Harald: nimen alkuperä on muinaisgermaaninen Hariwald, joka tarkoittaa sotajoukon tai kansan johtajaa, (hari=sotajoukot, wald=johtaa). Pohjoismaissa ja Englannissa Harald on ollut kuninkaiden nimi, esim. Norjassa Harald Kaunotukka (k. noin vuonna 930) ja Tanskassa Harald Sinihammas. Suomesta tunnetaan 1300-luvulta muutama Haralder. Suomen almanakassa nimi on ollut muutamissa eri kirjoitusasuissa: Haraldus, Harald, Haarald.
Hendry: todennäköisesti muunnos nimestä Henrik, joka taas on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim=koti, talo ja rich=mahtava) ja Heinrich (hagan=hovi ja rich=mahtava). Useita rinnakkaismuotoja: englannin Henry ja Harry, ranskan Henri, latinan Henricus, tanskan Hendrik, saksan Heinz, italian Enrico ja...
Kirjastojärjestelmäyksiköstä kerrotaan seuraavaa: ”Näyttää siltä, että HelMetin muistilistat ovat kateissa viimeöisen tietokantapäivityksen jälkeen. Ongelmaa selvitetään.”
Toivon mukaan muistilistat saataisiin jossakin vaiheessa takaisin, mutta tuon enempää en pysty asiasta sanomaan.
Kun HelMet-tietokannassa näkyvät julkaisun tiedot, mutta niihin ei liity yhtään kappaletta, myöskään varausnappia ei näy (kun ei ole, mitä varata). Yleensä tällainen tilanne johtuu siitä, että julkaisu on käsitelty, mutta niteitä ei ole ehditty lisätä. Voi myös olla kyse siitä - kuten tämän Asian CD:n kohdalla -, että nide on tilapäisesti saavuttamattomissa, mutta se on jossain vaiheessa tulossa taas saataville.
Kysyjän tarkoittaman levyn yritämme etsiä käsiin ja toimittaa asiakkaalle mahdollisimman pian.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kokonaisuudessaan Lykidasta ei ole suomennettu, mutta fragmentti siitä (viimeinen kolmannes) löytyy Aale Tynnin kääntämänä antologiasta Tuhat laulujen vuotta. Siinä runon päätössäe kuuluu seuraavasti: "laitumet uudet antaa huominen".
Lukuisilla venäläisillä verkkosivuilla (myös Mariinski-teatterin omalla sivulla) kerrotaan, että teatteriin rakennettiin 1885 lisärakennus. Rakennukseen tuli työhuoneita, harjoitustiloja, sähkövoimala ja pannuhuone. Sen sijaan näyttämön tai näyttämötekniikan uusimisesta ei viittauksissa puhuta. Verkosta löytynyt Pietarin teatterien opas vuodelta 1994 toteaa näin: ”--- teatteria rekonstruoitiin välillä 1885 – 1894, mutta olemassa olevien tietojen mukaan uudistukset eivät koskeneet näyttämöä eivätkä katsojapaikkoja”.
Sähkövalaistusta alettiin ottaa käyttöön Mariinski-teatterissa jo 1884. Asiasta mainitsevat monet venäläiset verkkolähteet. Artikkelissa ”Teatterinäyttämön valaistus: historiallinen essee” (Освящение театральной сцены:...
En ole onnistunut löytämään Aiju nimeä mistään kirjaston nimikirjoista. www.etunimet.net sivulla, harvinaiset etunimet alta lötyy Aiju. Harvinaiset etunimet on kokoelma etunimistä joita on väestörekisterin nimipalvelun mukaan noin 1-100 kpl. Siellä ei kerrota mitään sen alkuperästa tai merkityksestä.
Kirjoista suuri osa tilataan ennakkoina kuukausia ennen niiden ilmestymistä, joten saamme ne nopeasti julkaisun jälkeen. Aikanaan muistan uuden Harry Potterin tulleen ilmestymistä seuraavana päivänä.
Kirjata viedään meidän Kyytirekisteriin, tarroitetaan ja muovitetaan meille tulon jälkeen ja se vie vaihtelevasti aikaa. Varattuaineisto ajaa tuossa rekisteröinti-, tarroitus- ja muovitusvaiheessa muun ohi. Muuta aineistoa hankitaan vähän eri tyylillä ja toimituksen nopeus vaihtelee hankintapaikan mukaan. Myös muu aineisto rekisteröidään, tarroitetaan ja mahdollisesti muovitetaan sen saavuttua kirjastoon.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löydät kirjallisuutta öljyvärimaalauksesta esim. asiasanalla "öljymaalaus" tai hakemalla suoraan hyllystä luokasta 74.21 (maalaustaiteen materiaalit ja tekniikka) esim. teoksesta Kiljunen, Taidemaalarin materiaalioppi. Nimekehaulla "öljyväri" saat myös 13 viitettä.
Aleksi -artikkelitietokannan mukaan pyörän testi löytyy MP-lehden numerosta 5/86. Lisäksi Tekniikan maailman numerossa 2/87 on uudemman vuosimallin testi.
Lehdet ovat ainakin Porin kaupunginkirjastossa, josta niitä voi kaukolainata.
Kaukolainapyynnön voit tehdä lähikirjastosi kautta.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi voi etsiä aineistoa aiheen mukaan. Myös englanninkielinen aineisto on asiasanoitettu suomeksi. Haussa voi tehdä rajauksen haluamalleen kielelle. Tietokannasta selviävät myös aineiston saatavuustiedot.
Teoksia voitte etsiä esimerkiksi asiasanoilla ja asiasanapareilla:
-tiimityö
-viestintä yritykset
-ongelmanratkaisu
-strateginen suunnittelu
Asiasanoja on löydettävissä lisää VESA-Verkkosanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi .
Todettakoon, että myös Helsingin Liiketalouden Ammattikorkeakoulun kirjastotietokanta löytyy verkosta osoitteesta http://www.helia.fi/kirjasto .
Tiimityöstä Helsingin kaupunginkirjastossa on mm. seuraava teos: Teamworking, 2000;...
Soturikissat Wikissä on tieto, että Keltahammas pystyi tuntemaan ympärillä olevien kissojen tuskan, jonka takia hän ryhtyi parantajaksi.
Soturikissat Wiki, http://fi.soturikissat.wikia.com/wiki/Keltahammas
Suomessa toteutettiin rahauudistus vuoden 1963 alusta. Rahayksikköä muutettiin siten, että yksi uusi markka vastasi sataa vanhaa markkaa.
Koska myös uuden rahayksikön nimi tuli olemaan markka, katsottiin tarkoituksenmukaiseksi määritellä yksinkertainen nimitys, jolla varsinkin ylimenokauden aikana voitiin tarvittaessa erottaa uuden ja vanhan rahayksikön määräinen raha. Vanhasta rahayksiköstä tuli käyttää nimeä "vanha markka" ja uudesta rahayksiköstä "nykymarkka". Huolimatta laskennallisesti yksinkertaisesta muutoksesta säilyivät nämä nimitykset - varsinkin hintojen ilmaiseminen "vanhoissa markoissa" - pitkään kansan kielenkäytössä.
Uuden rahayksikön mukaiset setelit oli suunniteltu kuva-aiheiltaan, pääväritykseltään ja muilta...
Vaikuttaisi siltä, että varsinaiset alkuperäiset Delft's blauw -posliinit ovat eri asia kuin ne, joista saattaa löytää merkinnän ja leiman, joko käsinmaalatun tai painetun. Tältä sivulta löytyy arvotavaran merkit, https://www.delftsaardewerk.nl/en/recognize/marks. Delftissäkin maalattuja posliiniesineitä on erittäin paljon, koska niitä myydään turistilikkeissä. Lisäksi nimeä on käytetty sellaistenkin tuotteiden lleimoissa, joita ei ole valmistettu Delftissä. Myös käsityön tekniikoilla on merkitystä, kun Delftin sinistä posliinia arvioidaan. Kuvan voisi ehkä jakaa täällä, jossa muitakin kuvia on jaettu, https://www.delftsaardewerk.nl/en/recognize/share-your-object tai kysyä neuvoa täältä Delft's Aardewerk'istä, joka on...
hei,
seuraavista linkeistä voi ehkä olla apua:
http://abcnews.go.com/sections/science/DailyNews/plankton990204.html
http://www.cem.msu.edu/~cem181h/projects/96/iron/cem.html
http://www.climateark.org/articles/1999/roleplan.htm
http://www.gdrc.org/oceans/fsheet-02.html
http://geosci.uchicago.edu/~archer/reprints/eco_apps95/ecosys_ToC.html
http://www.childrenoftheearth.org/Kid's%20Entries/phytoplankton.htm
hae itse lisää http://www.google.com esimerkiksi sanoilla "role of plankton" ja "climate"
Tietoa planktonista suomeksi:
http://www.vyh.fi/tutkimus/yhthanke/life/pihla/plankton.htm#Mitä
lisäksi artikkeli Tieteen Kuvalehdessä 5/1992 s. 5 ; 68-71, 80; Meren mikroskooppiset levät estävät kasvihuoneilmiötä : elämän kantajat
Mervi Kosken kirjoittamassa teoksessa "Ulkomaisia nuortenkertojia 1, Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan" on oma artikkeli myös Anders Jacobssonista ja Sören Olssonista. Teosta on useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Tarkista saatavuustilanne osoitteessa http://www.helmet.fi
Kirjailijoiden oma nettisivu on ruotsinkielinen
http://www.soren-anders.se/
Katso myös Otavan sivujen lyhyt esittely
http://www.otava.fi/ , kohta kirjailjat.
Voisiko kyseessä olla Einari Vuorela (1889-1972)? Häneltä on julkaistu useita runokokoelmia. Pääkaupunkiseudun aineistoa voitte etsiä täältä: http://www.helmet.fi/.
Laaja kokoelma löytyy esim: Vuorela, Einari: Hiljaisuuden veräjille : valitut runot 1919-1975.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy mm. seuraavat aiheeseen liittyvät teokset.
Nhat, Tämä hetki on ihmeellinen hetki (Biokustannus, 2002)
Pyhä kilpikonna laahaa häntäänsä: zen-kertomuksia Kiinasta (Otava, 1976)
Ryokan, Suuri hupsu (Basam Books, 2006)
Wu-men, Portiton portti: zenkertomuksia
Zen: sydän on tie (Minerva, 2007)
