Ainakin Itä-Karjalan suomalaismiehityskaudella 1941-1944 Suomeen päätyi monenlaista kansatieteellisesti arvokasta materiaalia ynnä ortodoksisten kirkkojen taide-esineitä, esim. ikoneja.
Laajimmin aihetta on käsitelty kirjassa
Pimiä, Tenho
Sotasaalista Itä-Karjalasta : suomalaistutkijat miehitetyillä alueilla 1941-1944. - Ajatus, 2007
(tekijän sama-aiheisesta väitöskirjasta https://kirjasto.jyu.fi/kauppa/tuotteet/tahtain-idassa )
(http://elektra.helsinki.fi/se/t/0040-3741/120/3/kansatie.pdf )
Näyttelyluettelot:
Rajantakaista Karjalaa. - Kultturien museo, 2008.
(http://www.nba.fi/fi/museot/kulttuurien_museo/nayttelyt/rajantakaista_k… )
Ikonit, ihmiset ja sota. - Ilias, 2009
(http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/arkistot/kansatiede/...
Vaikka omat muistikuvani kappaleesta ovat huomattavasti hatarammat kuin kysyjän, enkä saanut levyäkään käsiini asiasta varmistuakseni, rohkenisin silti väittää, että etsitty kappale on Unohda Eila -yhtyeen Elämäni tarina. Muistiin pesiytyneen aukon syynä ei siis välttämättä ole dementia, vaan yksinkertaisesti muistamattomuuteen yllyttävä esittäjän nimi.
70- ja 80-lukujen taitteessa toiminut tamperelainen Unohda Eila julkaisi uransa aikana kolme singleä - Elämäni tarina (1980), Kolmas maailma (1980), Ronald Reagan (1981) - ja kolme kappaletta paikallisen levy-yhtiön Pistä paremmaksi -kokoelmalla (1979).
Sanomalehtien liiton sivuilta löytyvät nykyään ilmestyvät sanomalehdet maakunnittain. Lehdet, jotka eivät enää ilmesty, eivät tietysti ole tällä listalla.
http://www.sanomalehdet.fi/sanomalehdet/lehdet_maakunnittain
Sanomalehtien liitolla on myös aineistopankki, mutta se on käytössä vain liiton jäsenille.
Suomen lehdistön historia 1-10 ilmestyi 1980- ja 1990-luvuilla. Sen osissa 1-4 on sanomalehdistön historiaa yleisesti, ja osista 5-7 löytyy lehtien levikkialueita ja levikkiä paikkakunnittain. Kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28suomen%20lehdist%C3%…
Eli valitettavasti sivustoa, jolle kaikki kysymäsi tieto olisi koottu, ei löytynyt. Yllä olevan sivuston ja kirjasarjan kautta löytyy osa...
Hyvä lähtökohta kuntien ympäristövalvontaa käsittelevän aineiston haravoimiseen on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteinen Plussa-aineistohaku http://www.libplussa.fi/ Hakuprofiilina voit käyttää seuraavia termejä ja niiden yhdistelmiä: ympäristöpolitiikka, kunnat, paikallishallinto, ympäristönsuojelu, ympäristöpolitiikka, päästöt, ilmansuojelu, rikkidioksidi ja Helsinki.
Lisäksi kannattaa kokeilla ainakin seuraavia: Helsingin yliopiston kirjaston Helka -kokoelmaluettelo http://wwls.lib.helsinki.fi/
Ympäristöhallinnon kirjasto- ja tietopalvelun tietokannat
http://www.vyh.fi/palvelut/kirjasto/sykehaku.htm
Huomaa että hakulomakkeella on valittavissa seuraavat tietokannat: KIRJAT
SYKEn kirjaston...
En löytänyt Antero Bymanin elinvuositietoa netistä, mutta todennäköisesti hänen sanoituksensa ovat edelleen tekijänoikeudellisesti suojattuja, joten ainoa keino saada nämä sanat on kuunnella esimerkiksi YouTubesta tämä laulu ja ottaa sanoja ylös tai lainata kirjastosta nuottikokoelma, jossa laulu on mukana.
Sitä on vaikea tietää, mitä "sanat kokonaisuudessaan" tarkoittaa, kun ei ole vertailukohtaa eikä kirjastojen tietokannoissa mainita säkeistöjen lukumäärää. Seuraavissa kokoelmissa laulusta kuitenkin on suomenkieliset sanat mukana: Suuri toivelaulukirja 17, Hiiohoi! Lauluja mereltä (John Nurmisen säätiö 2018), Kansan laulukirja (Kansankulttuuri 1974), Terveiset ulapalta (Fazer 1993) ja Ystävyyttä laulu soi (Kansankulttuuri 1982)....
Etsitty runo lienee Oiva Paloheimon Lapsen sydän, vaikka aivan sanatarkasti se ei kysymyksessä esitettyä vastaakaan:
- "Tänne, pohjaan sydämen,
äidinkuvan ihanan
hymys katse Jumalan."
---
Tuuli hiekan hajoittaa,
sydän äidin pitää saa."
Jeesus-lapsesta ja savilinnusta kertovasta vanhasta suomalaisesta legendasta on olemassa useita hieman toisistaan poikkeavia versioita. Esimerkiksi Savilinnut-niminen variantti löytyy Aatto Kaljusen, Briitta Karemon ja Taimi Metsikön Aapisesta (Valistus, 1959). Martti Haavion kirjassa Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäintaruja (WSOY, 1957) se esiintyy nimellä Luojan linnut. Kotikasvatuskeskuksen julkaisemassa kirjassa Vuorokeskusteluja (1922) sen on kuvaelmaksi muokannut Arvid Lydecken...
Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa käsitellään laajasti ystävyyden hyvettä. 8. kirja käsittelee kokonaisuudessaan ystävyyttä. Ystävyyssitaatteja, joita käytetään jonkin verran, on useampia
Kukaanhan ei haluaisi elää ilman ystäviä,vaikka hänellä olisi kaikki muu hyvä. - Nikomakhoksen etiikka, 8, 1. luku (1155a, 5).
Ystävä on toinen minä - Nikomakhoksen etiikka 9. kirja, luku 4 (1166a 29-33) Kun siis kaikki tämä kuuluu hyvälle ihmiselle hänen suhteessaan itseensä ja kun hän suhtautuu ystäväänsä kuten itseensä (sillä ystävä on toinen minä), myös ystävyys näyttää olevan jotakin tällaista ja ystäviä ne, joille tällaiset ominaisuudet kuuluvat.
Yksi sielu kahdessa ruumiissa - Diogenes Laertios, V 20, kertoo, että...
Hei,
tihtaus tarkoittaa mitä todennäköisimmin tilkitsemistä.
Käsiini saamista suomen murresanakirjoista tms. en verbiä löytänyt, mutta viron kielessä verbi tihtima tarkoittaa tilkitsemistä, tiivistämistä.
Aihetta on käsitelty pro gradu -työssä:
”Kyseessä voi olla joko variantti viron yleiskielen sanasta tihtima, joka on SKES:nkin (1289) mukaan lainaa saksan verbistä dichten, tai sitten sekä Kuu Hlj tihtama että Emm Var Khn tihtima ovat lainautuneet saksasta kumpikin erikseen. Pidän ensimmäistä selitystä todennäköisempänä. Saksan verbi on lainattu sopeuttamalla sananalkuinen leenisklusiili d fortisklusiiliksi t ja käyttämällä sidevokaalia i, rantamurteessa a. Toisaalta sana on voitu saada suomenkin kautta, sillä...
Kielenhuollon käsikirjan (Iisa, Oittinen, Piehl, 2012, s. 252-264) mukaan verbin taivuttamatonta muotoa kutsutaan perusmuodoksi.
Perusmuodon lisäksi verbillä on seitsemän persoonamuotoa (yksikön 1., 2., ja kolmas muoto, monikon 1., 2., ja kolmas muoto sekä passiivimuoto).
Verbillä on myös neljä aikamuotoa (preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti).
Lisäksi verbillä on tapaluokkia (indikatiivi, imperatiivi, konditionaali ja potentiaali) sekä nominaalimuodot infinitiivi ja partisiippi.
Parhaiten kieliopillisiin kysymyksiin osaa vastata Kotimaisten kielten keskus, jonne voi lähettää kysymyksen Kielineuvonnan kyselylomakkeen kautta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuvonnan_kysymyslomake
Myös...
Professorien työmarkkinajärjestönä ja ammattillisena yhdyssiteenä toimii Professoriliitto, joka on Akavan jäsenjärjestö. Akavan sivuilta löytyy luettelo jäsenliitoista ja luettelo jäsenmääristä. Tiedot edustavat 1.1. 2022 tilannetta. Professoriliiton jäsenmäärä 2617.
https://akava.fi/keita-olemme/jasenliitot/jasenmaarat/
Edellä mainittu lukumäärä kertoo liittoon kuuluvien professorien määrän. Professoriliittoon voi liittyä jäseneksi mm. yliopiston professori taikka häneen verrattavassa asemassa oleva tutkija tai opettaja.
https://www.professoriliitto.fi/jasenyys/hae-jasenyytta/jasenkelpoisuus/
Esim. Helsingin yliopistossa on tällä hetkellä 600 professoria, tutkimusjohtajaa ja yli-intendenttiä. He edustavat laajasti eri aloja.
https://www...
Sekajätteen pakkaamista on käsitelty esimerkiksi Ylen verkkosivuilla vuonna 2018 julkaistussa artikkelissa. Siinä haastateltu Suomen ympäristökeskus SYKE:n erikoistutkija Helena Dahlbo toteaa, ettei asiaan ole yksiselitteistä vastausta. Paras vaihtoehto olisi käyttää sellaisia pusseja tai pakkauskääreitä, joita kotiin kulkeutuu muiden tuotteiden ohessa. Ohuita pusseja kannattaa myös suosia, sillä silloin materiaalia on vähemmän. Lisäksi jätteen määrää kannattaa tietysti yrittää vähentää.
Ylen verkkosivuilla vuonna 2019 julkaistun artikkelin mukaan biojätteen pakkaamisohjeet vaihtelevat alueittain. Esimerkiksi kaupossa myytävät biohajoavat muovipussit eivät sovi kierrättämiseen kaikkialla Suomessa. Lounais-Suomen Jätehuolto suosittelee...
Tarkoitat varmaankin Johann Wolfgang von Goethen Faustia. Faustin ensimmäisen ovat suomentaneet Kaarlo Forsman (1884), Valter Juva (1916). Otto Manninen on suomentanut molemmat osat (1934 – 36).
Lönnrot-projektissa ovat luettavissa Faustin ensimmäinen osa Kaarlo Forsmanin suomentama ja toinen osa Otto Mannisen suomentamana.
http://www.lonnrot.net/etext.html#Goethe
Myös Gutenberg-projektissa on luettavissa Kaarlo Forsmanin suomentama Faustin ensimmäinen osa.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/18348/pg18348.html
Painettuna Faust-suomennoksia on kyllä lainattavissa Suomen kirjastoissa. Kysymyksestäsi ei ilmene, mitä kirjastoa käyttäisit. Esimerkiksi Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat Mannisen Faust-suomennosten...
Patjas, Liisa-Maria, Kortesuo, Katleena: Uusi etunimikirja : Aadasta Äijöön (2015) kirjan mukaan Aurora on kreikkaa ja tarkoittaa aamuruskoa ja aamuruskon jumalatarta. Auroran perinteinen lempinimi tai luhennelmä on ollut Aura tai Auri. Vanhin auraksi suomessa kastettu on ollut Aura Otavatar Gottlund 1844.
Sekä tietoa että kuvia puukirkoista löytyy mm. seuraavista teoksista:
*Suomalainen puukirkko, Suomen rakennustaiteen museo, 1989.
*Suomen kirkot Osa: 21, Keuruun ja Pihlajaveden kirkot, Museovirasto, 1998. Sekä muut Suomen kirkot -teossarjan osat.
*Ahrens: Pohjois-Euroopan varhaiset puukirkot, Museovirasto, 1983.
*Santakari: Kansanrakentajien puukirkot, Otava 1977. (myös ruotsinkielinen teksti)
*Kauniit kirkkomme, Espoo, CompOpus, 1999 Aineistolaji: CDROM
Lisää kirjoja aiheesta löytyy Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta ( http://www.ouka.fi/kirjasto/intro ) asiasanoilla PUUKIRKOT tai KIRKKORAKENNUKSET.
Kotimaisten lehtien Aleksi-artikkelitietokannasta löytyy muutamia viitteitä, esim.:
*Tompuri, Vesa: Suomalaisten ylpeydet :...
Oletan, että tarkoitat koulun oppimisympäristöä. Tässä muutamia artikkeliviitteitä aiheesta:
Opetushallitus otti kantaa turvatyöryhmän muistioon
Spektri 2000 : 3, s. 40-41
Koppinen, Marja-Leena: Sisäinen turvallisuus - oppimisen perusta
Ryhmätyö 1995 : 1 ; s. 9-14
Linnakylä, Pirjo: Oppilaiden profiloituminen kouluviihtyvyyden arvioinnissa
Kasvatus 1997 : 2, s. 112-127, 201
Leppänen, Maija: Suullista ilmaisua turvallisessa ympäristössä
Virke 2001 : 2, s. 12-13
Laaksola, Hannu: Kunnilla vastuu koulun turvallisuudesta
Opettaja 2000 : 38, s. 12-13
Ängeslevä, Minna: Silmät ja sydän auki
Opettaja 2001 : 3, s. 8-12
Gerkman-Kemppainen, Kristiina: Turvaa elämysten voimalla Torniossa
Opettaja 1999 : 23, s. 36
Ängeslevä, Minna: Vastuu on harkintaa...
Tein tiedonhaun lehtitietokanta Aleksiin hakusanalla omaishoit*. Tulokseksi sain runsaan määrän lehtiartikkeliviiteitä, yht. 96 kpl. Tämän haun voit varmaan pyytää tekemään omassa kirjastossasi.
Viitteiden joukossa on mm. seuraavia lehtiä: Dementiauutiset, Kotilääkäri, Hoitotiede, Vanhustyö, Gerontologia, Sairaanhoitaja jne. Kirjaston omasta tietokannasta voi tarkistaa tuleeko kirjastoon näitä lehtiä. Artikkeleja voi myös pyytää kopioina kaukolainapalvelun kautta muista kirjastoista.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löytyvät suomenkielisinä mm. seuraavat teokset:
Berriedale-Johnson, Michelle:
Historian herkkuja : British Museumin keittokirja,
Wilson, Anne:
Herkkuja Meksikosta,
Telegin, Marie Louise:
Helppoa ja hyvää Meksikosta,
Dehnel, Carolyn:
Pieni meksikolainen keittokirja,
Nuuttila, Mirjaliisa:
Elämäniloisia ruokia Louisianasta ja Meksikosta,
Ferguson, Judith:
Tex-mex-ruokien parhaat,
Rytioja,Juhana Kr:Texmex-keittokirja.
