Ainakaan kirjojen asiasanoituksen perusteella ei ole. Vuonna 2005 ilmestyi Tiina Mahlamäen väitöskirja Eeva Joenpellosta (Naisia kansalaisuuden kynnyksellä). Mahtaisiko siitä löytyä vastausta?
Lapin maakuntakirjastosta löytyvät Pohjolan Sanomien vuosikerrat mikrofilmeinä. Niistä saa kopioita ja niitä lainataan mm. muihin maakuntakirjastoihin.
Etunimikirjassa Hillevi nimi mainitaan Hellevin toisinnoksi.
Suomen ortodoksinen kalenteri puolestaan yhdistää Hellevin Agateen, jonka merkityksen "hyvä" lienee ajateltu ilmaisevan samoja luonteenominaisuuksia kuin esim. nimien Helli, Hellevi, Hellä jne.
Hillevi katsotaan tanskalaisperäiseksi nimeksi. Alkuperäiseksi kantanimeksi on Ruotsissa arveltu saksalaista nimeä Helvig. Ruotsissa Hillevi nimeä on käytetty jo 1400-luvun lopulla.
Mikroskooppikuvauksesta kerrotaan mm. Michael Freemanin kirjassa Lähikuvaus digikameralla ja seuraavilla nettisivuilla:
http://www.vetmed.helsinki.fi/pell/anatomia/opiskelu/materiaali/mikrosk…
http://www.inspect-ny.com/digipix.htm
http://www.lmscope.com/produkt22/tipps_e.html
Teoksen tiedot voi aina tarkistaa Fennica-tietokannasta, johon tallennetaan kaikki suomenkielinen kirjallisuus. Fennican mukaan teoksen on suomentanut ja jälkisanat kirjoittanut Reijo Valta.
Fennica: http://finna.fi
Kyseessä on valtakunnallinen minuuttinovellikilpailu, jonka aiheena tällä kertaa ovat kansantarinat. Kilpailun järjestäjinä toimivat Limingan taidekoulun kirjoittajalinja ja aikakauslehti Kaltio. Töiden tulee olla perillä 14.3.2008 mennessä. Voittajan ja kaksi kunniamainintaa valitsee kirjailija ja kuvataiteilija Rosa Liksom.
Lisäinfoa ja yhteystiedot:
http://www.limingantaidekoulu.com/joomla/index.php?option=com_content&t…
La Boheme är gammal produktion från äret 2000, original premiär var den 10 mars 2000. Tidningarna har inte recenserat produktionen andra gången.
Recensioner finns i följände källor:
Harri Kuusisaari: "Oopperan tunteet pannassa" i Rondo 4/2000
Kimmo Korhonen: "Vaihtoehtoinen La Bohème" i Classica 2/2000
Veijo Murtomäki: "Epäsentimentaalinen musikaaliooppera" i Helsingin Sanomat 12.3.2000
Arto Paasilinnan seura ry:n kotisivuilla kerrotaan, että
Paasilinna ei voi vastata sähköposteihin, koska aika menee kirjoittamiseen.
Arto Paasilinnan seura ry:n kotisivun osoite on
http://www.artopaasilinnanseura.fi/.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy vuosittain ilmestyvää ylioppilasmatrikkelia, Spes patriae, vuodesta 1958 alkaen. Vanhimmat matrikkelit ovat vain pääkirjaston Pasilan varastossa käsikirjastossa, eli ei lainattavissa. Uusimpia löytyy Pasilan lisäksi Kallion ja Rikhardinkadun kirjastojen käsikirjastoista. Vuoden 2006 Spes patriae on myös näissä kolmessa kirjastossa, eli on luettavissa paikan päällä.
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Gummeruksen syksyn 2008 esitteen mukaan Lord and the brotherhood of the blade -teoksen suomennos ilmestyy elokuussa 2008. Anuirmeli Sallamo-Lavin suomennoksen nimi on Lordi John ja veitsenterän veljeskunta. http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=280&component=/PublishDB/Kirjat_…
Sarjan seuraavan teoksen Lord John and the Hand of Devils suomentamisesta ei vielä löytynyt ennakkotietoja.
Tarkkaa aikaa kirjojen saapumisesta kirjastoihin on vaikea arvioida.
Talvisodan pikkujättiläinen kirjan mukaan suomalaiset tähystäjät totesivat 26.11.1939 klo 15:n aikaan useita räjähdyksiä rajan toisella puolella inkeriläisessä Mainilan kylässä Kannaksella.
Talvisodan pikkujättiläinen, toimittaneet Jari Leskinen ja Antti Jutilainen (WSOY 1999)
Kartan mukaan Mainila sijaitsi Rajajoen varrella ja oli yksi Valkeasaaren kylistä http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkeasaari
Apu-lehdessä on ollut 30.11.2009 artikkeli Tästä se alkoi ,mikä käsitteli talvisodan alkua Kannaksella. Kirjoituksen mukaan kylä sijaitsee Siestarjoen rannalla, mutta kylän nykyinen nimi ei artikkelista selvinnyt.
Vantaan kirjastoautoissa hoidetaan kyllä rahaliikennettä, mutta varauksista ei peritä maksuja. Maksut voi maksaa ainoastaan käteisellä. Maksukortit eivät siis käy. Lainausoikeuden menettää, jos maksamattomia maksuja on 10 euroa tai enemmän.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät osoitteesta: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
HelMet-kirjaston valikoimissa ei näytä oikein olevan Donna Leonia käsitteleviä painettuja kirjoja. Tosin Suomen dekkariseuran ”Ruumiin kulttuuri” -lehden numerossa 3/2009 on useamman sivun verran asiaa Leonista, ja ilmeisesti sama teksti löytyy osoitteesta http://www.dekkariseura.fi/rk_309_a.html. ”Anna”-lehden numerossa 3/2009 on myös kirjailijasta muutaman sivun haastattelu. Molempia lehtiä löytyy joistakin HelMet-kirjastoista, ja tarkemman saatavuuden voit katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä lehden nimellä ja kirjoittamalla perään ”Helsinki”.
Internetissä on sen sijaan paljonkin Donna Leonia käsitteleviä sivuja, myös suomeksi. Leonin kustantajan Otavan sivuilta osoitteesta http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/j-l/...
Alakoululaisten sienituntemukseen liittyviä tutkimuksia tai opinnäytteitä ei löytynyt yliopistokirjastojen LINDA-tietokannasta. Kannattaisi ehkä kysyä onko Suomen sieniseuralla tietoa mahdollisista tutkimuksista:
http://www.funga.fi/esittely.php
Vastaavista ulkomaisista tutkimuksista voisi kysellä esimerkiksi brittiläisestä sienitieteellisestä yhdistyksestä:
http://www.britmycolsoc.org.uk/
Opetushallituksella voisi myös olla tietoa peruskoululaisiin liittyvistä tutkimuksista. Tutkimusrekisteri KOTU:sta ei tosin löytynyt koululaisten sienitietouteen liittyvää tutkimusta, mutta sieltä kannattaisi vielä kysyä asiasta:
http://www.opetushallitus.fi/etusivu
Arktiset aromit ry:n toimeksiantoina on tehty tutkimuksia, jotka liittyvät marjojen...
Levisto on todella harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut vähemmän kuin kuusi tämännimistä henkilöä. Nimipalvelu ei ilmoita yksityisyyden suojan takia tarkkaa lukua, jos nimettyjä on hyvin vähän.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjaston lähteistä ei löytynyt tietoa sukunimen taustoista tai merkityksestä.
Joissakin kirjastoissa, ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa, on otettu käyttöön mahdollisuus tallentaa oma lainaushistoriansa. Asiakas aloittaa ja halutessaan lopettaa tallentamisen itse, muut asiakkaat tai henkilökunta eivät näe tallennuksia.
Tallentaminen alkaa, kun asiakas ottaa sen käyttöön, eli sitä aiempia lainoja ei kirjaston kautta ole mahdollista selvittää.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Internetistä löysin lausahduksesta tällaisen suomenkielisen version: "Jokainen idiootti osaa kritisoida ja tuomita. Ja useimmat tekevätkin niin."
Kirjastossa on Dale Carnegien kirja Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa. Yritin selailla kirjaa, mutta ainakaan nopealla vilkaisulla en löytänyt siitä kyseistä lausahdusta. Kirja löytyy kuitenkin kirjaston hyllystä, jos haluat vielä itse katsoa sitä tarkemmin.
Aika monessa kirjastossa Helsingin kaupunginkirjastossa on skanneri asiakkaiden käyttöön. Alla olevasta linkistä saat luettelon kirjastojen skannereista. Sitä kautta pääset myös varaamaan ajan.
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=scannerres
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy runsaasti matkaoppaita Berliinistä niin suomen kuin englanninkin kielellä. Myös Berlitzin opasta löytyy runsaasti. Kirjaa voi tiedustella lähikirjaston henkilökunnalta. Henkilökunta voi tehdä varauksen Berlitzin oppaaseen tai sitä saattaa löytyä oman lähikirjastonne hyllystä. Varauksen voi tehdä myös itse oheisen linkin kautta. Tästä luettelosta löytyvät kaikki Berlitzin Berliini-oppaat pääkaupunkiseudun kirjastoista: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=berliini+berlitz&searchscope=9…
