Kyseessä on käännösiskelmä, alkuperäinen laulu on Iller Pattacinin UNA LACRIMA SUL VISO.
Laulun nuotit (kosketinsoitinnuotinnos ja kitaran soinnut) ja suomenkieliset sanat löytyvät vain "Suuresta toivelaulukirjasta 20" (F-Kustannus 2010) sivulta 228. Jos ei koko nuottia halua ostaa, voi lähimmässä kirjastossa käydä tekemässä siitä valokopion henkilökohtaiseen käyttöön. Valokopion voi ottaa ilman kirjastokorttiakin. Kannattaa kuitenkin varmistaa etukäteen, että tämä kokoelma on paikalla, sarja on suosittu.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tekijänoikeuslain tulkinnassa vallitsevan käsityksen mukaan ruokaresepti ei ole teos, eli tarpeeksi omaperäinen tuotos nauttiakseen lain suojaa. Reseptien tekijänoikeuksista on tässä palvelussa kysytty aiemminkin. Tarkempaa tietoa saat ko. vastauksesta http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=d22cf709-8143-403…
Myös professori Jukka Kemppisen blogissa reseptien tekijänoikeudellista suojaa on valotettu monipuolisesti. http://kemppinen.blogspot.fi/2006/01/resepti-on-suojaton.html
Tervetuloa Sellon kirjastoon, kierrätyshyllyt-Bookcrossing löytyy aulasta pääoven vasemmalla puolella. Pääovi on Viaporintorilla. Viaporintori on Sellon kauppakeskuksen päivittäistavaramarkettien yläpuolella. Marketeista on pääsy Viaporintorille hissillä ja liukuportailla.
HelMet-kirjastoissa myöhästymismaksut eivät siirry perintään. Ainoastaan palauttamatta jätetty aineisto siirtyy perintään noin 60 päivän kuluttua eräpäivästä.
Sen sijaan vanhoista myöhästymismaksuista lähetetään viimeistään kolmen vuoden kuluttua muistutuskirje, jotta saatavat eivät vanhene. Perintään ne eivät siirry silloinkaan.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa löytyy lisää tietoja maksuista ja HelMet-kirjastojen käytännöistä.
Itse asiassa aika monissa kirjastoissa myydään jo nyt poistokirjoja, ja joskus kirjastot saattavat myydä myös omia julkaisujaan. Siinä mielessä kirjojen myymistä jo tapahtuu.
Myös ulkopuoliset ovat myyneet ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa kirjoja tietyissä tilanteissa, joissa asiasta on erikseen sovittu. Esimerkiksi osassa Kallion Dekkarikirjastossa pidetyissä, Suomen dekkariseuran järjestämissä Dekkari-illoissa on saattanut olla myytävänä kirjaa, jota tapahtumassa käsitellään. Pasilan kirjastossa taas on järjestetty useammankin kirjan somalikirjamessut, joissa on ollut paljonkin myyntipöytiä. Toisaalta Vuotalossa, jossa Vuosaaren kirjasto sijaitsee, on kirjamyymälä, joskin se ei varsinaisen kirjaston ulkopuolella ja arvatenkin...
Pääkirjaston hyllystä 65.424 Lastenvaatteiden valmistus käsityönä löytyvät esimerkiksi nämä kirjat:
Honkimaa, Outi: Vauvan vaatekaappi
Hetemäki, Hanna Katri : Tyylikäs taapero
Sandström Hallberg, Nina: Veikeät vauvanvaatteet : ompele vanhasta uutta.
Ottobre Design -lehden numeroista löytyy kaavoja monenlaisiin vauvan bodyihin ja housuihin.
Lapsista/nuorista ja liikunnan merkityksestä löytyy varsin runsaasti tietoa esimerkiksi pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussan kautta. Voit tehdä hakuja kirjastoissa tai internetin kautta. Käytä hakusanoja lapset ja liikunta. Kirjastojen kautta pääset hakemaan myös artikkelitietokanta Aleksista, josta saat viitteitä lehtiartikkeleista. Katkaistuilla hakusanoilla lapse* liikun* sai tulokseksi 160 artikkeliviitettä.
Ilkka Remes ei ole antanut kovin paljon tietoja taustastaan ja käyttää kirjoittaessaan salanimeä, vaikka hänen oikea nimensäkin kyllä tiedetään. Remeksestä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Kotimaisia nykykertojia. 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000)
- Kotimaisia nykykertojia. 8 (Avain, 2010)
Remeksestä on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita, joista voi saada tietoa hänestä. Tässä muutama mahdollisesti hyödyllinen artikkeli:
- Karemaa, Outi: Remes : hätäinen eteläkarjalainen tarinankertoja (Ruumiin kulttuuri 1/1999)
- Rytkönen, Annika: Ilkka Remes - suuri tuntematon (Iltalehti, http://www.iltalehti.fi/viihde/2012122116378637_vi.shtml)
- Salovaara, Kyösti: Ajan hermolla, menneisyyden pauloissa : Ilkka Remes, 50, virittää yhä...
Kovin paljon lastenkirjallisuuta aiheista ei lötynyt. Tässä listaa kirjallisuudesta:
Voihan vammainen : lasten kuvasanakirja vammaisuudesta
Leppäkerttu ja huuliharppu / Katariina Romppainen
näkövammaiset
Näköstellään! : näkövammaisten kuvailmaisu / Marjatta Lehtinen
kuulovammaisuus
Jennin karvakorva / Miia Kantinkoski
kehitysvammaisuus
Kaipuuta ja täyttymystä / toimittanut Päivi Luoma
Jenni saa ystävän / Rachel Anderson
Meidän perhe / Katri Vuorinen ja Tiina Eskola
Aikarumpu : lauluja, loruja ja toimintavinkkejä arkeen ja juhlaan / Päivi Vannasmaa, Maija Luukkainen
Pikku sammakkoprinssi / Hellevi Salminen
Kaari : kertomus kesästä, joka oli toisenlainen kuin muut kesät / Bo Carpelan
liikuntavammaiset...
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirjasta löytyvät sanat kolmiapila ja neliapila, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ sekä apilanlehti. Näiden perusteella voisi päätellä, että kolmiapilan lehti ja neliapilan lehti ovat ainakin oikein. Yhdyssanasääntöjen perusteella voisi ajatella, että kolmiapilan lehti ja neliapilan lehti ovat oikein, mutta saattaisi olla että sääntöjen mukaan hyväksyttäisiin myös kolmiapilanlehti jne. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/112, siellä sanotaan että, kun sanajonon ensimmäisenä osana on muu kuin perusmuodossa oleva substantiivi, kyseessä on joko yhdyssana tai erillisten sanojen muodostama sanaliitto. Jos sanajono muodostaa merkityskokonaisuuden tai on muuten termimäinen,...
Tappioleipien resepti löytyy monestakin paikasta, mm. alla olevalta Kotilieden sivuilta, mutta ilman selvitystä nimen synnystä:
https://kotiliesi.fi/resepti/olsonin-tappioleivat/
Resepti löytyy myös mm. kirjasta Hyvä ruoka : Anna Olsonin keittokirja II kotia ja koulua varten, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1901.
Hotelli- ja ravintolamuseossa selvitettiin asiaa, ja vastattiin näin:
"Keittokirjassa on tappioleipien lisäksi ainakin ”suomenmieliset”-nimisten pikkuleipien ohje. Tämä voisi viitata siihen, että Olsoni on kommentoinut poliittista tilannetta, jopa tuonut ilmi omia poliittisia kantojaan, leivonnaisten nimissä.
Suomenmieliset voisi viitata fennomaaneihin ja/tai fennomaaniseen Suomalaiseen puolueeseen tai siitä...
Yleisradion sivuston mukaan hautausmaan ulkopuolelle sirotellulle vainajalle saa pystyttää muistomerkin AVI:n luvalla.
https://yle.fi/uutiset/3-10013133
Aluehallintoviraston sivusto hautaustoimesta https://www.avi.fi/web/avi/vainajan-tuhka
Kysyimme asiaa evijärveläisiltä, heidän mukaansa paikannimen pääte saattaa juontua seuraavasti:
- juontuisi ruotsin sanasta snår, joka tarkoittaa pensaikkoa, tiheikköä, vesakkoa tai pöpelikköä
- snåri (sanotaan snoori) on murretta ja milla- tarkoittaa ' välissä oleva', myös murretta (sanasta mellan)
- Luultavasti vanhaa suomenkieltä. Noor tarkoittaa pohjoista ja taas söör eteläistä. vanhoissa kartoissa näitä on paljon, esim. Söörmarkku, Noormarkku. (mark=maa)
- Rammasnoorissa on ehkä asunut joku sen niminen henkilö
- Evijärven järven nimi Mörtin kartassa 1709 oli vielä "Noor" tarkoittaen pohjoista Lappajärveä, jolloin kirjalliset merkinnät tehtiin ruotsiksi jossain kaukana vaikkapa Vaasan Korsholmassa. Kartoittajat ja muut...
Kyseessä on Eric O. W. Ehrströmin runo Perhosentoukka (suom. Otto Manninen).
Runo on luettavissa esimerkiksi teoksista Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997), Leijona se venytteli : 100 vuotta suomalaista lastenrunoutta (toim. Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto, Lasten keskus, 2017) ja Aukusti Salon Meidän lasten aapinen, josta on otettu useita painoksia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eric_O._W._Ehrstr%C3%B6m
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Kirjaston käyttösäännöissä säädetään lainaamisen ehdoista, ja luonnollisesti niitä säätelee pohjimmiltaan Suomen laki. Elokuvien ja pelien ikärajat perustuvat lakiin, joka velvoittaa kirjastoja. Vastaavasti kirjojen osalta vastaavaa säädöstä ei ole. Asia perustunee siihen, että kuvamateriaali vaikuttaa voimakkaammin, koska katsoja näkee tapahtumat. Kirjoissa tapahtumat voi kuvitella vain mielessään omien kokemustensa perusteella.
Kustantaja tai kirjasto voi antaa kirjoille ikäsuosituksia, mutta niiden rooli on enemmänkin kertoa, minkäikäisille kirja saattaisi sopia, kuin estää lainaaminen suositusta nuorimmilta tai vanhemmilta.
Tässä muutamia aiheeseen liittyviä linkkejä, joita on käytetty tämän vastauksen laatimisessa:
https://yle.fi...
Makupalat.fi:stä löysin Signaturer.se:n, jossa on myös Arabian leimoja, signeerauksia ja taiteilijoita, https://www.signaturer.se/Europa/arabia.htm. En löytänyt tuota kirjainyhdistelmää, mutta kolme taiteilijaa, joiden nimikirjaimet sopisivat, Kauko Rajala, Kristiina Riska ja Kristiina Roos. Viime mainitun signeeraus on erinäköinen.
Signeerauksia on myös antiikkiliikkeiden sivuilla, esim. Wanha Elias, https://www.wanhaelias.fi/arabian-taiteilijoiden-signeerauksia/
Seuraavassa pdf:ssä kerrotaan taiteilijoista Arabian taiteilijat, https://www.lohja.fi/wp-content/uploads/2020/04/Arabian-taiteilijat.pdf
Designmuseon tietokannassa on myös leimoja, mutta tämä ei ollut siellä, http://arabia.kokoelma.fi/leima_valinta.aspx...
Satu Tervonen on tutkinut erilaisia kansalaisuuden tai etnisen ryhmän ilmauksia tutkielmassaan vuonna 2000: Ruma ryssä ja rento jenkki. Tutkielma etnonyymien konnotaatioista. Pro gradu ‑tutkielma. Säilytteillä Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksessa.
Hän tuli jenkki nimityksen kohdalla tulokseen:" Kaikkein rennoin mutta sopivin sana oli tutkimuksen joka tilanteessa ja jokaisessa vastausryhmässä jenkki, joka käyttäytyi rentouttaan lukuun ottamatta samalla tavoin kuin neutraalisti muodostetut kansallisuusilmaukset. Ensimmäisessä ja toisessa tilanteessa jenkki koettiin ”rennoksi mutta sopivaksi”, kolmannessa puolestaan ”melko harmittomaksi”." Kielikello.fi
Jenkki on siis arkityylinen, muttei...
Kielitoimiston neuvonta vastasi sinne edelleen lähettämääni kysymykseen seuraavasti:
"aikakaus-sanasta edelleen muodostettujen yhdyssanojen (aikakauslehti, aikakauskirja ja muutamia muita) tavattavan kausi-sanan loppuheittoinen asu kaus selittyy nykysuomessa parhaiten lähinnä vain tähän sanatyyppiin jääneeksi reliktionomaiseksi kiteytymäksi. Pikaisella nettihaulla löytyi tosin vielä joitain vastaavia esiintymiä yhdyssanasta kuukauskirje, vaikka jo Nykysuomen sanakirja suositti tätä kirjoitettavaksi asussa kuukausikirje.
Ainakin aikakauskirja on vasta 1800-luvulla kieleen tullut sana, jonka rinnalla käytettiin mm. ilmausta aikakautinen kirja.
https://sanat.csc.fi/wiki/Rapola:K%C3%...
Kirjan nimi on suomeksi "Kapina laivassa". Kirjan ovat kirjoittaneet Charles Nordhoff ja James Norman Hall. Alkuperäisteoksen nimi on "Mutiny". Teoksen pohjalta on tehty tunnettu elokuva "Kapina laivalla", jonka alkuperäinen nimi on "Mutiny on the Bounty". Filmi löytyy videolla myös nimellä "Bountyn kapina".
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-aineistotietokannasta www.libplussa.fi/ voit etsiä aineistoa ja selvittää missä kirjastossa se on paikalla. Valitettavasti tilaaminen toiseen kirjastoon ei internetin kautta onnistu. Saadaksesi aineiston voit soittaa kirjastoon, jossa haluamasi aineisto on ja pyytää heitä lähettämään sen haluamaasi kirjastoon. Yleensä aineisto on noutokirjastossa parissa päivässä ja palvelu on maksutonta.
