On olemassa pieni mahdollisuus, että palautuksesi ei ole rekisteröitynyt - esim. jos aineistoja on ollut päällekkäin palautuskoneen hihnalla ja vain ylempi viivakoodi on ollut sähköisen lukijan luettavissa. Tällaisissa tapauksissa kannattaa aina kääntyä sen kirjaston puoleen, josta lainasit aineistosi, jotta henkilökunta voi tarkistaa, ettei palauttamaton aineisto ole hyllyssä. Tietysti kannattaa myös etsiä kotoa. Palautusautomaatista saa aina halutessaan kuitin palautuksistaan, mistä voi myös tarkistaa palautusten määrän ja nimekkeet.
Mikäli palauttamatonta aineistoa pääsisi hyllyyn saakka, pitäisi se sitten löytyä kirjastosta - ja se kirjautuu aina automaattisesti pois edellisen lainaajan lainoista jos uusi asiakas lainaa sen....
Alunperin italialaisen Alfabeta-lehden numerossa 49/1983 ilmestynyt Postille a Il nome della rosa löytyy Aira Buffan suomentamana nimellä Jälkisanat ruusun nimeen Econ esseevalikoimasta Matka arkipäivän epätodellisuuteen (WSOY, 1985).
Kiitos kiinnostuksesta keskustakirjastohanketta kohtaan! Keskustakirjaston aukiolotuntien on tarkoitus olla pidemmät kuin mitä kirjastoissa tällä hetkellä. Tärkeinä juhlapyhinä kirjasto on kuitenkin luultavimmin suljettu, juhlapyhien aattoina taas kirjasto suljetaan aiemmin kuin normaalisti. Tietenkin suunnitteluaikaväli on melko pitkä, kun rakennus avataan vasta 2017, eli moni asia tulee vielä vaikuttamaan siihen, kuinka lopulliset aukioloaikatunnit muotoutuvat.
Toiveita keskustakirjaston sisällöistä ja palveluista, myös aukioloajoista, voi käydä kirjaamassa www.keskustakirjasto.fi – sivuston Unelmien puuhun. Toiveet huomioidaan rakennuksen suunnittelussa.
http://keskustakirjasto.fi/
Britney Spearsistä ei ole saatavilla muita kirjoja kuin mainitsemasi Beth Petersin kirja Britney Spears. Hänestä löytyy useita lehtiartikkeleita, joita voi etsiä Aleksi-tietokannan avulla. Aleksia voit käyttää vain kirjaston koneilla, kysy lisätietoja virkailijalta käydessäsi kirjastossa.
Vuosittain syksyisin Jyväskylän kaupunginkirjastossa järjestetään poistomyynti, jossa myydään huonokuntoisia tai vähälle lainaukselle jääneitä kirjoja. Ikävä kyllä näitä myytäviä kirjoja ei listata etukäteen, eikä niitä voi varata etukäteen.
Kysymiäsi kirjoja ei näytä löytyvän Mänttä-Vilppulan kirjastosta, mutta niitä on useissa muissa Piki-kirjastoissa. Voit tarkistaa kirjan saatavuuden osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku etsimällä sitä kirjan nimellä ja voit tehdä sieltä myös varauksen kirjasta. Varaus ja kuljetus toisesta Piki-kirjastosta maksaa 2 euroa. Maksuista löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.manttavilppula.fi/koulutus_ja_kirjasto/kirjasto/hyva_tietaa/….
P. C. Castin Yön talo -sarjan kirjoja tilataan kirjastoon sitä mukaa, kun niiden suomennokset ilmestyvät. Tähän mennessä sarjassa julkaistusta kymmenestä teoksesta on suomennettu kuusi. Uusin osa Lumottu ilmestyy kustantajan mukaan elokuussa ja on jo varattavissa verkkokirjastossa.
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi
http://www.houseofnightseries.com/
Tässä kirjallisuutta ja muutama internetistä löytyvät artikkeli aiheesta.
Kanninen, Katri: Tunne minut! : turva ja tunteet lapsen silmin (PS-kustannus 2012)
Keltikangas-Järvinen, Liisa: Pienen lapsen sosiaalisuus (WSOY 2012)
Pesästä lentoon : kirja lapsen kehityksestä kasvattajalle (WSOY 2003)
Pienet päivähoidossa : alle kolmivuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen perusteita (WSOY 2001)
Piironen-Malmi, Ulla: Välittämisen pedagogiikka (Tammi 2008)
Sinkkonen, Jari: Lapsen puolesta (WSOY 2001, uud. painos 2012)
Väestöliiton Perheaikaa-sivustolla:
https://www.perheaikaa.fi/lapsi-perheessa/jutut/lapsen-maailma/ajankoht…
Mannerheimin lastensuojeluliiton Vanhempainnetissä:
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/lapsi_aloittaa_paivahoidon/
Kyseessä lienee Amy Chuan kirja Tiikeriäidin taistelulaulu (Siltala, 2011).
Esittelyteksti kertoo kirjasta näin:
"Mistä johtuu, että kiinalaislapset pärjäävät ja menestyvät kansainvälisissä vertailuissa muita paremmin? Yalen yliopiston oikeustieteen professori Amy Chua kertoo kuinka hän kasvatti kaksi tytärtään traditionaalisen kiinalaiskasvatuksen mukaisesti - päämäärätietoisesti ja kunnianhimoisesti. Chuan lapset eivät saaneet kutsua kavereita yökylään, katsoa televisiota eivätkä pelata tietokonepelejä. He eivät saaneet itse valita harrastuksiaan. Äiti salli ainoastaan kiitettävät numerot koulutehtävistä. Lapset eivät saaneet soittaa mitään muuta instrumenttia kuin pianoa tai viulua. Amy Chuan tavoitteena oli, että tytöt pääsisivät...
Kiitos palautteesta! Asiasta on nyt ilmoitettu palveluntoimittajalle. Kun lehtiä päivitettiin takautuvasti saataville, se on saattanut aiheuttaa ongelmia uusien numeroiden kanssa. Toivottavasti saamme Knitscenen ja Knitwearin uusimmat numerot taas pian luettaviksi!
Mukavaa, kun olet kiinnostunut kirjaston töistä. Voisit ensimmäiseksi tutustua kirjaston töihin tet-jaksolla. Tet tarkoittaa työelämään tutustumista ja se järjestetään yleensä peruskoulun 8. ja 9. luokalla. Se on peruskoulun oppimäärään sisältyvä lyhyt työharjoittelu. TET on osa koulunkäyntiä, joten siitä ei makseta palkkaa. Tet-jakson kesto vaihtelee. Se voi olla esim. viikko tai kaksi viikkoa. Tet-jakson aikana näkisit, kiinnostaako sinua jatkossa hakea työtä kirjastosta.
Jokainen kirjasto valitsee erikseen oman tet-harjoittelijansa. Sinun kannattaa kysellä omaa tet-paikkaa jo hyvissä ajoin. Mieti ensin, mikä kirjasto olisi sinulle sopivin (esim. työmatkan kannalta) ja laita valitsemasi kirjaston omaan sähköpostiin kysely tet-paikasta...
Yksi näppärä tapa löytää äänikirjoja luettavaksi on seurata osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_aanikirjatfin.html löytyvää HelMetin uutuuslistaa, jolla on aikuisten äänikirjoja. Se päivittyy jatkuvasti, ja uudet äänikirjat ilmestyvät sinne. Toki niissä voi olla nopeasti varauksia, mutta ainakin ehtii ehkä päästä hyviin asemiin varausjonossa.
Perinteisellä HelMet-haulla osoitteessa http://luettelo.helmet.fi voi katsoa myös äänikirjavalikoimaa kokonaisuutena. Laittamalla hakukohtaan tähden (*) ja rajaamalla haun pudotusvalikosta vain äänikirjoihin saa näkyviin pitkän listauksen äänikirjoja. Hakua voi valitsemalla vasemmanpuoleisesta pudotusvalikosta hakutavaksi ”Asiasana” ja kirjoittamalla tähden sijaan halutun asiasanan...
Hei!
Hemminki Maskulaisen Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikirian vuodelta 1605 vanhin tunnettu versio on vuonna 1607 Rostockissa painatettu laitos. Teos löytyy digitoituna Kansalliskirjaston ylläpitämästä Doria-julkaisuarkistosta:
http://www.doria.fi/handle/10024/117847
Lutherin virsi "Jumala ompi linnamme" nimellä "Meidhän linnam on Jumal taivast, meidhän kilpem ja otam" on kirjan lopussa olevan sisällysluettelon mukaan sivulla 22.
Helsingin yliopiston uutinen kirjalöydöstä:
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/yllatysloyto-vuodelta-1607-kaksi-uut…
Wikipedian artikkeli Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yxi_W%C3%A4h%C3%A4_Suomenkielinen_Wirsiki…
Oman kokemukseni mukaan päiväopinnot eivät ole pakolliset. Kirjastonhoitajana työskentelevillä henkilöillä on usein hyvin erilaiset koulutuspolut takanaan. Tärkeintä on tosiaan, että vaadittu 60 opintopistettä informaatiotutkimusta on suoritettuna korkeakoulututkinnon ohella.
Esimerkiksi allekirjoittanut opiskeli alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon Helsingin yliopistossa. Informaatiotutkimuksen perusopinnot 25 opintopistettä suoritin Tampereen avoimessa yliopistossa ja informaatiotutkimuksen aineopinnot 35 opintopistettä Oulun avoimessa yliopistossa. Molemmat opintokokonaisuudet järjestettiin verkkokursseina, joista jälkimmäiseen tosin kuului muutama lähiopetuspäivä Helsingissä.
Helsingin yliopisto suostui hyväksilukemaan...
Meidänkin tietomme ovat ikävä kyllä vähäiset. Suomen Taiteilijaseuran Kuvataiteilijamatrikkelista (http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html) ei valitettavasti löydy tietoa Seija Lillisestä. Myöskään ITE-taiteilijoiden hakemisto (http://itenet.fi/ite-taiteilijoita/) ei tunne häntä.
Toivottavasti joku tämän lukijoista tunnistaa taidemaalarin.
Kuhno ei ole kovin yleinen nimi: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan se on tai on ollut sukunimenä 141 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimeä ei löytynyt kirjaston sukunimioppaista. Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanaa kuhno on käytetty hitaasta tai saamattomasta ihmisestä ainakin Lohjan seudulla:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kuhno&sms_id=SMS_250c8a2e019dff34bdd39d0bdb0d46d9
Tietoa siitä, onko sanalla yhteyttä sukunimeen, ei löytynyt.
Hyviä lähdeteoksia ovat esim. seuraavat:
Kemppinen, Pertti: Nuoruuden taikaa: kurkistuksia nuorisokulttuureihin. 1998,
Törmäävät tulkinnat: kirja nuorista ja nuoruudesta. 1991 ja
Ala-Ketola, Marja: Hippejä, jippejä , beatnikkeja. 1985.
Lisää teoksia löydät Tampereen kaupunginkirjaston aineistohausta valitsemalla Aineisto, Tarkka haku, asisana: nuorisokulttuuri.
Verkosta löydät myös Nuorisotutkimus-lehden sivut (http://www.alli.fi/alli/ntutk.html), joilla on lehden sisällysluettelot sekä lähinnä pääkirjoitusten koko teksti.
Kansalaisuus on hallinnollinen määritelmä, kun taas "englantilainen", "suomalainen", "nigerialainen", "hondurasilainen" jne ovat kulttuurihistoriallisia nimityksiä jollain alueella elävistä tai eläneistä kansoista. Usein mutta ei suinkaan aina kansallisuutta määrittää asuinalueen lisäksi yhteinen kieli tai yhteiset kielet.
Kansalaisuus ei ole täsmällinen, tieteellisesti rajattavissa oleva käsite, vaan enemmän kulttuurinen sopimus, josta voi vallita suuriakin erimielisyyksiä. Esimerkiksi Suomessa kiistellään edelleen siitä, kuka voi tai saa olla "saamelainen". Myös siitä, kuka voi tai saa olla "suomalainen", vallitsee hyvin erilaisia näkemyksiä.
Yleensä kansallisuuteen synnytään, mutta yhtä hyvin ihmisellä voi olla useampi kuin yksi...
Muuta nimitystä kuin 'täti' ei ole ainakaan yleiskielessä. Mikäli haluat tietää, löytyykö sellainen mahdollisesti murteista, voit tiedustella asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Musiikin opetusta aloiteltiin Suomessa 1790-luvulla mm. erilaisiin kirkollisiin tarpeisiin, mutta se vakiintui vasta 1800-luvulla. Ensimmäinen varsinainen musiikkipisto oli Helsingin musiikkiopisto, joka perustettiin vuonna 1882 (lähde: Oulun kaupunki), ja joka sekin oppilaitostui varsin pian. Nykyisin Helsingin musiikkiopisto tunnetaan nimellä Sibelius-akatemia.
Suomalaisten ja eurooppalaisten musiikkioppilaitosten historiaa on tutkinut laajasti Jukka Kuha (2017): https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/185259/suomenmu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Paanasia on kirjoihin merkitty 1500-luvulta lähtien (pol paanan Joroisissa 1541, Andhers panaine Saarijärvellä 1572, Påhl Panaine Viitasaarella 1711, Mich. Pananen Kivijärvellä 1743, Pehr Pananen Enontekiöllä 1788). Nimen valta-aluetta on sittemmin ollut Keski-Suomi. Se pohjautuu mahdollisesti ristimänimeen Urbanus ja sen kansankielisiin muotoihin Orpana, Paanus ja Panu. Toisaalta T. I. Itkonen on yhdistänyt Kuusamon Paanajärven, Vienan-Karjalan Poanarvin sekä keskisuomalaiset Paanala-talonnimet lapin 'hammasta' tarkoittavaan sanaan (Inarin Hammasjärvi l. Päänijärvi).
Virtasista on vanhoja asiakirjatietoja vain vähän. Hiitolassa nimi on tiettävästi esiintynyt 1684, Viipurin pitäjässä 1700-luvun lopulla (Sigfr. Virain 1796 eli Virtanen...
