Avaimista sinällään on vaikea löytää aineistoa, mutta kannattaisiko tietoa etsiä myös lukoista? Silloin materiaalia löytyy jo hiukan paremmin. Ja lukkoihin kun yleensä liittyvät myös avaimet. Varsinaisesti aineisto ei ole suunnattu lapsille, mutta ehkä kirjojen kuvitus voisi kiinnostaa lastakin.
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi löytyi asiasanoilla avaimet ja lukot seuraavanlaisia viitteitä:
- Kolehmainen: Linkut ja salpasulkimet (Hki, 1998)
- Kolehmainen: Lukkoperinne (Joensuu, 1988)
- Kolehmainen: Lukkoperinne 2 - Karjalaiset vanhat lukot (Joensuu, 1989)
- Kolehmainen: Vanhat lukot (1988)
Ainoa lastenkirja, joka löytyi on kylläkin englanninkielinen kieli- ja kuvakirja, joka käsittelee avainten...
Tiedot Helsingin kaupunginkirjaston vuokraamista kokoustiloista löytyvät Kirjastopalveluiden oppaasta osoitteessa http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h155/h157/doc671.html
Sketsejä eri aiheista on esimerkiksi seuraavissa Kirsti Koivulan kirjoissa: Hulvatonta hupailua (1996), Hääleikkien helmiä (2002), Ilmaisun iloa (2002) ja Iloista irrottelua (1998). Noin 25 vuotta sitten esitetystä televisiosarjasta Parempi myöhään on koottu myös samanniminen kirja, jossa on Seppo Ahdin ja Neil Hardwickin sketsejä. Joitakin sketsejä on myös kahdessa seuraavassa kirjassa: Helminen, Jussi: Näyttämölle!: ilmaisutaidon harjoituskirja (1989) ja Manninen, Kirsti: Ihanat iltamat: iltamatiedon käsikirja iltahuvien ystäville (1984).
Hei!
Pietarsaaressa ilmestyy kaksi suomenkielistä sanomalehteä ja yksi ruotsinkielinen, nimittäin "Pietarsaaren sanomat", Keskipohjanmaa" ja "Jakobstads tidning".
Helsingin pääkirjastoon Pasilaan tulee Keskipohjanmaa ja Jakobstads tidning. Keskipohjanmaa tulee myös Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastoihin. Pietarsaaren sanomat ei tule mihinkään Helsingin kirjastoon.
Uusin Harry Potter (Harry Potter and the Half-Blood Prince)ilmestyy 16.7.2005. Harry Potterista löytyy paljon sivuja netistä. Tarkimmat tiedot saat kirjailijan omilta sivuilta: http://www.jkrowling.com/.
Uusimmasta kirjasta kerrotaan myös suomenkielisillä fanisivuilla: http://hpfanit.nocrew.org/. Suomalaisen kustantajan Tammen sivuilta löytyy tietoa Potterista: http://www.tammi.net/harrypotter/flash/index.html. Kirjan hankkimista kirjaston kokoelmiin voit seurata kirjaston hakupalvelusta: http://webkirjasto.htk.fi/.
Oikein mukava rakennusperinnnekirja on Erkki Helamaan "Vanhan rakentajan sanakirja" (2004). Sieltä löytyy selityksiä monille talonrakennukseen liittyville tavoille ja käsitteille. Harjannostajaisista voi lukea esim. Kustaa Vilkunan teoksesta "Työ ja ilonpito: kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä". Myös vanhat klassikot Ilmar Talven "Suomen kansankulttuuri" (3. painos 1990) ja Toivo Vuorelan "Suomalainen kansankulttuuri" (1975) voisivat olla kiinnostavaa luettavaa.
Lisäksi kannattaa vierailla Museoviraston rakennushistorian osaston internet-sivuilla osoitteessa http://www.nba.fi/fi/rakennusperinto sekä uudessa Rakennusperintö-portaalissa http://www.rakennusperinto.fi/fi_FI/ .
Teksti kuuluu suomeksi:
Sinun tuulessasi -, Sinun valossasi -.
Miten pientä kaikki muu, miten pieniä me - ja onnellisia siinä, mikä yksin on suurta.
Hammarskjöld, Dag: Kiinnekohtia (s. 149). Otava.
Paras tietopaketti Salla Simukasta löytyy Sanojen ajasta - Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastojen ylläpitämästä kirjailijatietokannasta: http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Sieltä löytyy Simukan henkilötiedot, tuotantolistaus, linkkejä haastatteluihin ja arvosteluihin, teoskuvailuja, Simukan omia tekstinäytteitä ja muuta hyödyllistä.
Sanojen aika -tietokantaa tehdään yhteistyössä kirjailijoiden kanssa ja sen sisältämät tiedot ovat aina luetettavia: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet –tietokannasta http://www.helmet.fi löytyvät kysytyltä ajanjaksolta vain Yliopistojen valintaoppaat vuosilta 2006, 2007 (ja 2008). Samaiset oppaat löytyvät myös verkkoversioina osoitteista www.oph.fi/koulutusoppaat/yovalintaopas/fi/text/index.html
http://www.oph.fi/koulutusoppaat/YO_valintaopas_2007.pdf
http://www.oph.fi/koulutusoppaat/YO_Valintaopas.pdf
Vanhempia oppaita ei valitettavasti ole HelMet-kirjastoissa säilytetty. Ylipäänsä yliopistokirjastotkin näyttävät Linda-tietokannan https://finna.fi mukaan säilyttävän vain uusimman. Viikin tiedekirjastosta http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi pitäisi löytyä vuodet 1998,1999,2000, 2002, 2005-2006. Kansalliskirjaston http://www.kansalliskirjasto...
Redwall-sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä jo 19 teosta. Englanninkielisiä osia näyttäisi löytyvän useammastakin kirjastosta, joten kaukolainaaminen on mahdollista. Tilausasioissa kannattaa kääntyä oman kirjaston puoleen.
Aineiston saatavuuden voi halutessaan tarkistaa Frank-monihausta, joka löytyy osoitteesta http://frank.kirjastot.fi/ tai Nelli-portaalista http://www.nelliportaali.fi/V/8QHU6Y7LSBM2SA4S4YTH7Q1IEJLBTRNLDHM2VRYGC…
Pohjoiskarjalaisten tietokirjailijoiden teoksia julkaistaan vuosittain n. 20-30. Teoksia, jotka käsittelevät Pohjois-Karjalan, Itä-Karjalan tai luovutetun Karjalan historiaa on vuosittain n. 20. Loput koostuvat elämäkerrallisistä teoksista.
Edellä mainittujen alueiden sotahistoria on suurin aihealue, jota tutkitaan ja josta kirjoitetaan. Myös paikallishistoriaa käsitellään, esim. kylähistoriikkejä, myös rajan takaisen Karjalan, ja muita jonkin alueen paikalliseen kulttuuriin liittyviä kirjoja julkaistaan paljon. Joukossa on myös omakustanteita, joissa on usein myös elämäkerrallinen aihe. Elämäkerrallisia ja sukuhistoriikkeja ilmestyy vuosittain. Sukuhistoriikit sisältävät usein pelkkien sukutaulujen lisäksi paljon paikallishistoriaa ja...
Oulun ympäristökuntien Outi-kirjastokimppan aineistohausta
http://outi.kirjas.to/Outi?formid=find2
asiasanalla Senegal saadaan muutamia kirjoja.
Oulun kaupunginkirjaston aineistohaku tuottaa jo enemmän viitteitä
http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2&sesid=1145877255&ulang=fin
Perustiedot maista löytyy kirjasta Maailman valtiot.
Yleisesti kirjastojen käytössä oleva Aleksi -artikkeliviitetietokanta antaa haulla Senegal lukuisia artikkeliviitteitä eri lehdistä.
Kun todistajan on vannottava käsi Raamatulla vala,se Lakikielen sanakirjan mukaan ilmaistaan englanniksi: ”The witness shall swear the following oath on the Bible”. Affirm taas merkitsee mm. todistaa, vahvistaa.
Lähde: Joutsen, Matti: Lakikielen sanakirja : englanti-suomi = English-Finnish law dictionary
Helsinki : WSOY, 2000.
Olemme käyneet läpi Kirstinän runokokoelmia kolmessa vantaalaisessa kirjastossa
(Tikkurila, Myyrmäki, Hakunila) ja runoa ei ole löytynyt. Lähetin kysymyksesi
myös kirjastolaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle, jonka kautta monet
runot ovat löytyneet. Kukaan ei kuitenkaan ole (ainakaan toistaiseksi)
vastannut.
Olisi hienoa, jos meillä olisi käytettävissämme tietokanta, johon voisimme vain
naputtaa tietyn osan runoa ja se löytyisi. Sellaista tietokantaa ei kuitenkaan
ole.
Ainakaan pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta ja Pirkanmaan Piki-tietokannasta ei löytynyt eurooppalaisista kansallispuistoista suomeksi kuin yksi teos nimeltä Kauneimmat kansallispuistot 2: Eurooppa, vuodelta 1990. Mutta jos sinua kiinnostavat nimenomaan Viron tai jonkun muun tietyn eurooppalaisen maan kansallispuistot, niin kannattaa selailla ihan tavallisia näitä maita koskevia matkaoppaita, uskoisin että niissä voisi olla jotakin myös kansallispuistoista!
Ei ole. Kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti ja tiettyjen kilpailutettujen sopimuskauppojen kautta. On mahdollista saada julkaisut Kirjavälityksen (http://www.kirjavalitys.fi/ ) tai BTJ Kirjastopalvelun (http://www.btj.fi/ ) listoille, joiden kautta tieto julkaisuista leviää kattavasti koko Suomen kirjastoihin.
Pienkustantajien uutuuksia -palstalla voi myös ilmoittaa uusista julkaisuistaan. Kuntien kirjastojen yhteystiedot saa halutessaan excel-taulukkona Kirjastot.fi-toimitukselta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajatiedotteet/
Ulkoisen dvd-aseman lainaaminen ei ole mahdollista Turun kaupunginkirjastosta. Meillä lainataan kylläkin kannettavia tietokoneita pääkirjaston uutistorilla sekä Nummessa ja Varissuolla. Kannettavaa voi käyttää ainoastaan kirjaston tiloissa http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=1740
Kannettavissa on dvd-asema.
Sinun kannattaa tiedustella asiaa jostain antikvariaatista. He osaavat kertoa parhaiten, mikä lehden arvo voisi olla. Lehden arvo riippuu myös paljon sen kunnosta. Huuto.netissä näyttää olevan myynnissä vanhoja Uusi Suomi -lehden numeroita muutaman euron hintaan.
