Emme ole laintulkinnan asiantuntijoita, joten tämä on puhtaasti maallikkotietämyksen perusteella laadittu vastaus. Jos haluat varmempaa tietoa asiasta, suosittelisin kääntymään laintulkinnan asiantuntijoiden tai tupakkalakia koskevissa asioissa esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön (http://stm.fi) puoleen. Tätä ei siis pidä ottaa minään pätevänä laintulkintana.
Tupakkalaki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160549. Sen määritelmän mukaan tupakkatuotteella tarkoitetaan ”kulutukseen sopivaa, tupakasta (nicotiana) kokonaan tai osittain koostuvaa tuotetta” (2 §). Sillä perusteella siis tupakkalain tupakkatuotetta koskevat säädökset näyttäisivät koskevan myös vesipiippua,...
Internet-osoitteesta http://www.ksk-clausthal-zellerfeld.de/fre/bbe/jacq.html löytyi kirjailija Christian Jacqin syntymävuosi 1947. Päivämäärää ei löytynyt.
Viitteitä löytyy runsaasti - tässä joitakin tuoreimmista (lisää viitteitä kannattaa selata pääkaupunkiseudun kirjastoissa varaamalla aika asiakastyöasemalle):
Masennuksen brandit : poimintoja 90-luvun julkisista masennustarinoista (Psykologia 2000, nro 2, sivu 179-182); Tutkimuksesta apua vanhusten lievän masennuksen tunnistamiseen : masennus ei kuulu vanhuuteen (Sairaanhoitaja 2000, nro 3,sivu 40-41); Mallikoiden masennuskertomukset ja -käsitykset (Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 1999, nro 4, sivu 345-355);
Luonnon keinot masennuksen hoidossa (Kaleva 1999-10-24); Sairauslomalla masennuksen vuoksi - entä vuoden kuluttua? /Jouko K. Salminen ...et al. (Suomen lääkärilehti 2000, nro 4, sivu 311-317); Masennus ei katso ikää (...
Vuoden 1930 uutistapahtumat löytyvät kirjasta "Vuosisatamme kronikka".
Kirjastojen aineistotiedustelut-numerosta (310 85 12) saa tietää, missä kirjastoissa tiettyä kirjaa on kulloinkin vapaana. Jos kirjaa ei ole omassa lähikirjastossa, sen voi tilata sinne itseään varten toisesta
kirjastosta.
Rousseaun teoksen nimi on Du contrat social ou principes du droit politique. Suomennoksen nimi on tarkka käännös : Yhteiskuntasopimuksesta eli
Valtio-oikeuden johtavat aatteet.
Suomi on tunnustanut Baltian maiden itsenäisyyden vuonna 1919/1920. Uudelleen itsenäistymisen yhteydessä Suomi ei tunnustanut valtioita uudestaan koska katsotaan, että aikaisempi tunnustaminen on edelleen voimassa. Diplomaattiset suhteet Baltian maiden kanssa solmittiin uudelleen 29.8.1991. Alla linkit ulkoministeriön maasivuille, joista löydät maiden osalta tarkemmat päivämäärät itsenäistymisestä.
Viro:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17365&culture=fi-FI&contentlan=1
Latvia:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17231&culture=fi-FI&contentlan=1
Liettua:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17233&culture=fi-FI&contentlan=1
Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä...
Kirsi Kunnaksen ja työryhmän vuonna 1968 toimittama Aikamme aapinen (WSOY) sisältää Kunnaksen runon Kissa ja koira, joka alkaa riveillä "Kyllä kissa haistaa, missä päivä paistaa...". Runon toinen säkeistö kuuluu kuten kysymyksessäsi kirjoitit. Aikamme aapinen sisältyy Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja on tilattavissa Pasilan kirjavarastosta omaan lähikirjastoon. Googlen kuvahaulla teoksesta löytyy myös kuvia.
http://lastenkirjainstituutti.fi/
Etsitty runo lienee Oiva Paloheimon Lapsen sydän, vaikka aivan sanatarkasti se ei kysymyksessä esitettyä vastaakaan:
- "Tänne, pohjaan sydämen,
äidinkuvan ihanan
hymys katse Jumalan."
---
Tuuli hiekan hajoittaa,
sydän äidin pitää saa."
Jeesus-lapsesta ja savilinnusta kertovasta vanhasta suomalaisesta legendasta on olemassa useita hieman toisistaan poikkeavia versioita. Esimerkiksi Savilinnut-niminen variantti löytyy Aatto Kaljusen, Briitta Karemon ja Taimi Metsikön Aapisesta (Valistus, 1959). Martti Haavion kirjassa Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäintaruja (WSOY, 1957) se esiintyy nimellä Luojan linnut. Kotikasvatuskeskuksen julkaisemassa kirjassa Vuorokeskusteluja (1922) sen on kuvaelmaksi muokannut Arvid Lydecken...
Puisto näyttäisi olevan Taloustirehtöörinpuisto, joka on nimetty taloustirehtööri Jalmari Hopeavuoren (k. 1975) mukaan. Myös viereinen Hopeavuorenkatu on nimetty hänen mukaansa. Jalmari Hopeavuori asui pitkään Pasilassa ja toimi paikkakunnan hyväksi. Tämä tieto löytyy Helsingin karttapalvelusta https://kartta.hel.fi/ ja valitsemalla Aineistot - Nimistö - Kadut, polut ja aukiot sekä Puistot.
Taloustirehtööri Jalmari Hopeavuori oli tunnettu kauppias Helsingissä ja toimi myös monissa luottamustehtävissä kunnanvaltuustossa, seurakunnassa ja liike-elämässä. Tarkemmin Jalmari Hopeavuoren toimista voi lukea Porvarillisen työn arkistosta https://arkisto.kokoomus.net/kokoomusbiografia/.
Hopeavuoren kaupasta...
Ronald Erle Grainerin säveltämä Maigret Theme on suomennettu nimellä "Mies Ja Piippu". (Sanoittajana Saukki, sovitus Esko Linnavalli.) Laulua on esittänyt ainakin Helena Siltala. Myös Esko Könönen on levyttänyt kappaleen, Maigret Theme nimisenä. Kappaleen hanurinuottia ei löydy mistään saatavilla olevista nuottihakemistoista eikä pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta. Myös maakuntakirjastojen sekä Sibelius-Akatemian tietokannat on tarkistettu. Kappale voi tietenkin löytyä jostakin vanhasta nuottikokoelmasta, joka on hankittu kirjastojen kokoelmiin ennen kuin yksittäisten kappaleiden vieminen aineistorekistereihin aloitettiin. Olemme käyneet läpi paikalla olevan hanurinuottikokoelmamme, eikä kappaletta valitettavasti löydy.
Näen osoitteestasi, että olet kollega-kirjastonhoitaja, joten vastaan sen mukaisesti.
Olen koettanut haravoida Kazakstanin kaunokirjallisuuden käännöksiä kaikilta kolmelta kaudelta – klassinen kausi, neuvostoaika ja nykykausi. Klassiselta kaudelta löysin pari satukokoelmaa: ”Kansansatuja Neuvostoliitosta – kansansatuja Keski-Aasiasta ja Kazahstanista” sekä ”Kodin satuaarteet 5 - lentävä matto – tarinoita Kazahstanista ja Uzbekistanista”. Lisäksi Oulun yliopiston kirjastolla näyttää olevan englanniksi kokoelma runoilijaklassikko Abai Kunanbajevilta (Qunanbaev, Abaj: Selected poems).
Neuvostokaudelta on varastokirjastossa ainakin seuraavat kirjat: Kekilbajew, Abisch, ”Das Minarett, oder, Das Ende einer Legende”, ”Märzschnee: Erzählungen”, ”...
Kirja nimeltä Energia yhteiskunnassa / Heikki Lehto, Tapani Luoma, julk. Kirjayhtymä, Helsinki, 1998, 5. uudistettu painos, 48 sivua, näyttäsi olevan aiheesta sopiva tietopaketti. Kirjassa on käsitelty mm. lyhyesti eri energiamuotoja sekä niiden etuja ja haittoja. Kirja löytyy useimmista kirjastoista kuten monihaku http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1247 maakuntakirjastojen kokoelmatietokannoista osoittaa.
Rubin Carterin vuonna 1974 ilmestynyttä teosta The sixteenth round ei pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löydy. Sitä ei ole myöskään maakuntakirjastoissa eikä yliopistokirjastoissa Suomessa. Kaukolainaus ulkomailta lienee ainoa vaihtoehto saada kirja lainaksi. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kuitenkin paljon vankilaelämää kuvaavia kirjoja. Saat niistä luettelon aineistotietokanta Helmetistä (www.helmet.fi) kirjoittamalla aihehakuun sanan vankilat tai vangit tai halutessasi omakohtaisia muistelmia kirjoittamalla sanahaku-kohtaan vankilat and muistelmat tai vangit and muistelmat.
Hyvä suomenkielinen lähde hampaidenhoidosta maallikolle on Suomen Hammaslääkäriliiton sivuilla:
http://jasenpalvelut.hammasll.fi/suu/hammashoito/ .
Kannattaa katsoa myös Lääkärikirja Duodecimin Suun ja hampaiden sairaudet: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=dlk&p_sela… .
American Dental Associationin sivuilla on sekä ammattilaisille että maallikoille suunnattua tietoa: http://www.ada.org/ . Toinen hyvä englanninkielinen lähde on MedlinePlus: http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/dentalhealth.html
Nämä ja muutama muu linkki löytyvät Makupalojen hammaslääketieteen kategoriasta: http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=384e0b16-d7b6-4e9a-acb5… .
Sonja on venäläinen hellittelymuoto Sofiasta, joka on kreikkalainen nimi ja tarkoittaa viisautta tai rakkautta viisauteen.
Näin ilmoittaa Pentti Lempiänen kirjassaan " Suuri etunimikirja".
Oletko tutustunut kirjaan Suomen lehdot, jonka on kirjoittanut Matti Valta? Siinä on kerrottu kasvillisuudesta ja se on hyvin kuvitettu. Kuitenkin sivulta 30 alkaen on myös kerrottu näkemisen arvoisista lehdoista ja siitä, onko paikassa polku tai parkkipaikka. Tarkkaa kartaa ei ole, mutta sijainti on kerrottu sen verran, että on mahdollista etsiä paikkakunnan kartasta reitti.
Etsitty kirja on mitä todennäköisimmin Karttakeskuksen Suomen 100 -sarjassa vuonna 2008 julkaistu Aimo Kejosen Kansantarinat. Se esittelee maakunnittain sata kansantarinoiden paikkaa. Kustakin paikasta kerrotaan siihen liittyvä tarina ja listataan muita samantyyppisiä kertomuksia. Mukaan mahtuu kertomuksia tontuista ja haltioista, kummituksista ja jättiläisistä, noidista ja eläimistä, mutta myös elävistä ihmisistä.
