Tervehdys!
Lappeenrannan maakuntakirjaston kirjastoautosta ja pääkirjastosta sekä lähikirjastoísta lainattua aineistoa voi palauttaa muihin maakuntakirjaston palvelupisteisiin.
Pääkirjastolla (Valtakatu 47) ja suurissa lähikirjastoissa (ainakin Joutseno, Lauritsala) on palautusluukut, jotka ovat avoinna silloin, kun kirjasto muuten on suljettu. Palauttaminen on siis mahdollista ympäri vuorokauden.
Toinen mahdollisuus on uusia laina kirjaston Internet-sivun kautta.
www.lappeenranta.fi/?deptid=16935
Uusimiseen tarvitaan lainaajan kirjastokorttiin liitetty salasana. Uusinnan voi tehdä neljä kertaa, ellei aineistoon ole varauksia.
Sellon kirjastosta Espoosta löytyy teos Sweig, Julia: Cuba : What everyone needs to know (New York : Oxford Univeristy Press, 2009) Kirja on jaettu ajallisesti kolmeen osaan eli aikaan ennen vuotta 1959, kylmän sodan aikaan 1959-1991 ja kylmän sodan jälkeiseen aikaan 1991-2006. Kirjassa painopiste on Yhdysvaltain ja Kuuban välisissä suhteissa. Katso saatavuustiedot Helmetistä, pääkaupunkiseudun yhteisestä luettelotietokannasta osoitteesta http://www.helmet.fi
Suomeksi vastaavaa teosta ei näyttäisi löytyvän. Suomeksi löytyvät ainakin Raento, Pauliina: Kuuba : maa, kansa, yhteiskunta (Helsinki : Gaudeamus Helsinki University Press, 2011) sekä Halinen, Antti: Kuubalainen Kuuba (Like : Suomen rauhanpuolustajat, 2007) Ensin mainittu selvittää...
Kyseessä on yksi kirja, joka koostuu 16 eri kirjoittajan kirjoittamasta novellista tai pienestä kertomuksesta. Ne käsittelevät ainakin perhettä, yhtävyyttä ja rakkautta, mutta ovat yhteisistä aiheista huolimatta erillisiä kertomuksia. Eli ymmärtääkseni esseen kirjoittaminen yhdestä tarinasta on aivan mahdollista.
Jos kirja on jo kerran ladattu laitteelle, joka on valtuutettu Adobe ID-tunnuksella, sitä ei voi enää toista kertaa ladata lukuohjelmaan, joka on valtuutettu toisella Adobe-tunnuksella. Kirjaston kirjojen kanssa on selkeintä käyttää yhtä Adobe ID-tunnusta kaikilla laitteilla.
Sanomalehtien liiton sivuilta löytyvät nykyään ilmestyvät sanomalehdet maakunnittain. Lehdet, jotka eivät enää ilmesty, eivät tietysti ole tällä listalla.
http://www.sanomalehdet.fi/sanomalehdet/lehdet_maakunnittain
Sanomalehtien liitolla on myös aineistopankki, mutta se on käytössä vain liiton jäsenille.
Suomen lehdistön historia 1-10 ilmestyi 1980- ja 1990-luvuilla. Sen osissa 1-4 on sanomalehdistön historiaa yleisesti, ja osista 5-7 löytyy lehtien levikkialueita ja levikkiä paikkakunnittain. Kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28suomen%20lehdist%C3%…
Eli valitettavasti sivustoa, jolle kaikki kysymäsi tieto olisi koottu, ei löytynyt. Yllä olevan sivuston ja kirjasarjan kautta löytyy osa...
Aiheesta kertovat esim. seuraavat kirjat.
Mitä kummaa minussa tapahtuu? (Sanoma Magazines Finland, 2007)
Greenwood, Elinor: 100 % minä (Sanoma Magazines Finland, 2013)
Tytöille ja pojille on suunnattu myös omia kirjojaan:
Gravelle, Karen: Mitä pojat eivät rohkene kysyä... mutta haluaisivat tietää! (WSOY, 1998)
Gravelle, Karen: Mitä tytöt eivät rohkene kysyä... mutta haluaisivat tietää! (WSOY, 1998)
Plaisted, C. A.: Tyttöjen juttuja (Karisto, 2012)
Plaisted, C. A.: Poikien juttuja (Karisto, 2012)
Asiallista tietoa löytyy myös Väestöliiton nuorten sivuilta: https://www.vaestoliitto.fi/nuoret/murrosika/.
Kirjassa "Kansallinen elämäkerrasto (osa) 5" löytyy noin sivun verran elämäkertatietoja Lilli Vilhelma Törnuddista, s. 2.8.1862, k. 18.11.1929. Kysy kirjastostasi kaukopalvelumahdollisuutta.
Tietokannoista löytyy viitteet myös parista gradutyöstä, joiden lähdeluetteloista saat varmaan vinkkejä mistä hakea lisää tietoa.
Petrell, Marianna : Piirustuksenopetus 1900-luvun alun Suomessa : Lilli Törnuddin piirustuksenopetus verrattuna soinislaisuuteen ja työkouluun (1990), Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma : Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitos.
Tuomikoski-Leskelä, Paula: Taidekasvatus Suomessa - Taidekasvatuksen teoria ja käytäntö koulupedagogiikassa 1860-luvulta 1920-luvulle (1979) (Julkaisu / Jyväskylän yliopisto,...
Kuopion kaupunginkirjaston Riimi -kokoelmatietokannan pikahaku löytyy osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll Valitsemalla alasvetovalikosta Sarjan päänimeke ja kirjoittamalla hakuriville dragonlance löytyy 22 teosta. Kolme teosta lisää löytyy valitsemalla alasvetovalikosta Nimeke ja kirjoittamalla hakuriville dragonlance. Löytyneet teokset ovat
Niles, Douglas: Villihaltiat : ikivillien tarina
Rabe, Jean: Kuilu avautuu
Rabe, Jean: Lohikäärmeiden aika
Rabe, Jean: Myrsky nousee
Roberts, John Maddox: Murha Tarsiksessa
Roberts, John Maddox: Murha Tarsiksessa
Weis, Margaret: Dragons of Autumn Twilight
Weis, Margaret: Dragons of spring dawning
Weis, Margaret: Dragons...
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löydät aiheesta kirjallisuutta asiasanoilla "internet" tai "tietoverkot" yhdistämällä ne asiasanoihin "kauppa" tai "markkinointi". Asiasanoilla "verkkokauppa"
ja "verkkopalvelut" löytyy myös viitteitä. Luokista 69.3 (markkinointi) ja 69.7 (tietoliikenne) löydät aiheesta lisää, esim. Anders Hedmanin "Kaupankäynti ja markkinointi internetissä" luokassa 69.3.
Monet yhdysvaltalaiset henkilöt ovat oikealta nimeltään tosiaan William-nimisiä, esimerkiksi Bill Clinton, Bill Cosby tai Bill Gates. Heilläkin etunimen käyttö on kyllä niin vakiintunut, että harva tulee ajatelleeksi, että se juontuu Williamista. Yhdysvalloista löytyy ainakin valokuvaaja nimellä Bill Owens, josta ei ikävä kyllä löytynyt tietoa, onko Bill lyhennelmä Williamista. Bill on kyllä virallinen etunimi esimerkiksi Saksassa tai Ruotsissa. Esimerkkeinä tästä on ruotsalainen näyttelijä Bill Skarsgård tai saksalainen laulaja Bill Kaulitz.
Lastenkirjoja lihavista ihmisistä/hahmoista, jotka on kuvattu sympaattisina tai neutraaleina:
David Walliams: Maailman rikkain poika (Tammi 2018). Mustavalkoiset piirroskuvat Tony Ross.
Maailman rikkain poika – joka on myös melkoisen paksu – on yksinäinen, sillä hänella on kaikkea muuta paitsi ystävä. Sitten hän vaihtaa koulua: kallis yksityiskoulu vaihtuu aivan tavalliseksi kouluksi.
Vauhdikas ja humoristinen kertomuskirja noin 8-12-vuotiaille.
Tuula Kallioniemi: Hikivuoren hirmuloikka ( Otava 1980). Mustavalkoiset piirroskuvat Ulla Urkio.
Markusta kutsutaan Läski-Moosekseksi. Markus toimii kuitenkin sankarillisesti pelastaessaan pulaan joutuneita poikia, joita pihaan muuttanut Jompe määräilee.
Kertomuskirja noin 6-8-...
Kyseessä on laulu Samaa rataa sateessa, joka on julkaistu äänitteellä Eskariin! Laulut on sovittanut Ismo Koskela. Tarkempaa tietoa laulujen tekijöistä ei teosviitteissä kerrota.
Etsimääsi laulua ei valitettavasti ole julkaistu nuottina. Eskariin! -äänitettä on lainattavissa joissakin Suomen kirjastoissa ja se näyttää löytyvän myös oman kirjastoalueesi kokoelmista.
Kansallisdiskografia Viola https://finna.fi
Finna https://vaski.finna.fi/
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tonttuparaati on Kurt Noackin sävellys 1930-luvulta. Alkuperäiseltä nimeltään se on Heinzelmännchens Wachtparade. Scandia-musiikki julkaisi kappaleesta pianosovituksen irtonuottina 1960-luvulla (KS 457). Sovitus on suhteellisen haastava, taitavalle pianistille sopiva. Kappaleen keskellä ja lopussa sävellaji on As-duuri.
Nuottia on saatavissa Outi-kirjastosta: https://outi.finna.fi/Record/outi.222786
F-merkki liittyy tienpitoon ja erityisesti "suolaukseen".
Tässä Asikkalan kunnan maanrakennusmestarilta saatu vastaus, joka oli Facebookin Vääksy-ryhmässä syksyllä 2018: F niinkuin Formiaatti, = Eco-Melter L, formiaatti-pohjainen, nestemäinen liukkauden torjunta-aine, joka on biohajoavaa, jonka ei pitäisi tuhota pohjavesiä.
ELY on merkannut noin 4 metriä tienreunasta puuvarsiin vihreäpohjaiset taulut (~ 30 x 40 cm) joissa F tarkoittaa, että liukkaudentorjunta suoritetaan Formiaatilla ja vastaavasti toisella puolella ”Formiaattialue” loppuu. Merkit muistuttavat kuljettajia liukkaudentorjuntamateriaali muutoksista. Alueella 16 eri kohdetta, joissa liukkaudentorjunta suoritetaan Formiaatilla.
Kirjastojen tai Kirjasammon tietokantoja ei ole optimoitu synnyinvuoden kaltaisia hakuja silmällä pitäen, joten yhtä kattavaa, yhtenäistä listaa hakutuloksista ei taida saada millään. Oikotietä onneen ei ole, mutta pienellä kikkailulla ja useammalla haulla tuloksia kuitenkin kertyy. Kirjasampo ja/tai Wikipedia ovat tällaisessa tiedonhaussa parhaat työkalut, joskin molemmilla sivustoilla joutuu hakemaan kirjailijoita yksi syntymävuosi kerrallaan, sillä luokituksissa ei yleensä ole käytetty kokonaista vuosikymmentä.
Kirjasammossa voi hakea esimerkiksi numerolla 1990, jolloin tulosten ryhmittelyssä kohdassa "Henkilö, kirjailija tai muu tekijä" näkyvät sekä vuonna 1990 syntyneet että kuolleet kirjailijat. Parhaiten tulokset saa esille, jos...
Apinoiden planeetta elokuvia voit hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-aineistohausta, valitse Teoksen nimi-haku ja kirjoita: Apinoiden planeetta, saat kaksi viitettä, klikkaa sitä jossa hakutuloksia on 10 kappaletta. HelMet-haku osoitteessa http://www.helmet.fi/
Näyttelijä Charlton Hestonista löytyy linkkikokoelma osoitteesta http://www.thegoldenyears.org/heston.html
Lisäksi näyttelijästä löytyy tietoa esim. kirjoista The International Dictionary of films and filmakers: voulume II Actors and Actresses ja Who is Who in the movies. Molemmat kirjat löytyvät HelMet-haun kautta.
Kun käyt kirjastossa näyttelijästä voidaan hakea tietoa myös lehtiartikkeleista, tutustu Helsingin kaupunginkirjaston lehtiartikkelitietokantoihin osoitteessa...
Valitettavasti en löytänyt pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta Bulgakovin teoksista suomeksi/englanniksi mitään suoranaisesti Zhurdeniin viittaavaa.
Tosin internetin kautta selvisi, että näytelmästä on olemassa englanninkielinen versio, tosin useammalla nimellä: esim. "Crazy Zhurden", "The half-witted Jourdain".
Etsin teosta useista kotimaisista (mm. Linda, Manda) sekä ulkomaisista (OCLC WorldCat, British Library) tietokannoista. British Libraryn kokoelmista löytyi seuraavanlainen versio:
Poloumnyĭ Zhurden = The half-witted Jourdain : Mol'eriana / M. Bulgakov. Letchworth : Prideaux Press, 1978. ( Russian titles for the specialist, ISSN 0305-3741 ; no.122)
Tosin tämän kirjan tiedoissa oli huomautus: "Russian...
Siamilaisista kissoista löytyy rotuesittelyjä mm. seuraavista kissakirjoista:
Edwards, Alan: Gummeruksen suuri kissakirja (Gummerus 2003)
Sproule, Anna: Kaikki kissasta (Otava 1993)
Taylor, David: Kissakäsikirja (Otava 1990)
Sekä lehtiartikkelit:
Suni, Annikki: Siamilainen : älykäs ja äänekäs seurakissa (Lemmikit & eläinmaailma -lehti, nro 12/2000)
Tikka, Ritva : Siamilainen on lujahermoinen kissa (Eläinmaailma-lehti, nro 4/2004)
Internetistä tietoa löytyy mm. Suomen Rotukissayhdistyksen sivuilta osoitteessa http://www.surok.fi/ ja Siam-orient kissayhdistyksen sivuilta http://www.sajam.fi/. Sieltä löytyy myös harrastajien ja kasvattajien yhteystietoja.
Minkähän kunnan kirjastosta lainasi ovat? Ainakaan pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa verkkomaksaminen ei ole mahdollista. Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan lainaajakirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot saat täältä:
http://www.kirjastot.fi/
