Laura Kähkösen ja Pippu Ahvenaisen pyöräilyblogin viimeisin merkintä kertoo saapumisesta New York Cityyn 19.7.2013: http://www.rantapallo.fi/cyclingsummer2013/2013/07/28/we-so-did-it/. Viimeisessä kuvassa he esittelevät saamiaan "I survived the Loneliest Road of America" -todistuksia (ks. esim. http://www.roadtripusa.com/routes/loneliestroad/nevada/lon_nevada.html).
Muualta en onnistunut löytämään matkan jälkeen tehtyjä haastatteluja, vain etukäteistunnelmia (esim. Yle Areena http://areena.yle.fi/radio/1913299, Helsingin uutiset http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/237561-naiset-tekevat-hyvaa-fi…).
Sinun täytyy kirjautua sisään omalla käyttäjätunnuksellasi (kirjastokorttisi numerolla) ja PIN-koodillasi Vaski-verkkokirjaston sivun oikeasta reunasta https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Mikäli sinulla ei ole PIN-koodia, sinun täytyy käydä omassa kirjastossasi ja esittää kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus saadaksesi PIN-koodin.
Valitse kohta "Lainat ja uusinta" ja saat näytölle omat lainasi.
Valitse lainat, jotka haluat uusia laittamalla teoksen kohdalla oleviin ruutuihin rasti. Paina Uusinta-linkkiä listan yläosassa. Ohjelma näyttää, mitkä valitsemistasi lainoista voi uusia ja mitä ei. Voit muuttaa vielä tässä vaiheessa valintojasi. Paina Jatka uusintaa -painiketta, niin lainasi uusitaan.
Myös uudessa...
Viimein löytyi vastaus.
Goethen runo
PYHÄ MIES JA FAUNI.
Pyhä mies hän arolla vaeltaen
tapas faunin pukinjalkaisen,joka alkoi puhua: »Herra, sun
esirukoustasi pyytäisin,
ma että taivaan iloihin,
myös päästä voisin ja heimoni mun».
Mut pyhä mies hän vastasi noin:
»Sun pyyntösi tuskin täyttää voin,
on halusi melkein toivoton,
sillä pukinjalkahan sinulla on.»
Mies hurja hän huusi kuultuaan tään:
»Mit' on pukinjalkani tehnytkään?
Niin usein jo taivasta kohti ma näin
monen astuvan uljain aasinpäin.»
https://books.google.fi/books?id=nV6JBAAAQBAJ&pg=PA56&dq=fauni&hl=fi&sa…
Teos on ilmestynyt näköispainoksena 2014.
Sitä myyvät mm. Suomalainen kirjakauppa, Booky ja Adlibri. Kirjastosta se löytyy alkuperäisenä varastokappaleena...
Aiheesta kertovat esim. seuraavat kirjat.
Mitä kummaa minussa tapahtuu? (Sanoma Magazines Finland, 2007)
Greenwood, Elinor: 100 % minä (Sanoma Magazines Finland, 2013)
Tytöille ja pojille on suunnattu myös omia kirjojaan:
Gravelle, Karen: Mitä pojat eivät rohkene kysyä... mutta haluaisivat tietää! (WSOY, 1998)
Gravelle, Karen: Mitä tytöt eivät rohkene kysyä... mutta haluaisivat tietää! (WSOY, 1998)
Plaisted, C. A.: Tyttöjen juttuja (Karisto, 2012)
Plaisted, C. A.: Poikien juttuja (Karisto, 2012)
Asiallista tietoa löytyy myös Väestöliiton nuorten sivuilta: https://www.vaestoliitto.fi/nuoret/murrosika/.
On totta, että luettelokorttitiedot eivat kerro alkuperäisteoksen julkaisuvuotta. Täytyy turvautua muihin keinoihin. Tampereen kaupunginkirjaston käsikirjasto-osastolta löytyy ainakin 2 kirjaa, joista on apua. Kirjat ovat Science Fiction, 1990 ja Twentieth-Century Science-Fiction Writers, 1986. Kirjat ovat luokassa 86.12.
Kirjoissa on tietoa Philip K. Dickista sekä hänen julkaisuluettelonsa, josta selviävät hänen teostensa alkuperäiset julkaisuvuodet. Olet löytänyt jo kaikki ne teokset, jotka meillä on täällä Tampereen kaupunginkirjastossa Philip K. Dickilta vuosilta 1974-1983. Kovin montaa kirjaa Dickiltä ei edes ole tuolta ajanjaksolta.
Muita kirjoja, joita ei meillä ole kokoelmissamme ovat: Flow My Tears, The Policeman said, 1974,...
Laulun nimi on "Kuule sie amigoski". Sen on säveltänyt Gildardo Montoya. Laulun alkuperäinen nimi on "El aguardientoski". Suomenkieliset sanat ovat Titta Kerttulan ja Chrisse Johanssonin, tosin kieli on osittain jonkinlaista valekieltä. Laulu alkaa: "On ilta ja finlandoski". Laulun ovat levyttäneet Veepee Lehto (1978) ja Bamperos-yhtye (1979).
Edgar Rice Burroughsin Pellucidar sarjasta on suomennettu vain kolme osaa:
Maan uumenissa (At the earth's core)
Ikuisen päivän maa (Pellucidar) ja
Kuninkaan poika (Tanar of Pellucidar)
Suomentamatta ovat vielä teokset:
Tarzan at the Earth's core
Back to the stone age
Land of terror ja
Savage Pellucidar (http://www.tarzan.org/pellucidar.html ).
Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta osoitteessa www.helmet.fi voit tehdä aihehakuja kirjoittamalla asiasanaksi esim.
verkko-oppiminen, verkko-opetus, verkko-opiskelu, verkkopedagogiikka, tietokoneavusteinen opetus.
Tulokseksi saat melko runsaasti aihetta käsittelevää kirjallisuutta, myös CD-ROM -muodossa. Ohessa muutama esimerkki:
Alamäki, Ari: eLearning Hki, Edita 2002
Nevgi, Anne: Hyvää verkko-opetusta etsimässä,Turku 2003
Meisalo, Veijo: Modernit oppimisympäristöt Hki 2003.
Koli, Hannele: Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus,Hlinna 2002.
Lähikirjastosi tietokoneilla voit hakea aiheesta aikakauslehtiartikkeleita Aleksista, joka on suomalainen viitetietokanta ja Ebscosta, jossa osa artikkeleista on myös...
Kyllä löytyy. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on sarjan kirjoja paljonkin. Saat niistä luettelon Helmet-haun (www.helmet.fi) kautta näin: napsauta auki kohta sanahaku, kirjoita sarjan nimi tyhjään ruutuun ja valitse kohdasta kieli englanti. Hae-painiketta painamalla saat luettelon kirjoista.
Kaukolainoissa kirjastot noudattavat teoksen alunperin lainanneen kirjaston antamia laina-aikoja ja muita mahdollisia ehtoja. Kaukolainaa ei myöskään kirjata kirjaston lainausrekisteriin, jolloin sitä ei voi uusia netin kautta. Mikäli haluat jatkaa Tampereelta lainatun kaukolainan laina-aikaa, ota yhteyttä ennen eräpäivää Tampereen kaupunginkirjaston kaukopalveluun puh. 020 716 4023 tai sähköpostilla kaukopalvelu@tampere.fi
Olkaa hyvä ja ottakaa suoraan yhteyttä johonkin pääkaupunkiseudun kirjastoon. Päivämäärän muuttaminen onnistuu ainoastaan kirjaston henkilökunnalta. Henkilökohtaisesti ei tarvitse kirjastossa käydä, soittamalla tai sähköpostitsekin asia hoituu, mutta tarvitsemme kirjastokortin numeron.
Espoon kirjastojen yhteystiedot löytyvät seuraavalta sivulta:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362
Ehdotuksesi on erinomainen ja kannattaisi kääntyä Jyväskylän kaupungin puolen ja lähinnä Keski-Suomen museon, se toimii Jyväskylän kaupunginmuseona. Tässä yhteystiedot:
http://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo/yhteystiedot
Hei!
Tästä ruotsalaisesta kirjailijasta löytyy valitettavasti hyvin vähän tietoja suomen kielellä. Teoksessa De läses än: från Louisa Alcott till Erik Zetterström on kirjailijan lyhyt elämäkerta ruotsiksi.
Ruotsinkielisestä Wikipediasta löytyy perustietoja kirjailijasta, osoitteesta http://sv.wikipedia.org/wiki/Martha_Sandwall-Bergstr%C3%B6m Sivun voi myös kääntää 'huonoksi suomeksi', jolloin saa perustiedot kirjailijasta (http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=sv&u=http://sv.wikipedia… ). Tunnetuimpia hänen teoksistaan ovat Gulla-kirjat.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) ei löydä Suomesta yhtään Santalov-nimistä. Nimi vaikuttaisi olevan venäläinen, mutta kirjaston käytössä olevista venäläisiä nimiä käsittelevistä lähteistä sitä ei kuitenkaan löydy.
Lähinnä tähän nimeen liittyvä venäläinen sana voisi olla sandal tai santal, joka tarkoittaa kasvia nimeltä valkosantelipuu. Santelipuusta tehdään mm. suitsukkeita ja hajuvesiä. Myös karjalan kielessä sanalla santalo on tarkoitettu erästä värjäykseen tarkoitettavaa kasvia. Saattaa kuitenkin olla, etteivät nämä sanat liity nimeen lainkaan.
Spectrum tietokeskus -tietosanakirjan 7. osassa on artikkeli matala- ja korkeapainealueet, jossa selostetaan myös Buys-Ballotin lakia. Teos löytyy esim. Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjastosta.
Kirja
SIISKONEN, HARRI
MYRKYTTÄKÄÄ, RUISKUTTAKAA, HÄVITTÄKÄÄ... : RUOTSALAISTEN JA SUOMALAISTEN MAATALOUDEN AMMATTILEHTIEN KASVINSUOJELUVALISTUS 1940-1980. HELSINKI : SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA, 2000,
sisältää DDT:n käytön historiaa Ruotsissa ja Suomessa ja yleisemminkin silloin kun aineen käyttö oli täällä vielä sallittua.
Kirja
TURUNEN, SEPPO
TORJUNTA-AINEIDEN VAIKUTUSTAVAT KASVEISSA JA ELÄIMISSÄ.[JOKIOINEN] : [KASVINSUOJELUSEURA], 1985,
sisältää tietoa DDT:n ja muiden hyönteisten torjunta-aineiden vaikutuksesta.
ARTO-tietokannasta löytyi seuraava artikkeliviite aiheesta:
Hildén, Olavi.
Hiljaisuus hiipii metsiin : elohopea ja DDT ovat tehokkaita myrkkyjä.
Julkaisussa: Suomen kuvalehti 1964 : 12-13, s. 34-35
Jos haluat...
Kollegoiden avulla saimme kokoon tällaisia vinkkejä:
Antti Hyry: Uuni
Jan Guillou: Sillanrakentajat
Arto Paasilinna: Onnellinen mies
Hannu Raittila: Atlantis
Richard Rayner: Pilvien piirtäjä
Per Olof Sundman: Insinööri Andreìen ilmapurjehdus
Antti Tuuri: Taivaanraapijat, Uusi Jerusalem
Tuomas Vimma: Raksa
Lisäksi aiheeseen voisivat sopia Kalle Isokallion ja Jules Vernen tuotanto, 1300-luvulle sijoittuva Ildefonso Falconesin Meren katedraali sekä science fictionin puolelta Karel Capekin R.U.R.
Ainakin alla mainituista kirjoista löytyy reseptejä ja tietoa tuorepuristetuista mehuista. Kirjat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Herkuttele tuoremehuilla : 75 raikasta ohjetta / Joanna Farrow
- Parhaat mehut ja pirtelöt : ravitsevia ja maistuvia juomia joka tilanteeseen / Christine Ambridge
- Mehukas : terveeksi & hoikaksi vastapuristetuilla mehuilla / Petra Sippola
- Pirtelöt ja smoothiet : helppoja ja maistuvia juomasekoituksia / Christine Ambridge
- Superjuomat
