Uusimpia suomenkielisiä julkaisuja lienee Pertti Kiurun Sisältötuotannon työllisyysvaikutukset, ISBN: 951-735-691-9. Muita teoksia: Mundy, Simon
Nimeke: Cultural Policy : a short guide, ISBN: 9287143013 ja Boëthius, Maria-Pia 1997: Några som inte älskar oss håller på att förändra vårt land,
ISBN: 9119708912
Myös näistä voi hyötyä:Rolfe, Heather : Arts festivals in the UK,1977,ISBN: 0-85374-544-7. Isokangas, Antti, City on sinun : kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin Tammi, 2000 ISBN: 9513113744.
Uudenkaupungin kaupunginkirjaston suosituimmat koirakirjat lainausmäärän mukaan vuonna 2001 olivat:
1.Wintzell, Åke: Maailman koirat. (1985).
2.Alderton, David: Koko maailman koirat. (1993).
3.Eerola, Tapio: Suomen koirarodut. (1997).
Ykkössijalle yltänyttä nimekettä eri kirjastopisteissämme on yhteensä 17 nidettä, joista lainoja kertyi 150 kpl. Kakkossijan niteitä on 4 kpl, joista syntyi 60 lainaa. Kolmannelle sijalle yltänyttä nimekettä on 3 kpl ja lainoja niistä 40 kpl.
Sinun kannattaisi tutustua Juhani Airaksisen teokseen Helenoitten Helena: Aino Räsäsen elämäkerta (Karisto 1996) sekä Ritva Aarnion ja Ismo Loivamaan toimittamaan Kotimaisia naisten viihteen taitajia - 100 vuotta rakkautta (BTJ Kirjastopalvelu OY 1999). Myös suomalaisen naiskirjallisuudenhistoriasta Sain roolin johon en mahdu (Otava 1989) voisi olla hyödyllinen.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (www.helmet.fi) on kyseistä Jules Vernen teosta Hiilikaivoksessa yksi ainoa nide Helsingin kaupunginkirjastossa vuodelta 1882. Tätä harvinaisuutta ei lainata lainkaan, vaan se on luettavissa kirjastossa paikan päälllä. Teosta säilytetään Pasilan kirjaston varastossa ja koska Pasilan kirjasto on remontin vuoksi suljettuna ensi syksyyn saakka, niin toistaiseksi sitä ei saa edes luettavaksi.
Teos kuuluu myös Suomen kansallikirjaston kokoelmaan, mutta sieltäkään sitä ei saa lainaksi vaan ainoastaan luettavaksi paikan päällä Helsingin Yliopiston kirjaston tiloissa.
Kyseinen teos ei ole Suomen kansallisbibliogrfian, Fennican, mukaan ilmestynyt suomeksi nimekkeellä Musta Intia.
Vaasan kaupunginkirjaston tiloissa toimii erityisryhmien tietotekniikkakeskus Datero, jolla on kymmeniä ohjelmia, jotka soveltuvat harjoitusohjelmiksi lukivaikeuksiselle käyttäjälle. Osa näistä ohjelmista on lainattavissa normaalisti kirjaston kautta. Sinun kannattaisi käydä Dateron kotisivuilla osoitteessa:
http://www.datero.fi
ja mennä siellä yleiskieliseen versioon ja klikata ”ILMAISTA MATERIAALIA” –painiketta.
Ilmaista materiaalia –sivulla on linkki ”pikaopas”, jonka takana on pdf -tiedostona opas Dateron lainattavista ohjelmista. Oppaan lopussa on yhteenveto, josta näkee mitä ohjelmia on lainattavissa Vaasasta. Sinun on myös mahdollista mennä Dateroon ja saada ohjausta sopivien lainattavien ohjelmien lainauksessa. Ajan voi varata...
Ian Whybrow kirjoittaa lastenkirjoja, joita hän on kirjoittanut yli 60. Niitä on käännetty 21 kielelle ja julkaistu 24 maassa. Hänen kirjansa ovat tunnettuja huumoristaan. Hän on kirjoittanut niin lasten kuvakirjoja kuin romaaneja, novelleja ja runoja. Ennen kirjalijaksi tuloaan Whybrow toimi opettajana.
Lisää tietoa Ian Whybrowinsta löytyy esim. seuraavista linkeistä (ovat tosin englanniksi):
http://www.pfd.co.uk/clients/whybrowi/c-chi.html
http://www.penguin.co.uk/nf/Author/AuthorPage/0,,0_1000036471,00.html
Sukunimikirjoista ei Aarrevaara nimeä löydy.
Uudesta suomalaisesta nimikirjasta sukunimi Vaara löytyy,
Selitys: Vaara kukkulaa, vuorta tai tunturia merkitsevä maastosana, vaara tunnetaan murteissamme. Vaara-nimiä on otettu sukunimiksi mm. vuoden 1906 suurnimenmuutoksen yhteydessä. Näitä nimiä on voitu muodostaa paitsi kotitalon nimestä, myös kääntämällä (
Valitettavasti kirjaston koneilla ei pysty tekemään kyseistä toimenpidettä. Tähän toimenpiteeseen tarvitaan tiedostojenpalautukseen tarkoitettua ohjelmistoa, jota Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla ei ole.
Ilmaisia versioita löytyy kyllä internetistä, kuten esim. PC Inspectorin Smart Recovery ( http://www.pcinspector.de/Sites/smart_recovery/info.htm?language=1 ), joka ei välttämättä ole yhtä hyvä kuin kaupalliset versiot, mutta kotikäytössä kelvannee.
Kylvölannoituksesta ja siihen käytettävistä lannoittimista löytyy tietoa esim. Virtuaaliammattikorkeakoulun sivuilta, linkki http://www2.amk.fi/mater/luonnonvara/Bioenergia/energiakasvit/data/toim…
Jyrsimisestä ja jyrsimistä saat tietoa myös saman tahon sivustolta, linkki http://www2.amk.fi/mater/luonnonvara/Bioenergia/energiakasvit/data/toim…
Aika monessa kirjastossa Helsingin kaupunginkirjastossa on skanneri asiakkaiden käyttöön. Alla olevasta linkistä saat luettelon kirjastojen skannereista. Sitä kautta pääset myös varaamaan ajan.
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=scannerres
Helsingin kaupunginkirjastossa on enemmän aikuisten kuin lasten kirjoja. Viime vuoden (2010) lopussa Helsingin kirjastoissa oli 1 156 841 aikuisten (eli 75,15 prosenttia) ja 424 639 (26,85 prosenttia) lasten tai nuorten kirjaa.
Tiedot löytyvät kirjaston sivuilla olevasta tilastosta:
http://www.lib.hel.fi/Page/fe65bbe6-bc99-4cc5-b01d-60501d231e8e.aspx
Riippumatta siitä, onko kyseessä leffa tai jokin muu aineisto, kirjastojärjestelmä antaa virheilmoituksen "uusitaan liian pian", jos yrität uusia lainaa samana päivänä jona olet sen lainannut tai uusinut. Samana päivänä tehtävä uusiminenhan ei kuitenkaan muuttaisi eräpäivää miksikään, mutta käyttäisi sallituista kolmesta uusimiskerrasta yhden hukkaan, jos niin voisi tehdä. Siksi tämä on estetty. Sopiva aika uusia on siis milloin tahansa alkuperäisen lainaus- tai uusimispäivän jälkeen.
Jos uusit lainan ja käytät sen jälkeen selaimen Takaisin-/Back -painiketta, järjestelmä saattaa tulkita tämän toiseksi uusimisyritykseksi. Siksi HelMet-verkkokirjaston sisällä kannattaakin käyttää HelMetin omia navigointipainikkeita eikä selaimen painikkeita.
Tapanilan kirjaston remontti alkaa 16.4.2012, kun taas Puistolan kirjaston avajaiset ovat vasta 24.4.2012. Siksi varauksia ei voi oikein toimittaa Puistolan kirjastoon. Sen sijaan Tapanilan hakematta jääneet varaukset toimitetaan remontin alkaessa Malmin kirjastoon, josta ne voi noutaa. Jos varaus ei ole vielä saapunut kirjastoon, sen noutopaikan voi itse vaihtaa HelMet-verkkokirjastossa osoitteessa http://www.helmet.fi.
Voit tilata Sellon kirjaston musiikkistudion varauksen ja opastuksen puhelimitse numerosta 09 816 57615.
Tässä vielä HelMet-sivuston tietoja studiosta:
Käyttö yli 15-vuotiaille, joilla on HelMet-kirjastokortti ja tietotekniikan perusteet hallussa, perehdytys pakollinen.
Koululuokkien yhteydenotot ja varaukset pedagoginen informaatikko: p. 046-8773039. Studiovarustus: Logic Pro 9, Sibelius 6, Edirol FA-101 äänikortti, iso- ja pienikalvoinen kondensaattorimikrofoni, midi-koskettimet, sähkörummut, sähköbasso, sähkökitara ja elektroakustinen kitara.
Kirja voisi olla Helga Nuorpuun kirjoittama ja Arnold Tilgmannin kuvittama Kaksi pientä peikkoa, 2.p. 1980. Kansikuva: http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=901936 .
Tällainen arvio tosiaan löytyy, mm. näiltä sivuilta:
http://scoremaximizer.com/2011/03/08/the-21st-century-has-provided-peop…
http://mybackpages.typepad.com/mybackpages/2012/07/a-sermon-on-rest-vio…
Jälkimmäisellä sivulla tosin puhutaan Martin Lutherista eikä tavallisesta kansalaisesta.
Mitään täsmällisiä kertoimia on tuskin mahdollista esittää. Lähinnä kaiketi vain halutaan antaa kuva tiedon valtavasta lisääntymisestä.
Totta kuitenkin on, että 1500-luvun ihmisen oli aika vaikea saada tietoa maailmasta. Useimmat ihmiset eivät eläissään käyneet kotipitäjänsä ulkopuolella, kansankielisiä kirjoja oli tuskin nimeksikään asti, korkeammissakin yhteiskunnallisissa asemissa olevien ihmisten lukutaito oli harvinainen tai korkeintaan näennäinen,...
Helsingin kirjastoista voit digitoida äänitallenteita Myllypuron mediakirjastossa sekä Kirjasto 10:ssä. Molemmissa paikoissa saa opastusta laitteiden käyttöön.
HelMet-kirjastojen palveluhakemisto: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kysymäsi sitaatti osoittautui ongelmalliseksi.
Sitaatin kaksi ensimmäistä lausetta esiintyvät useilla Internet-sivuilla. Niiden kerrotaan olevan peräisin Matthieu Ricardin kirjan ”Happiness: A Guide to Developing Life's Mot Important Skill” alusta. ”Happiness” on käännös ranskankielisestä teoksesta ”Plaidoyer pour le bonheur”, joka on suomennettu nimellä ”Onnellisuus”.
Sivulla http://www.spiritualityandpractice.com/books/excerpts.php?id=15581
on useita katkelmia Ricardin kirjan alusta. Englanninkielinen teksti ja suomennoksen teksti vastaavat hyvin toisiaan (tosin katkelmien järjestys on osin erilainen.) Vain kappale, jossa määritellään onnellisuus, onkin yhtäkkiä erilainen:
Englanniksi: “By happiness I mean here a deep sense of...
