Jos haluat toimia entiseen tapaan, voit kyllä vielä niin tehdä. Valitse silloin HelMet-verkkokirjaston etusivulta kohta "Perinteinen aineistohaku".
Jos sen sijaan käytät HelMetin uudempaa, suoraan etusivulta toimivaa versiota, voit tarkastaa hyllykappaleet näin:
Kirjoita hakukenttään esimerkiksi haluamasi teoksen nimi ja napsauta nuolipainiketta. Saat esille hakutuloslistan. Sen vasemmalla puolella on erilaisia valikoita, joista ylimpänä on "Saatavuus". Napsauta tästä kohtaa "Kirjastossa". Nyt kunkin tuloslistassa olevan teoksen kohdalla näkyy niiden tilanne. Jos kappaleita on hyllyssä, tekstinä on esim. "Näytä 20 hyllyssä olevaa kappaletta". Tätä napsauttamalla saat hyllykappaleet esille, ja jos niitä en yli 20, niin niiden alla on taas...
Paikalla ovat esim. Åke Sandhallin Hämähäkit sukulaisineen, Hyönteiset ja hämähäkit (osa sarjasta Kodin eläinkirja), Selkärangattomat (kuuluu Suomen luonto -sarjaan) sekä nuorten puolelta Barbara Taylorin kirja Hämähäkit. Mitään näistä en sanoisi varsinaisesti laajaksi, mutta kyllä niistä melkoisen paljon tietoa saa kootuksi.
Yrjä Kallisesta ilmestyi viime vuonna Matti Salmisen tekemä elämänkerta Yrjö Kallisen elämä ja totuus (Like, 2011). Kirjasta ilmenee , että Kallinen siunattiin Taivallahden kirkossa ja haudattiin Espoon vanhalle hautausmaalle.
Kysytyn kirjan ilmestymisestä menee yleensä noin kaksi viikkoa, ennen kuin se on kirjastoista saatavana. Olemme tilanneet kyseistä kirjaa ennakkoon jo syyskuussa ja odotamme toimittajamme lähetystä.
Varauksen voit jättää heti kun näet Helmet.fi-palvelusta, että kirjalla on sijoituksia jossain kirjastossa. Mikäli Helsinki tai Vantaa saavat kappaleensa Espoota nopeammin, ei siis tarvitse odottaa meidän kappaleitamme. Voit seurata suomenkielisen kaunokirjallisuuden uutuuksia osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_kaunokirjallisuusfin.html
Valitettavasti täällä Porvoossa on paikalla vain vuoden 1948 ja 1979 sidotut painokset, joten en voi vertailla nidotun painoksen kanssa. Paikalla olevien kirjasinkoko näyttää olevan 10,5, eli aika pientä tekstiä.
Helmet-kirjastoihin on tulossa kolmekin suomenkielistä ohjekirjaa Window 8 -käyttöjärjestelmästä. Kahdessa tekijänä on Jyrki Kivimäki ja kolmannessa Reima Flyktman. Kirjojen tiedot näkyvät jo Helmet-tietokannan kautta, ja niitä voi varata, mutta vielä nämä uudet kirjat eivät ole kirjastoihin saapuneet.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Seurat tai pelaajat kertovat tuskin koskaan pelaajasopimuksista noin tarkasti. Nämä taitavat olla usein liikesalaisuuksia. Arvioimme, että usein siirtosummat maksetaan seurojen välillä ja pelaajasopimus erikseen määrää pelaajan palkkion.
Tässä pari kirjaehdotusta, joissa saattaa asiaa olla käsitelty. Linkeistä aukeaa kirjojen tarkemmat tiedot.
Kuningaspelin kentät: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1813388__Sjalkapallo%20tal…
The Economics of Football : http://www.amazon.co.uk/The-Economics-Football-Stephen-Dobson/dp/052151…
Hei
Jos haluat Turun pääkirjastosta kirjan Helsinkiin, sinun pitää tehdä ns. kaukopalvelupyyntö johonkin Helsingin kirjastoon (mieluiten Helsingin kaupunginkirjaston joku toimipaikka, mikäli se sinulle sopii). Kun pyyntö tulee tänne Turkuun, kirja lähtee sinne Helsinkiin valitsemaasi kirjastoon. Linkissä tietoa Helmet kirjastojen kaukopalvelusta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Meiltä ei tule mitään maksua, mutta Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainamaksu on 4 euroa.
Muissa Helmet kirjastoissa on seuraavat kaukolainamaksut:
Espoo: 7 euroa, Kauniainen: minimimaksu 3 euroa, Vantaa: 7 euroa.
Lääkintöhallituksen yleiskirjeen (n:o 1621, 6.10.1976) mukaan siittämisaikalausuntoa annettaessa rajataan 95%:n ja 99%n varmuudella se ajanjakso, jolloin lapsi on voinut tulla siitetyksi. Yli 2 500 g syntymäpainoisilla lapsilla 95%:n varmuusraja on ±23 vuorokautta ja 99%:n varmuusraja ±30 vuorokautta raskauden todennäköisimmän keston molemmin puolin. Lapsen siittämisajankohta saadaan siten rajatuksi 95%:n varmuudella 47 vuorokauden ja 99%:n varmuudella 61 vuorokauden eli parin kuukauden puitteisiin. Alle 2 500 g syntymäpainoisilla lapsilla varmuusrajat ovat jonkin verran väljemmät eli ±32 vrk (95%:n varmuudella) ja ±42,5 vrk (99% varmuudella).
1980-luvun alussa täysiaikaisen raskauden pituudeksi määriteltiin keskimäärin 268 päivää, keston...
Fyysinen kirjastokortti on edelleen käytössä. Saadaksesi uuden HelMet-kirjastokortin sinun pitää käydä jossakin HelMet-kirjastojen toimipisteessä. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus. Saat uuden kortin odottaessa.
Jos tietosi ovat vielä kirjaston käyttäjärekisterissä, uusi kortti maksaa kolme euroa (lapsilta kaksi euroa). Jos tietojasi ei löydy rekisteristä, saat kortin ikään kuin uutena käyttäjänä ilmaiseksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Kyseessä lienee muunnelma vanhasta germaanisesta nimestä Gottschalk (Godescalc), joka tarkoittaa "Jumalan palvelijaa". Latinankielinen muoto on Godeschalcus tai Godescalcus. Skandinavian kielissä nimi esiintyy yleensä muodossa Gottskalk tai Gotskalk ja se tunnetaan ainakin Ruotsista ja Norjasta sekä Islannista.
Muoto "Gotskalkki" lienee Suomessa syntynyt muunnos, samoin muoto "Gotshalkki". Ilman tarkempaa sukututkimusta on vaikea sanoa, onko nimi kantautunut Norjan vai Ruotsin puolelta. Nettihakujen mukaan nimeä on esiintynyt Karjalankannaksella sijaitsevassa Kuolemanjärven kunnassa 1800-luvulla.
Heikki Poroila
Aarre Simosesta on kirjoitettu elämäkerta: Sapeli-Simonen (kirjoittajat Pentti Peltoniemi ja Hannu Rajala, 1981). Myös näissä kirjoissa käsitellään häntä:
Tovereiden tasavalta / Hannes Tiainen ; toimittanut Kyösti Salovaara (1997), Kansalaiskirja: muotokuvia muistista / Matti Kurjensaari (1977) ja Politiska profiler / Anders Huldén (1970).
Kotimaisen artikkeliviitetietokanta Arton (https://finna.fi mukaan hänestä on kirjoitettu muutamia artikkeleita:
- Aarre Simonen. Viimeinen tapaaminen / Kurjensaari, Matti
(Suomen kuvalehti 1977, nro 7, s. 14-15)
- Sähkösapelin" voimapolitiikkaa: mukavammin sähköllä - mutta ei Pohjois-Suomessa / Tauno Vesala (Pohjoinen, 1971, nro 3, s. 3-7)
Suomen kansallisbiografiassa on hänestä kirjoitettu artikkeli...
Suomen kustannusyhdistyksen sivuilta löytyy aakkosellinen hakemisto suomalaisista kustantajista osoitteessa: http://www.booknet.cultnet.fi/yhdistykset/sky/
Molempien oppilaitosten pääsykoekirjoja on saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Tarkemmat tiedot saat kirjastosta tai pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmatietokanta PLUSSASTA, http://www.libplussa.fi
Kyseinen Jean Sibeliuksen sävellys on Kung Kristian II (op. 27, Kuningas Kristian II) Adolf Paulin samannimiseen näytelmään. Sarjan kolmannen osan , Musette, rytmiin kaupunkilaiset sommittelivat sanat "minä menen Kämppiin takaisin".
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/nayttamo_kungkristian.htm
Putkinotkossa sana tarkoittanee samaa kuin 'vornikas'. Kiihtelysvaaran murteen sanakirjassa (10.osa) sanotaan, että 'vornikas' on "siassa tavattava, iso musta täi". Putkinotkossahan Juutas Käkriäinen sanoo, "vornikan" purreen häntä. Mainitun sanakirjan mukaan 'vornikka'-sanaa voi käyttää myös tähän tapaan: "Sika on iso vornikka. On se koko vornikka!". Vornikalla voidaan tarkoittaa myös talonmiestä. Parrai päi -Keskikannaksen murresanakirjassa sana on esitetty muodossa 'vorniekka', joka tarkoittaa "talosta huolehtivaa". Google-haun avulla saa selville, että sanaa on käyttänyt nimenomaan tässä merkityksessä myös Jari Tervo teoksessaan Troikka.
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei voi antaa. Missään maassa tuskin kirjataan asukkaiden ravintotottumuksia systemaattisesti eikä vegaaniksi tarvitse julkisesti julistautua ja tulla tilastoiduksi. Lisäksi vegaaneja on monta lajia ja usein myös vegetaristit lasketaan vegaaneiksi. Täsmällisiä tilastoja ei siis ole. Suomalaisista arvellaan yhden prosentin olevan vegaaneja. (MTV3, uutiset). Yleisesti arvellaan määrän kasvavan, koska vegaanius on nykyisin trendikästä.
Maailmalla vegaanien määrästä on erilaisia tietoja. Usein vegaanien määrä ilmoitetaan oleva 1-2 prosenttia väestöstä. Maailman väestön määrän arvellaan olevan noin 7.8 biljoonaa, jolloin vegaaneja olisi noin 78 miljoonaa. Eri nettitiedot kuitenkin vaihtelevat reippaasti....
Kielitoimiston ohjepankin mukaan yhdysmerkki ei vaikuta aakkostamiseen, vaan sana aakkostetaan ikään kuin merkkiä ei olisi. S-market on siis tässä mielessä aakkosjärjestyksessä saman arvoinen kuin "Smarket", ja tulee toisin sanottuna järjestyksessä Salen jälkeen.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/aakkostus/ohje/64
