Adolf Lindman onkin ehtinyt tehdä monenmoista. Kirjastossamme vietetään 150-vuotisjuhlaa tänä vuonna ja Lindmanin nimi on mukana kirjastomme historiassa: hän toimi Kansankirjaston kirjastonhoitajana 1874.
Suomen kansallisbiografian artikkelin
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/6214/
mukaan suurimman osan Lindmanin historiallisista muistiinpanoista ja muista papereista lunasti Turun kaupunki, ja ne talletettiin 1960-luvulla Turun maakunta-arkistoon. Siellä aineistoa pitäisi olla runsaat kaksi hyllymetriä.
http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/turun-maakunta-ar…
Tiettävästi kirjastossamme on enää vain Lindmanin julkaistua aineistoa, ei käsikirjoituksia.
Suomessa julkaistua kirjallisuuttahan voi katsoa internetistä Suomen kansallisbibliografiasta, https://finna.fi . Liikuntakasvatus tai liikuntapedagogiikka asiasanoilla löytyy runsaasti aineistoa. Muita mahdollisia hakusanoja: ammatilliset oppilaitokset, liikunta, opetussuunnitelmat, liikunnanopetus.
Internetissä olevia opinnäytteitä, esimerkiksi:
- Halmetoja, Martti: Ääniä kentältä : ammattioppilaitoksen liikunnan opetussuunnitelman muutokset neljän liikunnanopettajan kokemana
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/9439 liikuntapedagogiikka
- Auli Sjögren: Edistetäänkö terveyttä
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12334/G0000090.pdf…
- Virpi Hopeakangas: Hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen ammattioppilaitoksessa...
Täsmälleen annettuja tuntomerkkejä vastaavaa ajankohtaan sopivaa kirjaa en valitettavasti onnistunut löytämään. Lähimmäs osunee Lasten suuri joulukirja (Kirjalito, 1978). Sekin tosin on A5-kokoa suurempi, ja parhaiten kuvailtua holvi-ikkunakuvaa vastaava kuva ei ole siinä kannessa vaan sivulla 75.
Ehkäpä palstamme lukijoiden joukosta löytyisi joku, jonka päässä kysymyksessä kuvailtu kansi saisi joulun kellot kilkattamaan.
Satu on nimeltään "Viikko jossa oli pelkkiä sunnuntaipäiviä". Se sisältyy pohjoismaisena yhteistyönä vuosina 1963-1965 ilmestyneen Satumaailma-antologian 8. osaan "Sateenkaaren portti" (Otava, 1965, s. 98-101, sivulla 201 ovat sadun taustatiedot). Tämän irlantilaisen sadun alkuperäinen nimi on "A week of Sundays" ja se on ilmestynyt kirjassa "Favorite stories" vuonna 1942. Sen on suomentanut Kyllikki Hämäläinen. Kuvittaja on Staffan Torell.
Sama satu löytyy myös kirjasta "Lapsuuden satuaarre" (Otava, 1987, s. 134-139), joka on valikoima tästä 8-osaisesta Satumaailma-antologiasta. Suomennos on sama, mutta kuvittaja on Anna Bengtsson (tekijätiedot löytyvät kirjan lopusta numeroimattomilta sivuilta Sisällys-otsikon alta).
Erittäin hyvä...
Valitettavasti en näillä tiedoilla löytänyt tyhjentävää vastausta kysymykseesi. Usein numeroiduissa painoksissa on jotain erikoista, kyseessä voisi olla juhlapainos tai esim. hyvin pieni painos, josta olisi mahdollista tulla keräilyharvinaisuus.
Mainitsemaltasi vuodelta 1990 löysin kolme mainintaa Seitsemästä veljeksestä, romaanin ovat kustantaneet silloin ainakin Karisto, Gummerus ja Weilin+Göös. Kustantajalla olisi varmasti tietoa numeroinnista, tosin Weilin+Göösiä ei enää sellaisenaan ole olemassa, mutta sen viimeksi omistaneelta WSOY:ltä voisi ehkä tiedustella asiasta.
Ainoa painos josta löysin tietoa numeroinnista 2000 kappaleeseen, oli suurikokoinen nahkakantinen juhlalaitos vuodelta 1984. Siitä pyydettiin Antikkanetissä...
Englannin kielen "do not" lyhennetään "don't". Väliin tuleva merkki on "heittomerkki", ei siis aksenttimerkki, kuten kysyjän ensimmäisessä vaihtoehdossa näyttäisi olevan. Käytännössä heittomerkki ja ns. yksinkertainen lainausmerkki ovat identtiset ja tuotetaan samalla näppäimellä.
Heikki Poroila
Päähkänä löytyy kirjasta Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja L-P (1995) s. 455 pähkinä -sanan kohdalta. Muita murteellisia ilmaisuja pähkinä -sanalle on pähken, pähkynä, pähkänä, päähkinä, päähkänä jne.
Wikipedia määrittelee lukupiirin lukemista harrastavien ihmisten yhteisöksi. Lukupiirissä joukko ihmisiä kokoontuu keskustelemaan etukäteen sovitusta kirjasta. Piiri voi kokoontua vaikka jonkun kotona, kahvilassa, kirjastossa tai verkossa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lukupiiri
Joissakin kirjastoissa on jo aiemmin järjestetty lukupiirejä verkossa, ja jotkut ovat aloittaneet tai aloittelemassa niitä lähiaikoina. Ainakin Kuopiossa tällainen on suunnitteilla. Alla linkkejä joidenkin verkkolukupiirejä järjestävien kirjastojen sivuille:
https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/lukupiirit
https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/verkkolukupiiri-e7ce7d?language_content_entity=fi
https://www.helmet.fi/fi-FI/...
Encyclopædia Britannican mukaan kalat jaetaan tavallisesti kolmeen eri luokkaan, nimittäin leuattomiin kaloihin (Agnatha), rustokaloihin (Chondrichthyes) sekä luukaloihin (Osteichthyes). Leuattomiin kaloihin kuuluvat esimerkiksi nahkiaiset ja limaajakalat, rustokaloihin taas hait ja rauskut. Nahkiaisia ja muita leuattomia kaloja lukuunottamatta kaikki Suomen kalat ovat luukaloja.
Perinteisiä viljelykasveja Suomessa ovat olleet ruis, ohra, kaura, eri vehnälajikkeet, tattari, nauris, lanttu, papu ja herne. Kotieläimistä pidettiin nautakarjaa, lampaita, vuohia, sikoja ja kanoja. Lehmistä ja kutuista saatiin lihan ohella maitoa ja lampaista villaa, minkä lisäksi kaikella karjalla oli suuri merkitys lannan tuottajina aikana, jolloin teollisia lannoitteita ei ollut.
Lähteet:
Helsingin yliopiston Historiallinen maatalous -verkko-opetuspaketti: http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/index.htm
Luonnonvara- ja ympäristöalan oppilaitosten Virtuaalikylä-sivusto: http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/index.php?tila_id=1&ohjemappi&…
Luonnonvarakeskus: https://www.luke.fi/futurecrops/fi/elamammekasvit/...
Kirjasampo määrittelee historiallisen romaanin näin: "Historiallinen romaani on yksinkertaisesti määritellen romaani, jonka tarina sijoittuu menneisyyteen. Kyse on aina kirjoitushetkestä: jos kuvataan kirjoitushetken kanssa samana aikakautena tapahtuneita asioita, on puolestaan kyse aikalaiskuvauksesta. Historiallisen romaanin tarkka määrittely on kuitenkin vaikeaa. Monissa muissakin lajityypeissä liikutaan menneillä vuosisadoilla – esimerkiksi lännentarinoissa. Lisäksi historialliseen romaaniin kuuluu monia erilaisia alalajeja: historiallinen rikosromaani, historiallinen rakkausromaani, historiallinen seikkailuromaani, historiallinen fantasiaromaani, historiallinen aateromaani jne. Lisäksi on olemassa useita lajityyppimäärittelyjä...
Valitettavasti ei yksikään lastenkirjallisuuden asiantuntijoistamme muistanut kysymääsi satua. Mikäli satu löytyy myöhemmin, lähetän tiedon sähköpostitse.
Tampereella oleva Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti (http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/index.htm) on paikka, josta voi myös kysyä lasten- ja nuortenkirjallisuutta koskevia asioita, myös tätä. Heidän sähköpostiosoitteensa on sni@sci.fi Laajoista tietopalvelutoimeksiannoista SNI perii maksun, mutta he arvelivat ettei tästä yhdestä sadusta veloiteta; ehkä on paras varmistaa kysyessä.
Työterveyslaitoksen tietopalvelusta löytyy seuraava video:
Salmisen painajainen, käsikirjoittajat Tyni, Kristiina - Tyni, Kari, Tampere 1998 (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto)
Videon voi tilata esim. meidän kauttamme kaukolainaksi, toimitusmaksu on 50 mk. Muiden kirjastojen kokoelmista en mitään vastaavaa löytänyt, tosin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteistietokannassa näytti tänään olevan teknisiä ongelmia eikä haku onnistunut. Mikäli video löytyisi heidän kokoelmistaan, voisit säästää kustannuksissa! Voit itsekin tarkistaa tilanteen Plussasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/, sitten kun tietokanta taas toimii ongelmitta.
Kirjasarjassa Työ ja tulevaisuus kuvataan eri ammatteja. Siitä löytyy teos Työ ja tulevaisuus: palveluteollisuus, siivousala...vartiointiala. Mutta ko. teoksessa on vain yleisesti vartiointityöstä (6 sivua). Teoksessa Vartijan perustieto, toim. Timo Kerttula on artikkeli myymäläturvallisuudesta ja myymälävahtimestarin/myymäläetsivän työstä. Kirjan saatavuuden Oulun kaupunginkirjastossa voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Piirroskuvia pituus- eli rotaatiorullaleikkureistä ja selostuksia leikkurin toiminnasta löytyy paperinjvalmistusta käsittelevistä kirjoista, pituusleikkurin syntyyn tai historiaan niissä ei kuitenkaan paneuduta. Ainakin seuraavissa kirjoissa on piirroksia/kaavioita leikkurista:
Solitander, Axel: Kaksikymmentä luentoa paperin tuntemuksessa, vuodelta 1914
Parpala, Kalle: Paperinvalmistus, 1965
Pellinen, Heikki: Paperin ja kartongin valmistus, 1959
kirjassa Paperin valmistus, Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi-
ja käsikirja, osassa 3 Kalle Parpalan artikkeli pituusleikkauksesta ja rullauksesta. Edellä mainitut kirjat löytyvät mm. Helsingin pääkirjaston varastosta.
Teknillisen korkeakoulun kirjastossa on Teuvo Julkusen kirja...
Eläintietokirjasarjojen nisäkkäitä käsittelevistä osista
(Esim. Maailman luonto tai Uusi ZOO,tarkista saatavuus pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta http://www.Libplussa.fi ) löytyy jonkin verran suomenkielistä tietoa pussihukasta,mutta Jaguarundista löydät parhaiten tietoa internetistä.
Jaguarundista löytyvä tieto on valitettavasti pelkästään englanninkielistä.
Laittamalla esim.Googlen tai Altavistan hakuun hakusanaksi Jaguarundi saat monipuolista tietoa sekä kirjallisesti että kuvina.
Voisit etsiä ainakin seuraavista teoksista:
Utrio, Kaari: Rusoposkia, huulten purppuraa - kosmetiikka ja nainen kautta aikojen.
Druitt, Silvia: Antique personal possessions.
Corson, Richard: Fashions in makeup from ancient to modern times.
Brown, Carolina: Skönhetens mask: Ur den kroppsliga skönhetens historia.
sijaintitietoja voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä http://www.helmet.fi tai kirjaston asiakastyöasemlla
Linda tietokannasta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm
Nettisivuja:
http://www.kosmetologikoulu.com/koulu/kosmhist.html
http://www.costumes.org/
Edita julkaisee ulkoministeriön ylläpitämää teosta The Helsinki diplomatic list: including directory of international organizations, honorary consuls and other entities. Uusin May, 2003. Teoksessa on kunkin maan edustuston yhteystiedot, päälliköt ja tärkeimmät virkamiehet.
Uusin Harry Potter (Harry Potter and the Half-Blood Prince)ilmestyy 16.7.2005. Harry Potterista löytyy paljon sivuja netistä. Tarkimmat tiedot saat kirjailijan omilta sivuilta: http://www.jkrowling.com/.
Uusimmasta kirjasta kerrotaan myös suomenkielisillä fanisivuilla: http://hpfanit.nocrew.org/. Suomalaisen kustantajan Tammen sivuilta löytyy tietoa Potterista: http://www.tammi.net/harrypotter/flash/index.html. Kirjan hankkimista kirjaston kokoelmiin voit seurata kirjaston hakupalvelusta: http://webkirjasto.htk.fi/.
Kirja on tilauslistallamme, josta ei ole vielä tehty valintoja. Välitän toivomuksesi eteenpäin.
Espoon kaupunginkirjastoon voi tehdä hankintatoivomuksia tällä lomakkeella http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Rakkausrunoja löytyy runsaasti pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet aineistotietokannasta. http://www.helmet.fi Kirjoita aihehakuun rakkausrunot.
