Voisiko tarkoittamasi laulukirja olla Erkki Pohjolan ja Egil Cederlöfin toimittama "Tie musiikkiin : Musica II" (Musiikki Fazer), josta on olemassa useita eri painoksia? Itse pääsen katsomaan 9. painosta vuodelta 1974. Siinä on mainitsemistasi lauluista "Taivas on sininen ja valkoinen", "Arvon mekin ansaitsemme", "Kultakalat", "Joe Hill", "Puukenkätanssi", joka alkaa "Oozevize, voozevize", "Kasakkapartio" ja lopussa maakuntalauluja. Reijo Pajamon mukaan Pohjolan ja Cederlöfin Musica-kirjasarja edusti siirtymäkauden oppikirjaa kohti peruskoulua, sillä siihen kuului omia oppikirjoja eri luokka-asteille. Aiemmin kaikilla luokka-asteilla oli käytetty samaa laulukirjaa.
Sellaista laulukirjaa, joka sisältäisi kaikki mainitsemasi...
Sivulla 37 Unusual Uses for Coca Cola olevan ohjeen mukaan, jalkoja voi liottaa Coca-Colassa. Juomassa oleva hiilihappo aiheuttaa poreilua, joka sivun mukaan mm. ravitsee jalkojen ihoa sekä poistaa likaa ja kuolleita soluja.
Youtubessa videolla How to get rid of cracked feet by using coca-cola Coca.Colaa käytetään halkeileviin kantapäihin.
Sivulla DIY Stinky Feet Foot Soak ehdotetaan, että Coca-Cola auttaisi myös haiseviin jalkoihin.
Kotimaisista kertojista Enni Mustoselta löytyy kartanoelämästä kertovia historiallisia romaanisarjoja useampiakin. Hänen sarjoissaan on ollut tyypillistä sekä palvelusväen että isäntäväen näkökulman esiintuominen. Hänen uusin sarjansa on Rouvankartanon tarinoita, johon on ilmestymässä toinen osa keväällä 2024. Mustoselta on aiemmin ilmestynyt Järjen ja tunteen tarinoita -sarja, jossa on myös kaksi näkökulmaa, mutta isäntäväki ei edusta kartanolaisia. Suosittelen kuitenkin sitäkin. Enni Mustonen eli Kirsti Manninen on ollut tekemässä myös televisiosarjaa Hovimäki, josta on tehty myös kuusiosainen kirjasarja, joka kertoo televisiosarjaa laajemmin Lindhofin aatelissuvusta ja Sepän torpparissuvusta, joiden vaiheet kietoutuvat tiiviisti...
Aiheesta löytyi yllättävän hankalasti tietoa, varsinkaan suomeksi. Itse vaatetuksesta on olemassa paljonkin kuvia ja muuta materiaalia, mutta ei niinkään siitä, miten vaatteet on valmistettu. Koetan tähän hieman tiivistää lukemaani englanninkielisistä lähteistä. Pahoittelen etukäteen pitkähköä vastausta!
Ompelua on ilmeisesti harrastettu ainakin jo 20000–25000 vuotta, neulominen on hieman uudempaa alkuperää ja syntynyt aikaisintaan vasta 500-luvulla. Ihmiset valmistivat pitkään itse kaikki vaatteensa, jolloin riippui paljon neulojan tai ompelijan omasta taidosta ja näppäryydestä millaisia niistä tuli. Naiset olivat päävastuussa vaatteidenvalmistukseen liittyvästä työstä. He myös kävivät keskenään vaihtokauppaa taidoistaan ja...
Löytyi: Mäkinen Päivi, Näyttöpäätteiden sähkö- ja magneettikentät sekä niiden terveysvaikutukset. (Tutkimusraportteja / Imatran voima, 1993, 9).
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta lisäksi artikkeleita aiheesta, mm.
Kokko, Liisa Näytöstä ei terveyshaittoja, Uudistuva konttori 1998 1,
Pääkkönen, Rauno, Sähköyliherkkyys - onko sitä olemassa? asiasanoina mm. päätetyö, terveysvaikutukset
Suomen lääkärilehti 1997 5,
Tuisku, Tero, Pitäisikö tietokonenäyttöä vastaan suojautua,päätetyö: säteilyannokset, Allergia 1994 1,
Kannattaa myös tutustua kirjastossa Ebsco-tietokantaan, jossa luettavana englanninkielisiä artikkeleita ja artikkelitiivistelmiä.
Kuluttaja-asiamiehelle voi lähettää kysymyksiä osoitteseen posti@kuluttajavirasto.fi
Sivuilta http://www.kuluttajavirasto.fi/tehtavat/asiamies/html ja
http://www.kuluttajavirasto.fi/asiakas/index.html löytyy monenlaisia ohjeita ja ja infoa.
Ystävällisin terveisin
Seija Ålander
informaatikko
Lassi Sinkkosesta löytyy Lapin maakuntakirjastosta esim. seuraavista teoksista: Koskela, Lasse:
Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon
Tarkka, Pekka
Suomalaisia nykykirjailijoita (1980)
Suomalaisia nykykirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin
Kirjallisuus Suomessa (1974)
Suomen kirjailijat 1945-1980
Näistä löytyy myös luettelo hänen teoksistaa sekä viimeksimainitusta kirjasta useita viitteitä kirjallisuusarvosteluihin ym.
Voit hakea kohdehenkilöä aineistotietokannasta asiasanalla muodossa: sinkkonen, lasse.
Uusin Karvis-pokkari on jo ilmestynyt. Jos omaan kirjastoosi on nämä pokkarit yleensä hankittu, voit varmaan hyvin pian (ellei jo nyt) lukea sen kirjastossasi.
Uusimpia tulopoliittisia sopimuksia löytyy mm. SAK:n verkkkosivuilta
http://www.sak.fi/ajankohtaista_tupo_2002.shtml (2001-2004)
Vanhempia sopimuksia voi yrittää hakea LINNEA-tietokannan avulla (käytettävissä mm. Tampereen yliopiston kirjastossa). Tietokannasta on haettavissa mm. Tulopoliittisen selvitystoimikunnan vanhempia mietintöjä. Katso tarkemmin tietokannan hakuohjeista kuinka hakusanoja käytetään.
Linneasta löytyy viittaukset omistaviin kirjastoihin sekä saatavuustietoja
esim. Eduskunnan kirjasto, Helsingin yliopiston kirjasto, Tampereen yliopiston kirjasto jne.
Eduskunnan palvelimelta www.eduskunta.fi voi etsiä mitä hallitus on sitoutunut eri tulopoliittisiin sopimuksiin liittyen tekemään (etsimäsi sosiaalipaketit). Hallituksen...
Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastossa (Pääkirjastossa Pasilassa) on lainakappale tiedustelemastasi teoksesta. Pääkaupunkiseudun yhteinen haku: www.helmet.fi
Kirkkonummella asemapaikkaa pitävä "Logen 31 Arvid Mörne" on erikoistunut Arvid Mörnen teoksiin ja sinne voi myös olla yhteydessä sähköpostitse:
http://arvidmorne.fi/home
Onnea projektillesi!
Siivoussektori-lehden numerossa 6/1996 on artikkeli Oivanen, Elina: Huomenna mennään Korkeasaareen, jossa eläintarhaa esitellään mm. siivouksen näkökulmasta.
Teho-lehden numerossa 2/1998 on artikkeli Peltonen, Mika: Tutkimustoimintaa Korkeasaaren eläintarhassa. Siinä kerrotaan eläintenhoidon ja eläintenhoitajien työmenetelmien kehittämisestä Korkeasaaressa.
Työ, terveys, turvallisuus -lehdessä 7/2003 on artikkeli Mäkinen, Terhi: Kylmää ja kuumaa Korkeasaaressa, jossa kerrotaan eläintenhoitajien työstä Korkeasaaressa.
Joissakin Korkeasaari-lehden (ISSN 1238-4550) numeroissa käsitellään todennäköisesti myös siivousta.
Seuraavissa kirjoissa saattaa olla tietoa Korkeasaaren siivouksesta:
- Koivisto, Ilkka: Elämää Korkeasaaressa (ISBN 951-1-...
Sebastian Gripenberg (1795-1869) oli senaattori, Mustialan maanviljelyskoulun johtaja, kartanonomistaja ja vapaaherra. Gripenberg syntyi Voipaalan kartanossa Sääksmäellä sotilassukuun ja lähtikin aluksi sotilasuralle, mutta teki merkittävän osan elämäntyöstään maanviljelyn parissa. Hän edisti sukukartanollaan Voipaalassa uusia viljelymenetelmiä, viljeli vuodesta 1833 sokerijuurikasta ja perusti sokeritehtaan. Vuonna 1837 hänet nimitettiin Mustialan maanviljelyskoulun johtajaksi.
Lisää tietoa Sebastian Gripenbergistä löydät Suomen kansallisbiografian osasta 3 (2004), jossa on Raimo Savolaisen kirjoittama artikkeli hänestä. Artikkelin lopussa mainitaan lisäksi seuraavat lähteet:
Artikkelit:
J. R. Danielsson-Kalmari: Arseni Zakarevski ja...
Friedrich Nietzschen Morgenröthe (Morgenröte) kirjaa ei ole suomennettu.
Friedrich Nietschen Zur Genealogie der Moral on suomennettu 1969 nimellä Moraalin alkuperästä : Pamfletti / Suom. J. A. Hollo. Kirjan on julkaissut Otava Seitsentähdet sarjassaan.
Albert Schweitzerin The Quest of the Historical Jesus (alk. von Reimarus zu Wrede: Eine Geschichte der Leben-Jesu-Forschung) kirjaa ei myöskään ole suomennettu.
Lähteet:
Suomen kansallisbibliografia Fennica
http://nobelprize.org/nobel_prizes/peace/laureates/1952/schweitzer-bio…
Porin kaupunginkirjaston kokoelmatietokanta Weborigon etusivulla (http://weborigo.pori.fi/) on linkki "Sähköisten kirjojen lainaus". Kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja salasana, jonka saa kirjastosta.
Barbie -nuken tiukasti kontroloiduitu aikuisvartalon kauneusihanne syntyi 1950-luvun Amerikassa. Marketta Franckin (1996) kirjoittamassa "Isoäitini Barbien atelier, eli, Kauneuden naamio -kirjassa selvitetään Barbie-ilmiötä yleensä ja käsityksiä naisvartalon kauneusihanteista. "Nuori ruumis" -kirjassa (2001) käsitellään puolestaan ruumiillisuuteen ja nuoruuteen liittyviä kysmyksiä. "Täydellinen minä"- (2007) ja tänä vuonna ilmestyneessä Lihaan leikattu kauneus -kirjoissa selvitetään nykyisiä ulkonäkö- ja kauneusihanteita. Kirjojen saatavuuden Lukki-kirjastoissa voit tarkistaa osoitteesta http://www.lohja.fi/kirjasto/. Aihetta käsitteleviä lehtiartikkeleita löydät helposti vain kirjastoissa käytössä olevasta...
Tässä muutamia kirjoja liittyen lunnonsuojeluun:
Laulujoutsenen perintö : suomalaisen ympäristöliikkeen taival;
Ympäristön- ja luonnonsuojelu /toim. Kalle Kärkkäinen;
Linkola, Pentti:Voisiko elämä voittaa : ja millä ehdoilla;
Metsän kätköissä : Suomen metsäluonnon monimuotoisuus / toimittaneet Timo Kuuluvainen ... [et al.];
Hakala, Harri: Ympäristön tila ja suojelu Suomessa;
Wines, Jacquie:101 tapaa pelastaa maapallo; Tell, Johan:100 tekoa maapallon puolesta...; Telkänranta, Helena: Elävä planeetta : ratkaisuja maailman ympäristöongelmiin; Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat : uhkakuvista yhteistyöhön / Esko Kuusisto ... [et al.]
Nettisivuja ja lehtiä:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=273650&lan=FI
http://www.sll.fi/...
Tuollaista kirjaa päivittäisistä Helsingin tapahtumista ei ole tehty. Helsingin Sanomat löytyy mikrofilmattuna Pasilan kirjaston lehtialueelta, myös Helsingin Sanomien nettiarkisto vuodesta 1990 lähtien on Helsingin kaupunginkirjaston käytössä.
Yhdistyksen perustamisesta löytyy tietoa Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta osoitteesta http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/perustaminen.html. Sieltä löytyvät sähköinen ja tulostettava perustamislomake sekä mallisääntöjä yhdistyksille. Kannattaa tutustua myös vasemmalla puolella olevan valikon linkkeihin, joiden kautta pääsee katsomaan esimerkiksi usein kysyttyjä kysymyksiä.
Vasemmalla olevasta linkistä ”Lainsäädäntöä” pääsee lukemaan itse yhdistyslakia, joka antaa suuntaviivat suomalaisten yhdistysten periaatteille. Yhdistyslaki löytyy ehkä hiukan tyylikkäämmässä muodossa myös Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503.
Jos haluat tarkistaa, ettei jokin nimi ole jo jonkin yhdistyksen...
Valtionpäämiesten puheita löytyy kirjassa Suuret puheet jotka muuttivat maailmaa, toimittanut Simon Sebag Montefiore ( Ajatus Kirjat, 2008). Sama teos löytyy myös englannin kielellä, samoin kuin In our time: the speeches that shaped the modern world, kirjoittanut Hywel Willimas (Quercus, 2009). Kyseiset kirjat eivät ole kirjastossani, joten en pysty tarkistamaan, onko niissä myös Hitlerin puheita. Hitlerin pitämä puhe valtiopäivillä löytyy Pasilan varastosta nimellä Hitler vastaa Rooseveltille: Saksan johtajan ja valtakunnankanslerin Adolf Hitlerin 28.4.1939 valtiopäivillä pitämän puheen suomennos.
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
