On määritelty.
Toiminta-ajatus
Lappeenrannan maakuntakirjaston tarkoituksena on kirjasto- ja tietopalveluiden avulla edistää Etelä-Karjalan väestön yhtäläistä tiedonsaantia, tarjota mahdollisuus sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.
Kirjasto tarjoaa eteläkarjalaisten käyttöön uusiutuvat kokoelmat, tilat, henkilöstön asiantuntemuksen, tekniset apuvälineet sekä virtuaalisia ja vuorovaikutteisia verkkopalveluja.
On olemassa paljon veneilijöille tarkoitettuja solmukirjoja, joissa myös esitellään köysien käsittelyn eri tekniikoita, kuten pujosten, rihmosten ja sidosten tekemistä, esim. teoksissa Snyder: Veneilijän solmukirja (1995), Pawson: Solmut (1999) ja Budworth: Kaiken maailman solmut (1998).
Köydenpunomisen historiasta Turussa on pitkä artikkeli Turun kaupungin historiallisen museon vuosijulkaisussa VIII (1944) sekä yleisemmin aiheesta esim. Olle Wahlbeckin teoksessa "Rep och repslageri under olika tidsåldrar" (1991).
Itse köydenpunonnan teollisesta tekniikasta on vaikea löytää tarkempaa kuvausta, mutta "Suuri taitokirja" (1965) selvittää asian lyhyesti kuvin ja sanoin.
Ellinor Rafaelsenilta on Katja Kuubassa -kirjan jälkeen ilmestynyt 2 Katja-kirjaa, joista toinen, Katja Huippuvuorilla (v. 2000) on suomennettu vuonna 2002. Suomentamatta on Katja-sarja 15. kirja Katja på Grünerløkka. Kirja on ilmestynyt norjaksi vuonna 2001. On hyvin todennäköistä, että myös tämä kirja suomennetaan. Asiaa voit halutessasi tiedustella sähköpostilla kirjan kustantajalta. WSOY:n lasten- ja nuortenkirjaosaston johtajan sähköpostiosoite on elina.ahlbäck@wsoy.fi. Luettelon Ellinor Rafaelsenin kirjoista löydät esimerkiksi osoitteesta http://www.narvik.folkebibl.no/dokument/presentasjoner/rafaelsenellinor…. (kieli on norja).
Katja Huippuvuorilla -kirjan voit hankkia luettavaksi myös Ylitornion kirjastosta. Saatavuustiedot...
Duffyn Rockferry-nimistä cd-levyä on jo tilattu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta se ei ole vielä tullut. Ilmeisesti se ilmestyykin vasta 9.4. On vaikea sanoa tarkkaa ajankohtaa, milloin cd-levy tulee kirjastoon, mutta tilannetta kannatta tarkkailla HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/ .
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy aiheesta ainakin seuraavaa: 1) Berlitz: Arvoitus syvenee, 2) Berlitz: Bermudan kolmio, 3) Winer: Bermudan paholaiskolmio, 4) CD-ROM: Myytit ja legendat: muinaiset maat ja kadonneet kaupungit, 5) Tieteen kuvalehti 1997:nro 2: Maailman 3 suurinta mysteeriä Atlantis, Bermudan kolmio, ajatustensiirto. 6) Tieteen kuvalehti 2002:nro 1: Taruilla luonnollinen selitys: Atlantis ja muita luonnonoikkuja. 7) Allen: Yliluonnolista:outoja ilmiöitä, uskomuksia ja tapahtumia. Näiden saatavuuden voit tarkistaa LASTU-aineistotietokannasta http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ tai kirjastosta. Internetistä löytyy myös aineistoa, esim. Wikipedian artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Bermudan_kolmio .
Kuluttaja- ja ostokäyttäytymisestä on tutkittu ja siitä kirjoitettu paljon. Tässä joitakin uusimpia kirjoja:
- Spent : sex, evolution, and the secrets of consumerism / Geoffrey Miller (2009)
- Buyology : ostamisen anatomia / Martin Lindstrom (2009)
- Big babies, eli, miksi emme kasva aikuisiksi / Michael Bywater (2008)
- Kulutuksen pitkä kaari : niukkuudesta yksilöllisiin valintoihin / toimittaneet Kirsti Ahlqvist ... [et al.](2008)
Lehtiartikkeleja aiheesta esim. nämä:
- Luolamies opetti shoppailun : evoluutio saattaa selittää ostoshimoa, sillä kivikauden geenit suosivat kerskakulutusta (Helsingin sanomat
2009-03-04)
- Miksi shoppailemme? (Mielenterveys, 2009, nro 4, s. 30-31)
- Kulutuksen pitkä kaari (Eviran kaari, 2008, nro 2, s. 23...
Kirjastot.fi-sivustolta löytyy kirjastojen yhteystietoja. Seutuyhteistyö-sivulla (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/kunnan-ja-kaupunginkirjastot/se…) voi valita valikosta haluamansa ryhmän, esim. Pirkanmaan maakuntakirjastoalueen. Painamalla Näytä kimpat -painiketta saa luettelon kirjastoista, ja niiden nimiä klikkaamalla pääsee edelleen yhteystietoihin.
Sukset löytyvät HelMet-palvelussa, kun laitat hakusanaksi "sukset". Rajaa hakua hakutulossivulla valitsemalla sivun vasemmassa laidassa Aineisto-otsikon alta "esine".
Löydettyäsi oikean aineiston voit tarkastaa eri kirjastoissa olevien suksien saatavuustiedot klikkaamalla aineiston nimen ("Sukset") alla olevaa "Näytä kaikki" -linkkiä.
Suksisettejä ei voi varata tai lainata HelMet-palvelun kautta, vaan ainoastaan paikan päällä kirjastossa.
Eivät voi kerätä. Jotkut kirjastojärjestelmät kuitenkin tarjoavat asiakkaalle itselleen mahdollisuuden tallentaa omatoimisesti lainaushistorian lainassa olleista teoksista.
Erinomainen tiivistelmä Yhteiskunnallisen korkeakoulun päätymisestä Tampereelle löytyy Mervi Kaarnisen, Minna Harjulan ja Kauko Sipposen kirjasta Murros ja mielikuva : Tampereen yliopisto 1960-2000 (Tampereen Yliopisto : Vastapaino, 2000). Yksityiskohtainen kuvaus korkeakoulun muutosta Tampereelle sisältyy Viljo Rasilan tutkimukseen Yhteiskunnallinen korkeakoulu 1925-66 (WSOY, 1973).
Jo kansalaiskorkeakoulua suunniteltaessa ajateltiin sen sijoittamista tai myöhemmin tapahtuvaa siirtämistä Helsingin ulkopuolelle. YKK:n liittäminen Turun yliopistoon oli ensimmäisen kerran esillä jo 1930-luvulla.
Varsinainen kamppailu Yhteiskunnallisen korkeakoulun sijoituspaikasta käynnistyi 1940- ja 50-lukujen vaihteessa. Ahtaissa tiloissa ja...
Tikkurilan kirjasto säilyttää sanomalehtiä kuluvan ja edellisen kuukauden ajalta. Lehtiä voi lukea kirjastossa, mutta niitä ei voi lainata kotiin. Niistä voi ottaa maksullisia valokopioita. Lehtiä voi myös varata niin, että kun ne poistetaan, niin niitä voi saada omaksi.
Esimerkiksi seuraavat teokset voisivat olla hyödyllisiä:
Ammattia oppimassa (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2001)
Poikela, Esa: Kontekstuaalinen oppiminen: oppimisen organisointi ja vaikuttava koulutus (väitöskirja, Tampereen yliopisto, 1999)
Grönfors, Terttu: Työssä oppiminen: avain tuottavuuteen (Kauppakamari, 2010)
Kohti uutta työelämää? Tutkimuksen näköala työelämän kehitykseen (Tampere University Press, 2008)
Näkökulmia ammatilliseen erityisopetukseen (WSOY, 2008)
Mykrä, Tarja: Työpaikkaohjaaja oppimisen edistäjänä: opiskelijan ohjaaminen ja arviointi työpaikalla (Educa-instituutti, 2007)
Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa (Aikuiskasvatuksen tutkimusseura, 2011)
Kivinen, Osmo: Koulussa ja työssä oppimisen ehdot...
Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosaston mukaan näille lehdillä ei ole saatavilla kirjastolisenssiä, eikä niitä siksi valitettavasti ole mahdollista hankkia kokoelmiin.
Wired-lehden kustantaja on Condé Nast Publications. Päätoimittaja on Scott Dadich.
http://www.wired.com/about/staff_corporate
http://www.wired.com/about/2013/03/wired-staff/
Evakko –sana (kirjallisuudessa v. 1940)on toisen maailmansodan aikana syntynyt typistymäjohdos verbistä evakuoida eli siirtää uhanalaisen alueen väestö turvaan. Aikaisemmin on puhuttu(sota)siirtolaisista tai siirtoväestä.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1 : A-K / (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992)
RTI-menetelmää kutsutaan ilmeisesti Suomessa kolmiportaiseksi tueksi. Asiasta näyttäisi löytyvän yksi teos vuodelta 2012
Kaikille kelpo koulu : kolmiportaisen tuen toteuttaminen ja kehittäminen.
Teos löytyy Riihimäen kirjaston kokoelmista, voit varata sen joko RATAMO-verkkokirjaston kautta tai soittaa kirjastoon aukioloaikana.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta löytyy tilastot etunimistä 1800-luvulta alkaen. Tilaston kaikki Inna-nimiset (1091 kappaletta) ovat naisia. Tätä aikaisemmalta ajalta ei ole tilastoja. Nimipalvelu löytyy täältä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Inna-nimeä eivät monet nimioppaat mainitse lainkaan. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (1999) mukaan nimeä on käytetty Inan, Ingan ja Inkan kutsumamuotona. Eli mainintaa nimestä miehen nimenä ei löytynyt.
Nimipalvelun mukaan Inna on myös suomalainen sukunimi.
Olisiko Inna-nimi ollut sukulaisesi kutsumanimi, ja lyhentymä esimerkiksi nimistä Immanuel, Ingemar tai Ingvar?
Voit tilata kaukolainaksi sellaista aineistoa, jota ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kaukolaina toimitetaan haluamaasi Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja sen saapumisesta ilmoitetaan sinulle sähköpostitse.
Kaukopalvelupyyntölomake on Helmet –sivuilla:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Helsingin kaupunginkirjaston kautta kaukolaina Suomesta ja Pohjoismaista maksaa 4 € / kpl.
Ilmoitit haluavasi kaukolainata jotakin Louna -kirjastoista. Pääsääntöisesti kaukolainoja tilataan Suomessa maakuntakirjastoista, joilla on kaukopalveluvelvoite. Jos etsittyä teosta ei löydy maakuntakirjastoista, niin kyllä niitä tilataan pienemmistäkin kirjastoista ja yleensä kirjastot antavat teoksiaan...
Tällaisen tiedon saimme Suomen Rautatiemuseosta: Veturi numeroltaan 843 on Tk3 sarjaa, valmistettu vuonna 1929 ja hylätty 1965. Onnettomuusluettelossamme (ei täydellinen) se ei ole ollut onnettomuuksissa.
Tämän veturin "sukulainen" nro 845, oli osallisena Jyväskylän ratapihalla 12.12.1965 sattuneessa törmäyksessä. Kukaan ei kuollut tai loukkaantunut.
