It is difficult to say, which one of the mentioned name combinations is nicest or closest to Finnish naming traditions. There are a lot of names in use with different backgrounds and naming traditions, so it is somewhat difficult to define, what is and what is not "nicer and closer to the Finns". In addition to names that have their roots in Uralic languages, many of the traditional names used by the Finnish speaking peoples also derive, for example, from biblical tradition (e.g. Maria) or Germanic languages (e.g. Henri). Naming a baby is very much a subjective decision.
If you want more information about the names used in Finland, you can explore the Name service provided by the Finnish Digital and Population Data Services Agency. The...
Seuraavassa kirjailijoita, jotka saattaisivat osua kuvaukseen:
Cecelia Ahern
Jenny Colgan
Catherine Isaac
Sophie Kinsella
Jill Mansell
Mhairi McFarlane
Beth O'Leary
Jill Santopolo
Josie Silver
Lori Nelson Spielman
Toivottavasti edes osa näistä vastaa tarpeeseesi!
Hienoa, että olet saanut oppilailta palautetta!
Ehkä he eivät ihan väärässä olekaan, onhan Luis Sacherin Paahde alun perin vuodelta 1998 ja suomennettu vuonna 2003.
Tarkoitatko ”siirtymisriittikirjalla” tässä ns. kasvukertomusta tai coming of age- kirjaa? Näistä monet taitavat olla suunnattuja aikuisille tai vähintään nuorille aikuisille. Vai tarkoitatko kirjaa, jolla siirrytään lastenkirjallisuudesta nuortenkirjallisuuteen?
Molempiin määritelmiin sopivia, 6-luokkalaisille kelpaavia nuortenkirjoja voisivat olla esim.:
Davidson, I .I.: The Ghost Network – Aktivoi
Palviainen, Jukka- Pekka: Virityksiä
Albertalli, Becky: Minä, Simon, Homo sapiens
Veistinen, Harri: Kotitekoisen poikabändin alkeet
Palacio, R.J.: Ihme
Emmich, Val: Rakas...
Tutustu esimerkiksi näihin kirjailijoihin:
Ann-Luise Bertell
Karin Erlandsson
Johanna Holmström
Malin Kivelä
Kaj Korkea-aho
Ellen Strömberg
Sanna Tahvanainen
Philip Teir
Quynh Tran
Eva Frantz (dekkarit)
Nilla Kjellsdotter (dekkarit)
Linda Bondestam (lastenkirjallisuus)
Annika Sandelin (lastenkirjallisuus)
Maria Turtschaninoff (nuortenkirjallisuus)
Klassikoista suosittelemme muun muassa Bo Carpelania, Ulla-Lena Lundbergia sekä Märta ja Henrik Tikkasta. Lisää luettavaa voi etsiä verkkokirjastosta hakusanalla suomenruotsalainen kirjallisuus.
Hohtomaamehiläisellä on vähän saman tapainen mustavalkoinen väritys. Verrokkikuvia löytyy googlen kuvahaulla.
Kuvaamasi otus näyttäisi kyllä kimalaisen tapaan mehiläistä pulleammalta. Ympäristö.fi-sivustolla on hyvä opas kimalaisten tunnistamisen avuksi. Sen mukaan kimalaisilla esiintyy lajinsisäistä värivaihtelua, mikä saattaa hankaloittaa tunnistamista https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Kimalaisten_m%C3…
Asiantuntijat voisivat määritellä lajin osaavammin. Luontoportti-sivustolla on lajintunnistuspalvelua, mutta se lienee juuri nyt tauolla. https://lehti.luontoportti.fi/fi/
Suomen ötökät -facebook lupaa myös auttaa tunnistamisessa https://www.facebook.com/groups/suomenotokat/
Ja lisäksi löytyy myös Laji.fi -foorumi...
Väestön lukutaidosta ei kerätä Suomessa tietoja mihinkään rekisteriin, joten kattavaa tietoa lukutaidottomien määrästä ei valitettavasti ole. OECD:n kansainvälinen aikuisten otospohjainen taitotutkimus PIAAC mittaa aikuisten lukutaitoa, numerotaitoa ja soveltavia ongelmanratkaisutaitoja, mutta lukutaidottomien henkilöiden määrää ei sen tuloksista saa.
Niilo Mäki Instituutissa on tutkittu kehitysvammaisten lukutaitoa erikseen. Heillä saattaisi olla jotain arviota siitä, mikä osuus kehitysvammaisista on lukutaidottomia.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy teos "Lokarantz, Kerstin, Förklädesboken" vuodelta 1981. Muita vanhoja kirjoja pelkästään esiliinoista emme löytäneet.
Kyllä yliopiston kirjaston tieto pitää paikkansa. Yleisissä kirjastoissa asiakkaan pyynnöstä tilataan hänen käyttöönsä toisesta kirjastosta sellaista aineistoa, jota ei ole omassa kirjastossa. Mikäli asiakkaan pyytämää teosta ei löydy Suomesta, kaukopalvelu tilaa teoksen sieltä mistä sen nopeimmin tavottaa.
Kaukopalvelu on kirjastojen ja tietopalveluyksiköiden välistä lainaus- ja jäljennepalvelutoimintaa. Kun kerrot lähikirjastossasi minkä teoksen käyttöösi tarvitset, voit jättää loput meidän huoleksemme. Pyytämäsi teos laitataan sieltä mistä se voidaan tavoittaa, tässä tapauksessa mahdollisesti Venäjän kirjastosta.
Kaukopalvelu on maksullista toimintaa, esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa Pohjoismaiden ulkopuolelta tilattu laina...
Ainoa Tiffany-lasitöitä muiden lasitöiden ohella käsittelevä video, jonka onnistuimme internetin kautta löytämään, on nimeltään Stained glass for beginners (ilm. 1989).
Valitettavasti Kirjastot.fi-sivujen monihaku,Suomen maakuntakirjastojen yhteistietokanta Manda, yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda ja taidekorkeakoulujen yhteistietokanta Arsca eivät antaneet yhtään viitettä tuolla nimekkeellä.
Esimerkiksi seuraavan www-osoitteen kautta pääsee tutustumaan monenlaisiin lasitöitä koskeviin sivuihin sekä sähköiseen kirjakauppaan, jonka kautta materiaalia voi ostaa
http://downeaststainedglass.com/freestainedglasspatterns.html
Måns Gahrton on syntynyt 1961.
Hyvää tietoa löytyy Kirjasampo.fi:sta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac… ja kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (BTJ Kirjastopalvelu). Löytyy useasta kirjastosta käsikirjastokappaleena.
Klikkaa Helsingin Kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi kohtaa Nuortensivut ja sieltä linkkiä Pakko lukea-osasto. Näin saat kolmentoista suositun kirjan listan ja näiden kuvailut. Nuortensivuilta saat muitakin hyviä lukuvinkkejä.
R. L. Stinestä löytyy tietoa internetistä esimerkiksi Googlen http://www.google.fi/ kautta. Kirjoita hakukenttään lainausmerkkien sisään ”r. l. stine” ja saat tulokseksi useita sivuja.
Myös Yahoossa on linkkejä lastenkirjailijoita käsitteleville sivuille osoitteessa http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Authors/Children_s/ R. L. Stine on listalla myös.
R. L. Stinestä löytyy kirjailijaesittely myös Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001.
Torinon 2006 talviolympialaisten avajaisten ohjelmajärjestys kertoo seuraavaa ohjelmanumerosta Italian passion / Flag wawers:(Olen kääntänyt tämän vapaasti englanninkielisestä tekstistä. Katsoin itsekin avajaiset ja näin tämän ohjelmanumeron.):
Yhteenveto: Lipunheiluttajat (koreografia: Stefano Mosele)
(musiikki: traditionaalinen vanha musiikki, 48 muusikkoa, rummut ja trumpetit)(pukusuunnittelu Gabriella Pescucci).
"Lipunheiluttajat tulevat areenalle, he tulevat taitoineen eri puolilta Italiaa. He täyttävät soljuvalla taidollaan "lavan" samalla kun lippujen värikkyys ja vanhan musiikin rytmi rumpuineen ja trumpetteineen säestää heitä. He esittävät lipunheilutustyyliä, joka lähtee aivan keskiajalta renessanssiin ja siitä pienempimuotoisiin...
Uuusin ja kattavin Suomen kirjallisuudenhistoria on Yrjö Varpion toimittama kolmeosainen Suomen kirjallisuushistoria. Sen kolmas osa (ilmestynyt v. 1999) ulottuu 1990-luvulle.
Kai Laitisen Suomen kirjallsuuden historia -teoksen uusin painos on ilmestynyt 1997 ja siinä on jonkin verran 1990-luvun tapahtumia.
Turun kaupunginkirjastosta kokoelmista löydät lisää tämänaiheisia teoksia yhdistämällä asiasanat kirjallisuudenhistoria ja Suomi ja 1900-luku.
Runo- ja kirjoituskilpailuista on kysytty usein aiemminkin. Nämä vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx ) hakusanalla kirjoituskilpailut.
Tee Google-haku, hakusanoiksi runokilpailu OR runokilpailut. Saat paljon linkkerunokilpailuihin, joista osa on valitettavasti jo päättynyt (esim. Suuri runokilpailu http://www.suurirunokilpailu.fi/index.asp ), mutta järjestäjätahoilta voit kysellä, onko heillä aikomus järjestää uusia kilpailuja. Voit myös tehdä haun hakulauseella kirjoituskilpailu OR kirjoituskilpailut.
Kirjoituskilpailuja on kerätty sivuille:
http://koti.mbnet.fi/pasenka/kirjallisuus/kilpailu.htm
http://tieteiskirjoittajat.utu.fi/netticolosseum/viewforum.php?f...
Etunimien merkityksistä ja niiden alkuperistä löytyy tietoa monista nimikirjoista. Tällaisia ovat esimerkiksi Pertti Lempiäisen Suuri etunimikirja ja Kustaa Vilkunan Suuri nimipäiväkalenteri. Näissä kerrotaan, että nimi Anita on Annan ja Juanitan espanjalaisia ja italialaisia kutsumamuotoja.
Valitse HelMetissä sanahaku. Kirjoita hakutermiksi ** (kaksi tähteä). Valitse Aineisto-pudotusvalikosta aineistotyypiksi DVD. Voit lisäksi rajata esim. Kirjasto-pudotusvalikosta oman lähikirjastosi - näin saat selville lähikirjastosi koko DVD-kokoelman.
Etsiessäsi esim. jotain tiettyä elokuvaa voit sanahaussa kirjoittaa ensimmäiselle riville hakemasi elokuvan nimen ja rajata aineistotyypin DVD-levyiksi, niin näet löytyykö kyseistä elokuvaa DVD:nä.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy mm. seuraavanlaisia teoksia:
Junnonaho, Martti: Uudet uskonnot - vastakulttuuria ja vaihtoehtoja : Tutkimus tm-, dlm- ja hare krishna -liikkeistä suomalaisessa uskonmaisemassa, Virkamäki, Pekka: Arka ja ahdas ismi, Bhaktivedanta, A.C.: Sri isopanisad, Bhaktivedanta, A. C.: Elämän tiede.
Voit tehdä haun asiakastietokannassamme itsekin: laita asiasanaksi hare krisna -liike. Myös liikkeen musiikkia löytyy lainattavaksi, esim. Krishna Prema das: Beyond darkness -cd-levy.
Googlessa voit laittaa hakusanaksi hare krishna, ja etsiä tietoa kielellä suomi. Hakutulos antaa monia sivuja, esim. http://www.krishnanmaailma.com/aihe/kaytantoa ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Krishna-liike.
Kyseessä on Vilho Rantasen runo Ihmisen tie. Se löytyy hänen runoteoksestaan Runot. Kirja löytyy Kajaanin kaupunginkirjastosta ja sitä voit käydä kysymässä kirjaston neuvonnasta.
Tältä sivulta löytyy yksi ohje:
http://www.avotakka.fi/content/1940-luvun-pikkutuoli#alternative3
Suuri Käsityölehdessä 2006 n:ro 2 ss. 44-46 on artikkeli
Tuolien kevätmekot
