Tarkkaa vastausta kysymykseen ei voi antaa. Missään maassa tuskin kirjataan asukkaiden ravintotottumuksia systemaattisesti eikä vegaaniksi tarvitse julkisesti julistautua ja tulla tilastoiduksi. Lisäksi vegaaneja on monta lajia ja usein myös vegetaristit lasketaan vegaaneiksi. Täsmällisiä tilastoja ei siis ole. Suomalaisista arvellaan yhden prosentin olevan vegaaneja. (MTV3, uutiset). Yleisesti arvellaan määrän kasvavan, koska vegaanius on nykyisin trendikästä.
Maailmalla vegaanien määrästä on erilaisia tietoja. Usein vegaanien määrä ilmoitetaan oleva 1-2 prosenttia väestöstä. Maailman väestön määrän arvellaan olevan noin 7.8 biljoonaa, jolloin vegaaneja olisi noin 78 miljoonaa. Eri nettitiedot kuitenkin vaihtelevat reippaasti....
Vastausta kysymykseesi voi vain arvailla. Asiaa on tuskin testattu koskaan.
Pelkkä jäätelön syöminen on kaukana ravitsemussuosituksista, joiden ajatellaan olevan tärkeä osa terveyden ylläpitoa. Ravitsemusterapeutti Merja Kiviranta-Mölsä sanoo Kodin Kuvalehden jutussa, että jäätelöä voi kyllä syödä joka päivä, jos ruokavalio on muuten monipuolinen. Kiviranta-Mölsä mainitsee, että litran paketti jäätelöä päivässä on kuitenkin liikaa. Todennäköisesti pelkän jäätelön syömisellä olisi täysikasvuiselle ihmiselle merkittäviä terveyshaittoja pitkällä tähtäimellä, sillä jäätelö lasketaan sangen epäterveelliseksi elintarvikkeeksi sen sisältämän rasvan ja sokerin vuoksi. Pelkän jäätelön syöminen johtaisi myös todennäköisesti jonkinasteiseen...
Oppimisvaikeuksista on kirjoitettu paljonkin kirjoja. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta saat aineistoa kirjoittamalla hakusanaksi oppimisvaikeudet. Voit tarkentaa hakua lisäämällä hakusanan matematiikka, mutta monet pelkällä hakusanalla oppimisvaikeudet löytyvät kirjat antavat tietoa myös matematiikan oppimisvaikeuksista. Matematiikan oppimisvaikeuksia käsittelevät mm. Timo Ahosen ja Tuija Aron toimittama Oppimisvaikeudet (1999) ja Erno Lehtisen Prosessiorientoituneen opetuksen perusteet (1988).
Porin kaupunginkirjastossa on kolme teosta, jotka käsittelevät Ypäjän historiaa:
Huuhtanen, Taina: Ypäjän historia 1978;
Laakso, Veikko: Suur-Loimaan historia 1 1986
sekä Pohjakallio, Lauri: Lounais-Hämeen esihistoria.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi viisi viittausta hakusanalla Ypäjä; tietokantaa voit käyttää kirjastossa.
Ypäjän kunnan nettisivuilla osoitteessa http://www.ypaja.fi on ajantasaista tietoa kunnasta.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/ kohdasta aineistohaku) voi etsiä alan aineistoa asiasanalla zenbuddhalaisuus - tällä hetkellä kirjat ovat enimmäkseen lainassa, joten tarkempaa sisältöä emme pysty tutkimaan.
Kirjoja:
Beck, Charlotte Joko, Jokapäiväinen zen / Charlotte Joko Beck. Basam books, cop. 2007
101 zen-tarinaa ja kymmenen häränpaimennuskuvaa / toimittaneet Paul Reps ja Nyogen Senzaki. Helsinki : Memfis Books, 2007 (Hämeenlinna : Kariston kirjapaino)
Suzuki, Shunryu, Zen-mieli, aloittelijan mieli / Shunryu Suzuki ; Helsinki : Delfiini kirjat, 2006 (Delfiini Paino)
Painos 2. p.
Nettisivuja:
esim. http://www.zazen.fi/
tai http://www.makupalat.fi/ .
Sanaa tiedonsaanti ei löydy mistään suomen kielen sanakirjoista, ei edes uusimmalta CD-ROM-levyltä. Suomen kieli on sen kaltainen, että siihen helposti syntyy uusia yhdyssanoja, eivätkä ne kaikki ole sanakirjoissa. Kielitoimiston kanta (14.11.2003) on, että tällaista uutta sanaa käytettäessä tulisi k.o. sana miettiä ja määritellä se itse työnsä yhteydessä.
Timo Nurmi, Uusi suomen kielen sanakirja 1998, mainitsee kohdassa
saanti saaminen, vrt. saada - Ravinnon, lainan, palvelujen, tietojen saanti.
Nykysuomen sanakirja, 1980: saant/i teonn.
E-kirjoja lainataan Suomessa jo aika monesta kunnalisesta kirjastosta. Turun kaupunginkirjastossa tai Turun naapurikunnissa e-kirjoja ei vielä ole lainattavana aineistona, mutta ainakin Loimaan ja Salon seuduilla tällainen mahdollisuus on.
Turun osalta tilanne on kesken. Syksyn 2004 aikana asiasta neuvotellaan ja tehdään päätös. Tarkoista aikatauluista en osaa sanoa, koska neuvottelut ovat kesken.
Komisario Morsen 8. kauden DVD näkyy HelMetissä vasta pelkkänä nimekkeenä, siihen ei ole viety vielä yhtään niteitä. Varausten teko onnistuu vasta, kun aineistorekisteriin on viety niteitä eli "kiinnitetty" nimekkeeseen varsinaisia DVD-kappaleita. Tämä tapahtunee hyvin pian, mahdollisesti aivan lähipäivinä, joten kannattaa seurata tilannetta, mikäli mielii varausjonon keulille!
Kysyin asiasta Fazerin kuluttajapalvelusta ja sain seuraavanlaisen vastauksen:
"Pyramidit, joista mainoksessa
puhuttiin saivat alkunsa leivoksesta nimeltä "profiteroll". Se laitettiin
pyramidin muotoon, taikina sama kuin keittokirjoissa löytyy jälkiruoka
"eclaire". Pyramidi täytettiin esimerkiksi kermavaahdolla (tai mitä vaan)
ja koristeltiin / peitettiin suklaalla. Niitä käytettiin mm. hääkakkuina. Ranskasta on kotoisin myös tämä idea."
Nopeimmin saat tietoa Sirpa Puskalasta kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944849170
Sirpa Puskalasta kerrotaan myös esimerkiksi teoksissa Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3.
Tarkkaa vastausta käytettävissä olevien lähteiden perusteella on vaikea antaa, mutta hintojen hyllymerkintöjä voidaan varmastikin jäljittää Suomessa kaupan uusien konseptien ja innovaatioiden läpimurtoon jo 1950-luvun alkupuolelle saakka. Aiemmasta myyjän työsta suuri osa siirrettiin asiakkaan hoidettavaksi. Myymäläkoot suurenivat ja toimintoja tehostettiin ja rationalisoitiin.Tällöin perustettiin ensimmäiset itsepalveluperiaatteella toimivat pikamyymälät, joissa asiakkaat itse keräsivät ostoksensa ja maksoivat kassaan. Tuotteiden hinnat oli luonnollisestikin tehtävä asiakkaille näkyviksi. Kehitys johti 1960-luvun lopulla alennushallien ja myöhemmin marketien ja nykyistenkaltaisien ostoskeskuksien syntymiseen.
Lähteenä käytety teosta...
Kaikki kolme kirjaa löytyvät useasta HelMet-kirjastosta pääkaupunkiseudulla. Saatavuustiedot ja varaukset voi tehdä osoitteessa: http://www.helmet.fi
Varausta tehdessä on oltava voimassa oleva HelMet-kirjastokortti sekä siihen kuuluva tunnusluku. Kortin saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä virallisen henkilökortin (passi, ajokortti, kuvallinen kela-kortti).
Mannerheimin lastensuojeluliiton Lapset ja media –sivuston Viisaasti verkossa –osiossa http://vanhemmat.mll.fi/lapsetjamedia/viisaastiverkossa.php on runsaasti kysyttyä asiaa koskevaa tietoa. Tekniset suojaukset –valikon alla on tietoa esto-ohjelmista ja muista tavoista rajoittaa lasten netin käyttöä. Pelastakaa lapset-Nettivihje –sivulla http://www.pelastakaalapset.fi/nettivihje/nettiestot.php on niin ikään tietoa ja ohjeita esto-ohjelmien käytöstä sekä linkkejä eri suodatinohjelmiin. Myös Tietoturvaoppaan vanhemmille tarkoitetussa osastossa käsitellään Internetin turvallista käyttöä. http://www.tietoturvakoulu.fi/vanhemmille.htm
Nimenmuutos on kirjastossa tehtävä henkilökohtaisesti, joten mene johonkin pääkaupunkiseudulla olevaan HelMet-kirjastoon(kaupunginkirjastoon). Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus ja kirjastokortti. Saat uuden maksuttoman kirjastokortin.
Jos tarkoitat yleisemmin, miten pitää toimia nimen muututtua, niin passit, ajokortit ja muut henkilötodistukset on vaihdettava uusiin. Opiskelu- tai työpaikkaa hakiessa saattaa joutua liittämään todistustensa mukaan todisteen nimenmuutoksesta.
Valitettavasti emme ole pystyneet jäljittämään satua. Laitoimme kysymyksen valtakunnalliselle kirjastojen tietopalvelulistalle, mutta sitäkään kautta ei tullut vastauksia. Jos joku kollega lomilta tultuaan tunnistaa sadun, palaamme asiaan.
Kysymyksen lainaus Heikki Asunnan Timperi puhuu -runosta yhdistää katkelman sen ensimmäistä säkeistöä viimeiseen:
Nämä rivit ovat ensimmäisestä säkeistöstä, sen säkeet 5-12:
"Hän latasi piippuunsa muikeinta laatua,
mist' olis' sonnikin saattanut kaatua,
upotti leukansa kämmeneen,
aloitti harvakseen:
- Tekö aiotte rannassa Liverpoolin
tämän astian hyljätä? Tottavie
syön mittani touvia hymyhuulin,
se temppu teille jos hyvä lie."
(s. 64-65)
Tästä eteenpäin Asunta jatkaa seuraavasti:
"Ma ymmärrän: yhtä ja toista on puutosta,
mutta - jos kaipaatte meiningin muutosta -
jokainen ensinnä kuunnelkoon,
mitä ma nähnyt oon."
(s. 65)
Seuraavat kysymyksessä lainatut rivit ovat kuitenkin runon lopusta, sen neljä viimeistä säettä:
"Jos yhtä ja toista nyt...
Kirja on määritelty aikojen kuluessa monin eri tavoin. Samanakin aikana voi eri tarkoituksia varten olla erilaisia määritelmiä. Kirja on myös esimerkiksi paperimäärän mitta, jolloin puhutaan aivan eri asiasta.
Kysymässäsi merkityksessä vuoden 2006 Nykysuomen sanakirja (1. osa: A-K) määrittelee kirjan näin: ”(paksuhko) nidos paperiarkkeja, joissa on tav. painettua tekstiä, kuvia t. molempia; sen muotoisena (joskus useina nidoksina) ilmestynyt t. ilmestyvä kirjallinen tuote.” (s. 545).
Tilastokeskuksen määritelmän mukaan kirja on ”ei-aikakautinen painettu julkaisu, joka on yleisön saatavissa. Sivumääräkohtaista rajoitusta ei ole, mutta 4-48 -sivuiset julkaisut rajataan omaksi ryhmäkseen, pienpainatteiksi.” http://www.stat.fi/meta/kas/kirja....
Kysymyksessä esitetystä kuvauksesta tulee ensimmäisenä mieleen Milan Kunderan romaani Žert, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1974 nimellä Tšekkiläinen pila. Kirjan vuonna 2003 julkaistun laitoksen nimi on alkuteoksen mukaisesti yksinkertaisesti Pila.
Hei,
Salasanan vaihtamisen pitäisi onnistua juuri niin kuin olet toiminut.
Kannattaa tarkistaa aluksi sähköpostisi roskapostikansio tai vastaavat, esim. tarjouskansiot. Sähköpostiohjelmasi on saattanut heittää postin niihin oudomman lähettäjäosoitteen vuoksi.
Todennäköisesti sieltä pitäisi löytyä sähköposti, jonka otsikkona on ”RBdigital Account Reset”. Lähettäjänä on HelMet-kirjasto / rbsso@rbdigital.onmicrosoft.com
Sähköpostissa on linkki, jonka kautta pääset valitsemaan uuden salasanan.
Palveluntuottajan ohjesivuilla huomautetaan vielä, että salasanaa vaihtaessa käyttäjän tullee sallia tietokoneen selaimessa pop-up ilmoitukset eli ponnahdusikkunat https://www.rbdigital.com/help/zinio-faq
Mikäli et löydä roskapostikansioista yms....
