Tampereen yliopiston ylläpitämä, sangen hyvä Euroopan unionin sähköisten lähteiden hakemisto on osoitteessa www.uta.fi/sahkoiset_lahteet/eu.html. Tästä pääsee myös suomenkieliselle virallisen lehden tilaussivulle klikkaamalla EUDOR (www.eudor.com).
Euroopan unionin virallinen hankintoihin liittyvä web-sivusto on SIMAP osoitteessa http://simap.eu.int, jossa on kielivalikko josta pääsee suomenkielisille sivuille. Ehkä kannattaa katsoa myös englanninkielistä sivua osoitteessa http://europa.eu.int/comm/dg15/en/publproc/index.htm
Hyödyllinen osoite on http://www.europeonline.com/int/cce/index.htm, josta klikkaamalla EUBUSINESS pääsee klikkaamaan EU DOCUMENTS. Europeonlinen index-sivulta (ks. edellä) voi klikata myös viralliselle...
Gastronomiassa rapuvoilla tarkoitetaan ravunkuorista saadulla uutteella maustettua voita. Resepti löytyy esimerkiksi 'Herkutellaan kalalla - maukkaita kala- ja äyriäisruokia' Gummerus 1988. Kuitenkin myös mainitsemaanne ravussa olevaa rasvaa kutsutaan joskus rapuvoiksi.
Pigge Lunk on suomeksi Pontus Pii ja siitä kerrotaan kirjassa Pontus Pii: sukkelan siilin seikkailut, joka löytyy ainakin täältä Seinäjoen kirjastosta.
Kurre Smackia sen sijaan ei löytynyt suomeksi. Soiteltiin myös Vaasaan ja Pietarsaareen, eikä sielläkään tiedetty. Todennäköisesti sitä ei ole suomennettu ollenkaan. Alla kuitenkin luettelo niistä ruotsinkielisistä kirjoista, joissa Kurre Smack esiintyy.
Kurre Smack lär sig klockan, 1962
Sverige runt med Kurre Smack, 1962
Stort och smått med Kurre Smack, 1963
Året runt med Kurre Smack, 1963
Jorden runt med Kurre Smack, 1964
Kurre Smack och alla husdjuren, 1964
Terveisin,
Hanna Kotila Seinäjoen kirjastosta
Helsingin kaupunginkirjaston keskitetty varasto sijaitsee pääkirjastossa Pasilassa, käyntiosoite Kellosilta 9. Siellä olevia kirjoja pääsääntöisesti lähetetään muihin kirjastoihin, mutta lehdet ovat tästä poikkeus. Niitä ei lähetetä muihin kirjastoihin edes lukukappaleiksi, koska on tarkoitus, että lehdet ovat aina saatavilla yhdessä paikassa kopiointia tai lukemista varten. Ne ovat myös olennainen osa tietopalvelua.
Mainitsemaanne Eeva-lehteä löytyy varastosta vuosikerrat 1936-1951, 1965-1980, 1995-1998. Uusimmat numerot löytyvät pääkirjastossa uutisalueelta. Muiden lehtien saatavuuden voitte tarkistaa sivulta http://www.lib.hel.fi/pasila/varasto/vale01.htm
Edgar Rice Burroughsin Pellucidar sarjasta on suomennettu vain kolme osaa:
Maan uumenissa (At the earth's core)
Ikuisen päivän maa (Pellucidar) ja
Kuninkaan poika (Tanar of Pellucidar)
Suomentamatta ovat vielä teokset:
Tarzan at the Earth's core
Back to the stone age
Land of terror ja
Savage Pellucidar (http://www.tarzan.org/pellucidar.html ).
Oppimisvaikeuksista on kirjoitettu paljonkin kirjoja. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta saat aineistoa kirjoittamalla hakusanaksi oppimisvaikeudet. Voit tarkentaa hakua lisäämällä hakusanan matematiikka, mutta monet pelkällä hakusanalla oppimisvaikeudet löytyvät kirjat antavat tietoa myös matematiikan oppimisvaikeuksista. Matematiikan oppimisvaikeuksia käsittelevät mm. Timo Ahosen ja Tuija Aron toimittama Oppimisvaikeudet (1999) ja Erno Lehtisen Prosessiorientoituneen opetuksen perusteet (1988).
Ei valitettavasti ole videota nimenomaan eestinhevosesta, joitakin videoita yleensä hevosesta sen sijaan on. Voit katsoa tarkemmin millaisia aineistotietokanta Helmetistä www.helmet.fi. Voit käyttää hakutyyppiä aihe ja antaa hakusanaksi hevonen. Kuvakkeen Rajaa/Järjestä hakua alta voit kohdasta aineisto valita aineistolajiksi videokasetin. Eri hevosroduista on myös kirjoja. Niitä voit hakea käyttämällä hakutapaa sanahaku ja antamalla hakusanoiksi hevonen rodut. Internetistä eestinhevosesta löytyy tietoa osoitteesta http://www.hevosmaailma.net/ (valitse otsake Maailman hevosrodut ja aakkosellisesta hakemistosta A-F eestinhevonen).
Runo- ja kirjoituskilpailuista on kysytty usein aiemminkin. Nämä vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx ) hakusanalla kirjoituskilpailut.
Tee Google-haku, hakusanoiksi runokilpailu OR runokilpailut. Saat paljon linkkerunokilpailuihin, joista osa on valitettavasti jo päättynyt (esim. Suuri runokilpailu http://www.suurirunokilpailu.fi/index.asp ), mutta järjestäjätahoilta voit kysellä, onko heillä aikomus järjestää uusia kilpailuja. Voit myös tehdä haun hakulauseella kirjoituskilpailu OR kirjoituskilpailut.
Kirjoituskilpailuja on kerätty sivuille:
http://koti.mbnet.fi/pasenka/kirjallisuus/kilpailu.htm
http://tieteiskirjoittajat.utu.fi/netticolosseum/viewforum.php?f...
Ehdottaisin, että tutustuisit esim. Oulun kaupunginkirjaston laatimaan "Teuvon kirjailijatietoon" osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/. Kun löydät kiinnostavia vaihtoehtoja, kokeile kirjastosi antia: Joensuulaisena mene Jokuseen http://jokunen.jns.fi/ -> Haku -> kirjoita asiasana-kenttään kirjailijatiedot muodossa sukunimi,etunimi ja klikkaa Hae-painiketta. Kirjastoissa on myös koottuja kirjailijahakuteoksia, joita kannattaa kysellä henkilökunnalta.
Kirjaa saa kirjastojen kautta kaukolainaksi. Voit mennä omaan kirjastoosi ja pyytää, että he tilaavat kirjan sinulle lainaan. Kirjaa löytyy ainakin Lappeenrannasta, Oulusta, Tampereelta, Kajaanista, Mikkelistä ja Varastokirjastosta Kuopiosta.
Karjalan kannaksen pitäjistä kirjoitettuja kirjoja on myynnissä Internetissä sivulla http://kauppa.kareliaklubi.com. Siellä oli myös kysymääsi kirjaa saatavilla.
Toinen tapa seurata karjalan pitäjistä kirjoitettuja kirjoja on Karjala-lehdessä aika ajoin ilmestyvä palsta, jossa luetellaan eri pitäjistä kertovia kirjoja ja mistä niitä saa ostaa.
Uudenkaupungin kirjasto on perustettu v. 1861.
http://uusikaupunki.fi/template_1.asp?id=470&startdepth=292
Uudenkaupungin kirjastotalokin vanha rakennus, alunperin kouluksi valmistunut puurakennus vuodelta 1854, jota laajennettiin nykyiseen kokoonsa v. 1901.
http://uusikaupunki.fi/template_1.asp?theme=&startdepth=292&id=469
Jyväskylän kaupunginkinkirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2 voi etsiä kahden asiasanan yhdistelmällä. Nimeke -kohdan pudotusvalikosta valitse asiasana, jolloin saat kaksi asiasana -kohtaa. Aiheeseen sopivia asiasanoja ovat esim. työhyvinvointi, työmotivaatio, työ, työelämä, jaksaminen, työpaikkaliikunta, liikunta. Aiheesta voi löytyä myös lehtiartikkeleita. Kirjastossa on lehtiartikkelien hakumahdollisuus Aleksi ja Arto -tietokannoista.
Aiheeseen sopivia kirjoja esim. Työyhteisö liikkumaan: opas työyhteisöliikuntaan (2009), Aalto: Työelämän selviytymisopas: käytännön ohjeita työhyvinvointiin (2006),Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt (2006).
Ainakin Suomessa käytännöt vaihtelevat. Joissakin hotelleissa tai hostelleissa se on mahdollista. Usein varaajan tai ainakin jonkun yöpyjän on oltava täysi-ikäinen. Toisinaan taas vaaditaan lupa vanhemmilta. Kannattaa kysyä suoraan hotellista, ja lupa vanhemmilta.
Kirja on jo rekisteröity Espoon kaupunginkirjastossa tällä viikolla. Sitä on tulossa Espooseen kahteen kirjastoon ja se on lähiaikoina varattavissa HelMet-järjestelmän kautta. Varauksen voi tehdä heti, kun kirjan kohdalla näkyvät kirjastojen nimet, ilmeisesti se tulee ainakin Selloon ja Entresseen. Kannattaa seurata asiaa Espoon uutusluettlosta tai HelMetistä.
Lasten ajatuksia ja selityksiä eri aiheista löytyy mm. kirjoista: "Lasten ajatuksia äidistä", "Lasten ajatuksia rakkaudesta", "Orvokkini tummasilmä" sekä "Menittekö te bussilla naimisiin... ja muita lasten tärkeitä kysymyksiä".
Nämä kirjat löytyvät myös kotipaikkakuntasi kirjastosta. / Voit kysyä kirjoja omasta kirjastostasi.
En valitettavasti löytänyt kirjasta kuin tsekinkielisen version, joten näyttäisi siltä ettei kirjaa ole suomennettu eikä sitä löydy englanninkaan kielellä. Tsekinkielinen versio löytyy Suomesta Kansalliskirjastosta. Asiasanoituksen mukaan kirja käsittelee metafysiikkaa ja etiikkaa.
Jos tarkoitat "filmillä" kaitafilmiä, vastaus on valitettavasti kielteinen. Monetkin kirjastot tarjoavat mahdollisuuden digitoida diafilmiä ja filminegatiiveja, mutta kaitafilmin digitointi on niin hankalaa ja kallista vielä, että maksutonta palvelua joutuu odottamaan. Kaupallisen palvelun tarjoajia löytyy useita (googlaamalla kaitafilmi - digitointi).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Viljamaa on ollut talonnimenä mm. Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Hämeessä, Itä-Uudellamaalla ja Päijänteen seudulla , Orimattilassa se on ollut myös kylännimenä. Talonnimestä se on vähitellen siirtynyt sukunimeksi.
Viljamaaksi on myös 1900-luvun alkupuolella suomennettu ruotsinkielisiä sukunimiä. Tällaisia ovat olleet mm. nimet Dromberg, Villman, Pleuna, Wilenius, Mattsson ja Willand.
Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000
Rakkauden ranta -nimisiä kappaleita löytyi neljä: säveltäjiä ovat Voitto Torpakko, Viljo Hamberg, Keijo Paananen ja Kari Kiiski. Lähteenä äänitetietokanta Fono:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=rakkauden+ranta
Näistä ainakin Voitto Torpakon ja Kari Kiisken sävellyksissä kertosäkeessä lauletaan rakkauden rannasta, mutta kummassakaan kertosäe ei pääty näihin sanoihin. Kahden muut kappaleen sanoituksia emme onnistuneet selvittämään. Torpakon kappaletta on laulanut ainakin Reijo Taipale, Kiisken kappaletta Seppo Hakorinne, Hambergin kappaletta Leo Louhivaara ja Paanasen kappaletta Kicke Paananen.
Pelisivusto https://boardgamegeek.com/ sivuilta löytyy lyhyt englanninkielinen ohjeistus tähän korttipeliin:
https://boardgamegeek.com/boardgame/4310/sting
Suomenkielisiä ohjeita ei löytynyt kirjaston kirjoista eikä muistakaan lähteistä. Englanninkielisellä sivulla kerrotaan Stingin olevan muunnelma Rommipelistä. Korttipeli.fi-sivuilla on Rommipelin säännöt, jotka löytyvät myös ainakin Mikko Saaren kirjoittamasta 150 korttipeliä -kirjasta. Kirja on myös Kaski-kirjastojen kokoelmissa:
https://www.korttipeliopas.fi/rommi
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportlets&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_687834046_facet_queries=&...
