Sukututkimussivuston Geneanet http://www.geneanet.org/?lang=en kautta löytyy Rosèn-nimisiä henkilöitä eri puolelta Eurooppaa: esim. Saksasta, Ranskasta ja Ruotsista. Ruotsissa tämän nimisiä henkilöitä on yli 7300.
Samoin Pohjois-Amerikan puolella on sukunimeä Rosén käytössä.
Hei
Mikäli et ole käyttänyt kirjastokorttia Helmet-kirjastoissa moneen vuoteen, ei korttisi todennäköisesti ole voimassa. Saat uuden kirjastokortin ja siihen tunnusluvun, kun käyt lähimmässä kirjastossa. Ota mukaasi kuvalla ja henkilötunnuksella varustettu henkilöllisyystodistus, jotta tietosi saadaan ajantasalle kirjastojärjestelmässämme.
David Foster Wallacelta on suomennettu teos "Hauskaa, mutta ei koskaan enää : esseitä" (Siltala, 2012). Suomen kansallisbibliografiassa Fennicassa on ennakkotiedot Wallacen teoksesta "Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja" (Brief Interviews with Hideous Men). Suomennoksen ilmestymisvuodeksi on merkitty 2014. Tarkkaa ilmestymisajankohtaa ei ole mainittu.
Wallacen suomennosten kustantajalta Siltalalta kerrottiin, että toistaiseksi uusia käännössopimuksia ei ole tehty.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.siltalapublishing.fi/fi
Alla olevasta linkistä löytyi Leninin 11.7.1919 Sverdlovin yliopistossa pitämä puhe, jonka otsikko on "Valtiosta". Puheesta löytyi tällainen virke: "Valtio on kone, jolla luokka sortaa toista luokkaa, kone, jolla yhden luokan alaisuudessa pidetään muut alistetut luokat." Käsittääkseni kyseessä on sitaatin suomennos.
Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike julkaisi puheen vuonna 1945 erillisenä niteenä.
https://www.marxists.org/suomi/lenin/1919/7/11.htm
https://finna.fi
Kyseessä on vanha tarina, mies myy kellonsa ostaakseen vaimolleen hiussoljet ja vaimo myy hiuksensa ostaakseen miehelleen kellonvitjat. Tarinaa on kysytty Helsingin kaupunginkirjastosta ja he vastasivat näin:
http://www.kysy.fi/kysymys/heipsiskyselisin-sellaista-satua-jonka-kuuli…
Tämän tarinan kertoo O. Henry novellissaan Tietäjien lahja (The Gift of the Magi).
Suomeksi novelli on kokoelmassa Henry, O.: Tietäjien lahja. Karisto, 1979
http://www.helmet.fi/record=b1291983~S9*fin
sekä tässä lastenkirjassa:
Henry, O.: Tietäjien lahja / Lisbeth Zwerger, O. Henry ; suom. Ritva Mäkelä. Porvoo : WSOY, 1984
http://www.helmet.fi/record=b1291984~S9*fin
Novelli löytyy englanniksi myös verkosta, Project Gutenbergista:
http://www.gutenberg.org/etext/...
Kaikki suojatievalot eivät toimi samalla lailla. Oleellista valo-ohjauksessa on liikenneturvallisuus. Jalankulkijan odotusaika saattaa vaihdella esim. liikennevalojen sijainnin ja vuorokaudenajan mukaan.
Helsingin liikennesuunnitteluosaston selvityksessä liikennevalojen toimintaperiaatteista mainitaan neljä erilaista suojatievalojen perustoimintatapaa.
1. Jalankulkijan vihreä valo syttyy automaattisesti tietyn ajan kuluttua (ns. aikaikkunassa) eli omalla vuorolla vihreä tulee aina, vaikkei nappia paina. Jos suojatien valo-ohjaus toimii aina tämän periaatteen mukaisesti ei painonappeja ole suojatielle asennettu. Tämä ohjaustapa on käytössä hyvin vilkkailla suojateillä.
2. Jalankulkijan vihreä valo syttyy tietyssä aikaikkunassa jos...
Ohjeet sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin viittaamiseen löytyvät standardista SFS 5831. Siinä eritellään lähdeviitteen pakolliset ja valinnaiset tiedot. Standardissa annettujen esimerkkien perusteella julkaisun vaihtoehtoinen formaatti on valinnainen tieto.
Pakollisia tietoja ovat tekijä, dokumentin nimi/otsikko, viestintyyppi (esim. verkkodokumentti tai optinen levy), laitos, julkaisupaikka, julkaisija/kustantaja, julkaisuaika, päivitysaika/muuttamisaika, viittaamisen ajankohta (pakollinen verkkodokumenteille, muille valinnainen), saatavuus ja verkko-osoite (pakollinen verkkodokumenteille, muille valinnainen) sekä standardinumero. Valinnaisia tietoja ovat mahdolliset muut tekijät, sarja ja huomautukset, joihin tieto painetusta...
Runon tekijää ei ole löytynyt. Netillä runosta on lyhyempiä ja pidempiä versioita, mutta tekijätietoa ei ole mainittu. Laitoin kysymyksen kirjastonhoitajien keskustelupalstalle. Otan yhteyttä jos vastaus löytyy.
Hei!
Mainittu teksti on Eric M. Bergqvistin laulusta "Tänk vilken underbar nåd av Gud". Laulu on otettu Ruotsin pelastusarmeijan laulukirjaan 1920-luvulla, vuoden 1990 painoksessa se on numerolla 653.
Laulun suomennos löytyy ainakin vuoden 1990 suomalaisesta Pelastusarmeijan laulukirjasta (ISBN 951-9069-14-3) numerolla 364. Alkusanat kuuluvat "Oi armon ihmettä Jumalan" ja siteerattu kertosäe alkaa sanoilla "Käy oi kylväjä käy" ... "siementä hyvää kylvämään käy". Suomentajan nimeä ei ole mainittu.
Puolustusvoimissa palvelusta suorittaneiden tiedot (palveluspaikka ja aika, palkitsemiset, rangaistukset, ylennykset jne.) käyvät ilmi kyseisen henkilön kantakortista. Kantakortteja säilytetään Kansallisarkistossa. Lisätietoja arkistolaitoksen sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Länsimaakeskeisestä perspektiivistämme kielet, joissa yksikön kolmannen persoonan pronomini ei määräydy sukupuolen mukaan, ovat eittämättä harvinaisia. Tämä piirre onkin huomattavasti yleisempi länsimaiden ulkopuolelle jäävillä alueilla puhuttavissa kielissä.
Jos kuitenkin pitäydytään länsimaisessa näkökulmassamme (ja latinalaisissa aakkosissa), suomen kanssa harvalukuisessa sukupuolineutraaleja pronomineja käyttävien kielten joukossa ei taida olla paljon muita kuin suomalais-ugrilaiset sukulaiskielemme viro ja unkari.
Substantiivien artikkelittomuus on länsimaisten kielten keskuudessa niin ikään hyvin epätavallista. Viro kelpaa suomen seuraksi tähänkin joukkoon - unkari sitä vastoin on pakko diskvalifioida. Kolmanneksi pyöräksi voimme sen...
Kaivattu kirjasarja lienee Dian Curtis Reganin Aavekaksoset, jonka kahdeksan kirjaa ilmestyivät suomeksi vuosina 1996-97. Sarjassa yksitoistavuotiaina aaveiksi muuttuneet Robert ja Rebekka seikkailevat kummituskoira Takun kanssa.
Teknillisten korkeakoulujen (Helsinki, Tampere, Lappeenranta) tietokannoista, joihin on pääsy sivulta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/yokirjastot.html ei juuri aineistoa ns. teollisuusmaaleista löydy. Asiasana maalit sekä korroosionesto antaa viitteitä: mm Maalit ja lakat - testaus, Suomen standardisoimisliitto SFS r.y 1990, 419 s, joka löytyy Teknillisen korkeakoulun Teemu-tietokannasta http://wwls.hut.fi/lomake.html
LINDAsta (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) löytyy kirja nimeltä Paints, coatings and solvents / Dieter Stoye, Werner Freitag Weinheim : Wiley-VCH, 1998, 414 s. Sijaintipaikka Oulun yliopiston kirjasto.
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevat Ebsco-lehtitietokanta, johon sisältyy noin 1500 sanoma- ja...
Nukentekijä Geppetto tunnetaan henkilöhahmona italialaisen Carlo Collodin saturomaanissa Pinokkion seikkailut.
Geppetto on italiankielisestä miehen etunimestä Giuseppe johdettu diminutiivinen kutsumanimi, "pikku-Giuseppe", ei siis virallinen ristimänimi.
Giuseppe on yleisimpiä italialaisia miesten etunimiä. Tavallisia Giuseppen kutsumanimiä ovat Giuseppino, Geppino, Beppe, Peppo ja Pippo. Sen sijaan leimallisesti satuun liittyvä Geppetto näyttää jääneen pois käytöstä. Yritysten nimissä kuitenkin Geppettoa näkyy eri puolilla maailmaa.
Nimitietoa italiankieliseltä sivulta.
Kirjallisia lähteitä Forskullasta on hyvin vähän. Tietoja on kysytty Heinolan kaupunginmuseon amanuenssilta, joka epäili, että kysyjä saattaisi tarkoittaa Siltasaaren puolella olevaa huvimajaa. Tämä rakennus on jossain vaiheessa siirretty Heinolan rantapuistosta Siltasaareen.
Forskullan päärakennus on 1872 valmistunut viinatehtailijan kodiksi ja konttoriksi. Nykyisin se toimii tilausravintolana. Yhteystiedot löytyvät hotelli Kumpelin sivuilta https://www.kumpeli.fi/yhteystiedot/
Ehkäpä paikan nykyisillä omistajilla on tietoa huvimajastakin.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy asiasanahaulla "pakkokeinot" Mielenterveyden keskusliiton julkaisema teos Koppiin ja kahleisiin?: Psykiatrisen potilaan eristäminen laitoksissa, vuodelta 1997. Asiasanahaulla "pakkohoito" löytyy mm. teos Välimäki, Maritta: Psykiatrinen hoitotyö muutoksessa, vuodelta 2000.
Internetin google.fi -hakukoneella löytyy myös aiheesta useita sivuja haulla "pakkokeinot".
Jacqueline Wilsonilta kirjastosta löytyvät myös seuraavat nimekkeet:
Hirviön silmät; Veljeni Henrietta; Ystäväni Vicky sekä Tähdeksi syntynyt : Tracy B. kertoo ja Yllytysleikki : Tracy B. kertoo
Kustannusosakeyhtiö Tammi tulee jatkamaan Baby-sitters club -sarjan julkaisemista, mutta seuraavan kirjan ilmestymisajankohdasta ei ole vielä tietoa.
