Haluat tietoa ilmeisesti etupäässä englanniksi:
Kapoor: Negotiating internationally (1991) ja Scott: Skills of negotiating (1986). Saatavuustiedot näet pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/), josta voit myös etsiä suomenkielisiä teoksia. Helsingin kaupunginkirjastossa luokka on 377 ja asiasanaksi voit laittaa kokoukset tai kokoustekniikka.
Artikkelitietokanta Aleksista löytyi aiheestasi mm. seuraavat viitteet asiasanalla laajennuskortit:
Lehto, Tero: Testissä TV-virittimet : televisiokuva mikron näytölle
MikroBitti 1999 ; nro 11 ; sivut 78-80
Sundell, Sami: TV virittyy sylimikroon
MikroPC 1999 ; nro 18 ; sivut 92, 94
Uusimmista mikrotietokoneiden laitetekniikkaa käsittelevistä kirjoista, kuten
Reima Flyktmanin ja Tero Eklinin kirjasta Inside PC (1999) löytynee aiheesta tietoa myös (en voinut tarkistaa, koska oman kirjaston kappaleet olivat lainassa).
Jos tarvitset tv-korteista syvällisempää tietoa, sinun kannattaisi hakea viitteitä jostain tekniikan alan tietokannasta. Sähköpostiosoitteestasi päätellen olet ammattikorkeakouluopiskelija, joten suosittelen, että kysyt...
Hei,
Kyseinen sarja on ilmestynyt Aku Ankka -lehdessä 51/1973. Suomeksi sarjakuva on nimeltään "Minkä taakseen jättää..." Alkuperäiseltä nimeltään "Uncle Scrooge Has The Christmas Blues" piirtänyt Antoni Gil-Bao ja käsikirjoittanut Carsten Jacobsen.
Parhaiten sarja taitaa löytyä Aku Ankan Lataamosta, jos ei tuota numeroa saa jostain käsiinsä. Äkkiseltään en huomannut, että sitä olisi julkaistu myöhemmin toivesarjana.
"Kytäjän kartanon kulta-aika sijoittuu 1800-luvulle, jolloin maat olivat Linderin suvun omistuksessa. Marsalkka Mannerheimin siskon Sophien kanssa naimisissa olleen Hjalmar Linderin isännöimä Kytäjän kartano oli koko Pohjoismaiden suurin yksityinen tila, jonka 50 000 hehtaarin mailla kykeni vaeltamaan päiväkausia astumatta toisten tiluksille. Mahtivuosinaan Kytäjän kartanolla oli oma rautatie, meijeri, viinatehdas ja jopa oma raha."
Tämä tieto on lainattu kartanon omilta nettisivuilta: https://www.kytaja.fi/miksi-kytaja/kartanon-tarina/
Aivan yksiselitteistä syytä kirjojen lyhentämiselle tuskin on olemassa. Lyhentämistä on Suomessa harrastettu luultavasti ainakin tuolta 1950-luvulta lähtien. Kirjaa on saatettu lyhentää sen suomennusvaiheessa, jolloin alkukielinen ja käännetty versio eroavat. Toisessa vaihtoehdossa ensimmäinen suomennos noudattaa alkuperäistä teosta, mutta myöhemmin kirjasta tehdään markkinoille vielä lyhennettykin versio. Näin ollen yksi ja sama teos saattaa löytyä suomennettuna sekä "pitkänä" että "lyhyenä". Myös selkokirjoja voisi pitää yhdenlaisena esimerkkinä lyhentämisestä. Syyt kuinka paljon ja miksi kirjaa lyhennetään vaihtelevat tapauskohtaisesti. Esim. Suuren Suomalaisen Kirjakerhon jotkin lyhennelmät perustuvat puhtaasti...
Suuresta lamasta, Great Depression, löytyy linkkejä Googlen-hakukoneella, hakusanalla Great Depression, sivut ovat englanninkielisiä. Suomen pula-aikaa käsittelevää tietoa löydät Suomen historiaa käsittelevistä teoksista, muutamia linkkejä löytyi myös pula-ajasta.
Suuresta lamasta löytyy jäsenneltyä ja lyhyttä tietoa yleishistorian kirjoista esimerkiksi:
Suuri maailmanhistoria osa 13 : Sodasta toiseen, Koko kansan kirjakerho, 1982.
Gummeruksen suuri maailmanhistoria 1861-1937, Gummerus 1988.
Hakuteoksia ja yleistietokirjoja löytyy kirjastojen Käsikirjastoista, jos lainattavia kappaleita ei ole paikalla.
Linkkejä:
Great Depression
http://www.amatecon.com/gd/gdtimeline.html
http://econ161.berkeley.edu/TCEH/Slouch_Crash14.html
Suomen...
Valitettavasti suomenkielistä tietoa emme onnistuneet löytämään.
Internetistä MetaCrawler-hakuohjelmalla http://www.metacrawler.com löytyi seuraava erittäin hyvä sivusto http://www.library.unisa.edu.au/thiele/colin.htm .
Yahoon hakemiston kautta löytyy tietoa nuortenkirjailijoista http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Authors/Young_Adult/ .
Erichsenin kuppivenytyskoetta käytetään metallilevyjen ja
-nauhojen venytysmuovattavuuden arvioimisessa. Kuppivenytyskoetta kuvataan standardissa SFS-EN ISO 20482. Tämä standardi on Lahden kaupunginkirjastossa, ja siinä kuvataan kuppivenytyskokeen periaate. Nettiosoitteesta http://www.google.com löytyy hakusanoilla Erichsen cupping test englanninkielisiä sivuja, joissa kerrotaan erityyppisistä laitteista joilla kuppivenytyskoe voidaan suorittaa.
Vanhaa pin-koodiasi ei saa enää mitenkään selville. Sen sijaan voit pyytää uuden pin-koodin lähimmästä kirjastosta esittämällä kirjastokortin sekä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Pamin sivuilta löytyy Palkkatutkimus 2004 - yhteenvetoa http://www.pam.fi/mp/db/file_library/x/IMG/12921/file/palkkatut04tiivi… . Elinkeinoelämän keskusliiton EK palkkatilastosivulta http://www.ek.fi/ek_suomeksi/tyoelama/palkat/palkkatilastot.php löytyy Palkkatilastokatsaus 2005, jossa on myös myyjien palkka.
Anna-Carola Kraussen kirjassa Maalaustaiteen historia renessanssista nykypäivään on sisällysluettelo, joka voisi toimia aikajanana. Mayer-Iswandyn Art: from prehistoric art to modernism on fläppikirja, joka on itsessään aikajana, siinä on myös muun elämän tapahtumat mukana. Amy Dempseyn kirjassa Moderni taide on esipuheen "sisällä" värillinen 4 x A 4-kokoinen aikajana 1860-2000.
Cornelia Funken Tintenwelt-trilogiasta on käännetty kaksi osaa: Mustesydän (2004) ja Musteloitsu (2006). Kolmas osa (Tintentod) ilmestyi 2007. Käännöksen ilmestymisajasta ei ole annettu tietoa. Aikaisemmat käännökset on julkaistu alkuperäisteoksen ilmestymisen jälkeisenä vuonna. Ehkäpä käännös ilmestyy tänä vuonna. Käännökset on julkaissut Otava, ehkä kustantajalta löytyisi tietoa:
http://www.otava.fi/otayhteytta/fi_FI/palaute/
Kyseinen sitaatti (oik. "Since every Jack became a gentleman")löytyy ainakin kahdesta näytelmän suomennoksesta.
Paavo Cajanderin kääntämänä teoksessa Shakespaeare: Kootut draamat (2.p. 1958) lause kuuluu "Kun kaikk´on moukat tulleet aateliksi" ja Matti Rossin suomentamana teoksessa Shekespeare: Richard III (1977) puolestaan "Kun joka moukasta on tullut aatelinen".
Espoon kaukolainoja voi kysellä numerosta 09/81657648 tai sähköisesti kaukopalvelu@espoo.fi
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Etsimme aiheeseen liittyviä artikkeleita ja tutkimuksia artikkeliviitetietokannoista sekä yliopistojen aineistotietokannoista. Artikkeleiden ja tutkimusten asiasanojen ja otsikoiden perusteella juuri tästä aiheesta ei ole tehty tutkimuksia.
Arto-artikkeeliviitetietokannasta löytyy 'äitiyshuolto'-asiasanalla useita artikkeleita. Samoin 'äitiysneuvola'-sanalla löytyy lähes yhtä paljon materiaalia.
Valtiotieteen tohtori Sirpa Wrede on kirjoittanut ja julkaissut paljon suomalaiseen äitiyshuoltoon liittyviä artikkeleita sekä tutkimuksia. Yksi hyvä lähde saattaisi olla Wreden kirjoittama tutkimus "Decentering care for mothers : the politics of midwifery and the design of Finnish maternity services" (Åbo Akademi University Press, 2001).
"...
Kirja on uusi ja vasta tulossa kirjastoihin. Sen voi varata heti kun yksikin kirja sijaintitietoineen näkyy Helmet-tietokannassa, eli todennäköisesti aivan lähiaikoina.
Kaikilla kirjastoilla on Bestseller-kokoelmissaan kysytyintä aineistoa. Näin myös varattua aineistoa voi löytyä hyllystä. Bestseller kirjoilla laina-aika on 1 viikko eikä niitä voi varata.
Kannattaa siis ensiksi tarkistaa mistä kirjastosta haluamasi teos Bestsellerinä löytyy ja käydä sitten kirjastossa paikanpäällä toivoen, että haluttu kirja on vielä hyllyssä.
Bestseller-kirjoja kun ei edes puhelimitse voi varata itselleen noutoa odottamaan.
Paimion kaupunginkirjastoon on tulossa vuoden 2012 puolella digitointilaite. Kannattaa seurata kirjaston kotisivun ajankohtaista-palstaa http://www.paimionkirjasto.fi/
