältää hyvät tunnistuskuvat: https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf.
Tuholaistorjuntayrityksen sivulla lajia voi määrittää tuntomerkkien perusteella: https://www.anticimex.fi/tunnista-tuhoelain.
Valokuvaa voi hyödyntää esim. Googlen kuvahaussa, joka etsii samankaltaisia kuvia (ohje: https://support.google.com/websearch/answer/1325808?hl=fi&co=GENIE.Plat…). On olemassa myös puhelimeen ladattavia sovelluksia, joiden avulla voi etsiä kuvaa vastaavaa hyönteistä.
Jos laji jää kaikesta huolimatta mysteeriksi, voi kokeilla yhteydenottoa Luonnontieteelliseen keskusmuseoon (LUOMUS): https://luomus.fi/fi.
Kysymykseen ei ole aivan yksiselitteistä vastausta. Tässä vastaus Suomen vesiputokset -sivustolta:
Kysymyksen vastaus riippuu siitä, millaista vesiputousta haetaan.
Tietojeni mukaan Suomen korkein vesiputousten sarja on tällä hetkellä Enontekiöllä sijaitseva Kitsiputous, jonka kokonaiskorkeus liikkuu 100 metrin kieppeillä. Jos taas haetaan korkeinta yksittäistä vesiputousta, on Maaningan Korkeakoski (36 m) virallisesti korkein – joskaan pudotus ei ole vapaa.
Toisaalta karttojen korkeuskäyrien perusteella myös mm. Auttinojan putous Posiolla ja Kevolinkka Utsjoella ovat korkeudeltaan vähintään samaa luokkaa tai korkeampia kuin Korkeakoski. Kummassakaan näistä pudotus ei niin ikään ole vapaa....
Riippi-nimen alkuperälle löytyy kaksi rinnakkaista selitystä. Yksi Riippa-, Riippi- ja eteläisten Riipi-nimien (Riipi, Riipinen) lähtökohta on germaaninen miehennimi (Ribbe, Ribe, Ripi, Ribo, Ribbold, Ricbernus jne.), joka on voinut nimilainana päästä varhaisen isännän etunimestä talonnimeen ja sitä kautta sukunimeksi. Osa nimiperheen nimistä on taas muovautunut meillä jo keskiajalla esiintyneestä skandinaavisesta nimestä Grip.
Sukunimellä Riippi on eri alkuperä kuin substantiivilla riippi (mm. 'nuorasta verkon tapaan solmittu pussi, joka riippuu hevosen päässä ja josta hevonen syö heiniä', 'heinänkantolaitteena käytetty verkkomainen pussi', 'laite, jolla eväitä kannettiin selässä'; 'heinänkantolaitteena käytetty koivun vitsa, jonka...
Kappaleen nuotit löytyy netistä sivustolta 8notes.com. Siellä on nuotteja ukrainankieliselle laululle sekä eri soittimille. Englannin- tai suomenkielisiä nuotteja en valitettavasti onnistunut löytämään.
Joissakin Youtube videoissa on englanninkieliset käännökset. Käännöksiä löytyi myös näiltä sivuilta: https://music.thomastruax.com/track/a-moonlit-night ja Ukrainian Folk - Ніч яка місячна (Nich yaka misyachna) lyrics + English translation (lyricstranslate.com) En osaa valitettavasti arvioida käännösten tasoa.
