Valitettavasti tilanne on sellainen, ettei suomalaisten kirkkojen kellojen soittoa ole löydettävissä kaupallisilta äänitteiltä. Yleisradiolla näitä on - kuten kysyjäkin on voinut todeta - omiin tarpeisiinsa, mutta yleistä levitystä niille ei ole järjestynyt. Yleisradion omat äänityksethän eivät ole julkisesti kuunneltavissa, joskin niitä voi tutkimusmielessä päästä kuulemaan ottamalla yhteyttä Yleisradioon.
Vanhan Valamon kirkon kelloja voi kuulla Aili Runnen levyllä Laatokka, Karjalan meri (1989) ja kokoelmalla Suomen kansanmusiikki 1 (1988). Muutamia ortodoksisia lähialueen kirkonkello on CD:llä Kižskije zvonari = Kizhi bell ringers. Mutta varsinaisten suomalaisten kirkkojen kellojensoittoa ei kaupallisilta äänitteiltä löydy.
Ainoa...
Yskänlääkkeistä ei tutkimusten mukaan tosiaan ole juuri hyötyä flunssaan liittyvässä yskässä. Tästä tietoa esim. Duodecimin Terveyskirjastosta:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dna00…
Hunajasta on tutkimusten mukaan enemmän apua. Se, mihin tämä hyöty perustuu, ei ole aivan selvää, mutta kyse voi olla sokerin vaikutuksesta. Alle 1-vuotiaalle hunajaa ei kuitenkaan pidä antaa. Alla lisää tietoa aiheesta:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/03/hunajaa-yskaan
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Hunajan, sitruunan ja kuuman veden yhdistelmän erityisestä hyödyllisyydestä ei löytynyt tietoa, mutta tällaisia reseptejä löytyy kyllä paljon. Tässä joitakin:
http://www.menaiset.fi/...
Seuraavista osoitteista löytyy tapahtumia Turussa:
http://www.turku.fi/suomi/tapahtumia/kalenteri.html
http://www.unikankare.net (kulttuuritapahtumia)
Naantalin tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta:
http://www.naantali.fi
ja Muumimaallakin on oma kotisivu: http://www.muumimaailma.fi
Lisäksi Turun kaupunki julkaisee kahdesti vuodessa Kulttuurilinja-esitettä (uusin Turun kulttuuria tammi-elo 2000), jota voi tilata puhelimitse (puh.02-262 0900) tai sähköpostitse
(kulttuurikeskus@turku.fi)
Myöhemmin keväällä löytyy varmaankin paremmin ensi kesän tapahtumia
näiltä sivuilta; Kulttuurilinja-esitteessä on jo ensi kesän tapahtumia.
Nicholas on muunnos Nikolaus (lat.) tai Nikolaos-nimestä (kreikk.), joiden nimipäivä on 6/12. Pertti Lempiäisen "Suuren nimipäiväkirjan" mukaan Nikolaus-nimen toi kalenteriin pyhä Nikolaus. Hänen muistoaan ympäröi tiheä legendaverkko, varmat historialliset tiedot sen sijaan ovat niukkoja. Nikolausta on pidetty merenkulkijoiden suojeluspyhimyksenä, jonka tunnuksina kirkkotaiteessa ovat usein ankkuri ja laiva. Lisäksi hänet muistetaan hyväntekijänä ja erilaisiin hätätiloihin joutuneiden auttajana. Hyväntekijän rooliin liittyy se, että monissa maissa hän tuo joulun tienoilla lahjat erityisesti lapsille. (Esim. amerikkalaisten Santa Claus ja sen esikuvana oleva hollantilaisten Sinterklaas).
Erisnimet harvemmin "tarkoittavat" mitään erityistä, ne ovat vain nimiä. Näistä kahdesta etunimestä voidaan sanoa, että Elsa on suomen kielessä käytetty lyhyt muoto nimestä "Elisabet", jonka juuret ovat heprean kielisessä ilmaisussa "Jumala on valani". Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nimellä "Elsa" tarkoitettaisiin normaalisti mitään tällaista, se on vain nimi, joka miellyttää osaa vanhemmista. Anni on puolestaan mukaelma yleisemmästä etunimestä "Anna" (muita ovat mm. Anne, Anu, Anneli, Annikka ja Annukka). Anni on otettu suomalaiseen almanakkaan vasta vuonna 1950. Nimi "Anna" on muunnos heprealaisesta armoa tai suosiota tarkoittavasta nimestä "Hannah", jonka suora vastine meillä on "Hanna".
Heikki Poroila
Tämä kysymys onkin varsin hankala ja siihen liittyvät tulkinnat tuntuvat olevan enemmänkin arvailuja. Leena Miekkavaaran teoksessa Suomi 1500-luvun kartoissa. Kuvauksia ja paikannimiä (2008), s. 93 kerrotaan Pagescan tulkinnaksi ehkä Pogosta Itä-Suomessa tai Pähkinäsaari, Bruno Tallgren tulkinnassa Abrahan Orteliuksen kartasta, http://www.loffe.net/finland-mainmenu-94/750-abraham-orteliusakarta-tex… selitetään Pagosca venäläisellä merkityksellä kyrkoby, kirkonkylä. Paikkakunta löytyy monesta kartasta, mutta se voi johtua ilmeisesti siitä, että karttoja on piirretty muiden karttojen mukaan. Se esiintyy Olaus Magnuksen Carta Marinassa ja on jäljennetty siitä tai sitten Olaus Magnus on käyttänyt esikuvanaan aiempaa...
Tarkoitatko sienisokeria eli trehaloosia? Lääkärilehden artikkeli ( 6.10.2011) mukaan sienten trehaloosipitoisuudet vaihtelevat, mutta tavallista enemmän sitä on muun muassa herkkutatissa, kantarellissa ja orakkaissa. Sienten trehaloosipitoisuudet vaihtelevat niin että tuoreissa sienissä trehaloosia on 0,3–16,8 g/kg, ja ruoaksi valmistetuissa sienissä 0,5–38,1 g/kg. Alla linkki artikkeliin:
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/trehaloosi-kivistaa-si…
Kyseessä on Markku Aron esittämä laulu Maailman kaunein nainen. Laulu julkaistiin 1996 Aron albumilla Rakkauden toukokuu. Siteerattu virke on laulun kertosäkeestä.
Kappaleen tiedot Ylen Fono-tietokannassa.
Vaikuttaisi siltä, että varsinaiset alkuperäiset Delft's blauw -posliinit ovat eri asia kuin ne, joista saattaa löytää merkinnän ja leiman, joko käsinmaalatun tai painetun. Tältä sivulta löytyy arvotavaran merkit, https://www.delftsaardewerk.nl/en/recognize/marks. Delftissäkin maalattuja posliiniesineitä on erittäin paljon, koska niitä myydään turistilikkeissä. Lisäksi nimeä on käytetty sellaistenkin tuotteiden lleimoissa, joita ei ole valmistettu Delftissä. Myös käsityön tekniikoilla on merkitystä, kun Delftin sinistä posliinia arvioidaan. Kuvan voisi ehkä jakaa täällä, jossa muitakin kuvia on jaettu, https://www.delftsaardewerk.nl/en/recognize/share-your-object tai kysyä neuvoa täältä Delft's Aardewerk'istä, joka on...
Metsoloiden jaksossa 14 harmonikkayhtye soittaa häävalssina Jörgen Petersenin sävellystä Vanha kirjeenkantaja. Sävelmä toistuu taustalla jaksossa 15 siellä täällä. Sen sijaan jakson kohtauksessa, jossa Kim Floor laulaa ja säestää itseään kitaralla lauluna on Uralin pihlaja (säv. Jevgeni Rodygin).
Vanhan kirjeenkantajan levytti Irmeli Mäkelä single-levylle v. 1962. Laulun sanat kirjoitti Liisa Kersti (=Lasse Liemola). Kirjastojen kokoelmissa levyä ei ole. Instrumenttiversio kappaleesta julkaistiin kokoelma-LP:llä Nonstop (1977, BLULP 210). Tämä albumi on kuunneltavissa Spotifyssa. Youtubestakin se löytyy tästä linkistä, itse kappale täytyy selata esiin soittolistalta.
Vanhan kirjeenkantajan nuotinnos on julkaistu Mitä missä milloin...
Wikipedia hakusanalla "lehmä": "Nauta (Bos taurus) on märehtiviin sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäs. Nauta kuuluu sorkkaeläinten lahkoon ja onttosarvisten heimoon. Naudan luonnonvarainen kantamuoto alkuhärkä kuoli 1600-luvulla sukupuuttoon."
...ja hakusanalla "alkuhärkä" :
"Alkuhärkä (Bos primigenius) on sukupuuttoon kuollut villi nautaeläin, josta nykyisen nautakarjan oletetaan periytyvän. Ennen alkuhärkä erotettiin omaksi lajikseen, mutta nykytietämyksen valossa se kuuluu samaan lajiin kaikkien nykynautojen kanssa. Alkuhärkä oli levinnyt suureen osaan Eurooppaa, Aasiaa sekä osaan Afrikkaa. Eräiden lähteiden mukaan afrikkalais-...
Ainakin äänitteeltä Huumorimiehiä;Rotestilaulu löytyy
kappaleet Pornolaulu sekä alle lujaa. Olisikohan tuo
"muija-juttu" juuri tuo Rotestilaulu.Se löytyy ainakin samalta äänitteeltä.(sekä kasettina että cd-levynä, ainakin paikalla Paloheinän kirjastossa sekä Puistolassa.
Kirjaston aineistotietokannasta voi kysymiäsi oppaita etsiä esimerkiksi laajana aihehakuna ihan sanalla jooga tai katkaistulla sanahaulla joog*, jolloin esille tulee laajasti joogaa koskevaa aineistoa. Tai jos mahdollisesti tiedät jo ennakolta jonkin teoksen nimen tai kirjoittajan, voit etsiä sitä teoksen nimellä tai tekijän mukaan Helmet tietokannasta (http://www.helmet.fi). Perusteita käsitteleviä oppaita ovat esim. Joogan perusteet 1,2,3,4.
Internetissä neuvoisin käymään Suomen Joogaliiton kotisivuilla osoitteessa http://www.kaapeli.fi/jooga/ Sieltä löytyy myös vinkkejä joogaoppaista ja muusta kirjallisuudesta sekä tietoa siitä, mitä jooga on.
Kirjastokorttiin liittyvä PIN-koodi on salainen, henkilökuntakaan ei pysty sitä näkemään. Jos et muista koodia, vanha voidaan poistaa ja tehdä uusi. Tätä varten tulee vierailla jossakin kirjastossa ja esittää virallinen henkilökortti.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kysymyksiin vastataan kirjastoissa, koko maassa! Suomen yleisistä kirjastoista on tällä hetkellä, vuonna 2006, mukana 39 vastaamassa palveluun. Kirjastoja on joka puolelta maata Rovaniemeltä Helsinkiin, Maarianhaminasta Joensuuhun. Lisäksi palvelussa vastaa yhteensä 15 muuta kirjastoa tai tietopalvelua, jotka vastaavat erikoisaloja koskeviin kysymyksiin (erikoiskirjastoja, paikallisia tietopalveluja, yliopistokirjastoja). Vastaajakirjastojen määrä kasvaa kuitenkin koko ajan, joten parin kuukauden päästä meitä on todennäköisesti jo taas enemmän. Mukana olevaan Lapponica-tietopalveluun kuuluu vastaajia myös Ruotsista. Vastauksen kysymykseesi voit saada siis melkein mistä vaan Suomesta, jopa hiukan sen...
Origo, Iris: Köpmannen från Prato on hyvä ja tasokas kuvaus 1300-luvun kauppiaan elämästä ja kauppiastalon toiminnasta.
Kallioinen, Mika: Kauppias, kaupunki, kruunu : Turun porvariyhteisö ja talouden organisaatio varhaiskeskiajalta 1570-luvulle. 2000 (väitöskirja)
Life in Hanseatic Turku. 2004 (näyttelyluettelo)
Vendelin, Toomas: Tallinna, keskiaikainen kauppakaupunki. 2005
Kirjaston asiakastyöasemilla on käytettävissä EEBO tietokanta, josta voi hakea alkuperäistekstejä ja kuvia keskiajan Englannista.
Kyseessä on luultavasti Helsingin Sanomissa maanantaina 23.4. ollut juttu: Ryhmätoiminta tuo vanhuksille pidempää ikää ja terveyttä. Kyseessä on Raha-automaattiyhdistyksen tuella 2002-2006 tehty tutkimus. Tässä jutussa oli tosiaan kyse ryhmien toiminnasta, mutta todettiin, että mikä tahansa toiminta (taidetta, liikuntaa, keskusteluja) pitää yllä toimintakykyä ja elämänlaatua.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy mm. seuraavat aiheeseen liittyvät teokset.
Nhat, Tämä hetki on ihmeellinen hetki (Biokustannus, 2002)
Pyhä kilpikonna laahaa häntäänsä: zen-kertomuksia Kiinasta (Otava, 1976)
Ryokan, Suuri hupsu (Basam Books, 2006)
Wu-men, Portiton portti: zenkertomuksia
Zen: sydän on tie (Minerva, 2007)
