Lukuvinkkejä löytyy kirjastojen lastensivuilta sekä koulujen lukudiplomilistoista. Voisit käydä katsomassa näistä: Vantaan kaupungin lukudiplomit (luokka-asteittain), http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;37143;17806&vouch…
Jyväkylän kaupunginkirjaston sivulta, http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/kirjalistat.htm , Oulun kaupunginkirjaston vinkkejä, http://www.ouka.fi/kirjasto/lapset/kirjojaeriaiheista.html ja http://www.ouka.fi/kirjasto/nuoret/index.html , Seinäjoen kaupunginkirjaston vinkit, http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/ .
Lukuvinkkejä nuorille löytyy myös Sivupiiri-sivustosta, jossa on nuorten arvioita kirjoista, http://www.sivupiiri.fi.
Tietoa EOA:sta löytyy eduskunnan internet-sivuilta osoitteesta
http://www.eduskunta.fi/fakta/eoa/eoa.htm
EOA:n ratkaisuja sieltä löytyy tosin vain v. 2001- . Ratkaisuja tai niistä laadittuja verkkoselosteita tai muita asiakirjoja "julkaistaan
verkossa siltä osin kuin niihin ei sisälly lain mukaan salassa pidettäviä tietoja".
Koska kysymäsi ratkaisu on vanhempi, niin pyydän sinua kääntymään EOA:n kirjaamon puoleen,
sähköpostiosoite: eoa-kirjaamo@eduskunta.fi tai puh. 09 - 4321 / EOA:n kirjaamo
Uusimpia suomenkielisiä julkaisuja lienee Pertti Kiurun Sisältötuotannon työllisyysvaikutukset, ISBN: 951-735-691-9. Muita teoksia: Mundy, Simon
Nimeke: Cultural Policy : a short guide, ISBN: 9287143013 ja Boëthius, Maria-Pia 1997: Några som inte älskar oss håller på att förändra vårt land,
ISBN: 9119708912
Myös näistä voi hyötyä:Rolfe, Heather : Arts festivals in the UK,1977,ISBN: 0-85374-544-7. Isokangas, Antti, City on sinun : kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin Tammi, 2000 ISBN: 9513113744.
Uudenkaupungin kaupunginkirjaston suosituimmat koirakirjat lainausmäärän mukaan vuonna 2001 olivat:
1.Wintzell, Åke: Maailman koirat. (1985).
2.Alderton, David: Koko maailman koirat. (1993).
3.Eerola, Tapio: Suomen koirarodut. (1997).
Ykkössijalle yltänyttä nimekettä eri kirjastopisteissämme on yhteensä 17 nidettä, joista lainoja kertyi 150 kpl. Kakkossijan niteitä on 4 kpl, joista syntyi 60 lainaa. Kolmannelle sijalle yltänyttä nimekettä on 3 kpl ja lainoja niistä 40 kpl.
Sinun kannattaisi tutustua Juhani Airaksisen teokseen Helenoitten Helena: Aino Räsäsen elämäkerta (Karisto 1996) sekä Ritva Aarnion ja Ismo Loivamaan toimittamaan Kotimaisia naisten viihteen taitajia - 100 vuotta rakkautta (BTJ Kirjastopalvelu OY 1999). Myös suomalaisen naiskirjallisuudenhistoriasta Sain roolin johon en mahdu (Otava 1989) voisi olla hyödyllinen.
Eduskunnan kirjaston Selma-kokoelmatietokannasta http://finna.fi voi hakea kirjallisuutta aiheesta. Hakutyyppi asiasana (selaus) ja hakusanoina talouselämä Aasia tuottaa 66 viitettä ja hakutyyppi asiasana (selaus) hakusanoina talouselämä Malesia tuottaa 13 viitettä.
Nykytilannetta kuvaavia kirjoja Eduskunnan kirjaston kokoelmissa ovat esim.
1) Democracy, governance, and economic performance : East and Southeast Asia / edited by Ian Marsh, Jean Blondel and Takashi Inoguchi
Julkaistu: Tokyo New York (N.Y.) : United Nations University Press, cop. 1999
Ulkoasu: xiv, 371 s.
Sarja: (The changing nature of democracy)
ISBN: 92-808-1039-1
2) Capitalizing on globalization / Barry Eichengreen
Julkaistu: Manila : Asian Development Bank, 2002...
Helkan mukaan oheinen teos, joka löytyy mm Helsingin yliopiston kirjastolaitoksesta, kokoelma: Valtiotieteellisen tdk:n kirjasto, voisi sisältää tarvittaa tietoa.
Antony R. H. (1937-....)
Sexual moralities in France, 1780-1980 : new ideas on the family, divorce and homosexuality : an essay on moral change / Antony Copley
London : Routledge, 1989
XI-283 p. ; 23 cm
Lisää aineistoa löytynee Ranskan kansalliskirjaston luettelosta:
http://www.bnf.fr
Mitään yleissääntöä ei ole olemassa, vaan lukutaidon kehitys riippuu paljon ihmisestä itsestään. Se on kuitenkin selvää, että mitä enemmän lukee, sitä parempi lukutaito kehittyy. Lukemisen voi aloittaa helpoista valmiiksi tavutetuista kirjoista. Sitten voi siirtyä esim Keltanokka-sarja kirjoihin, joissa osa sanoista on tavutettu. Helppolukuisia kirjasarjoja voit tutkia esim. tässä osoitteessa: http://kurikka.fi/koulut/kirjasto/kirjavinkkeja/helppolista.htm
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (www.helmet.fi) on kyseistä Jules Vernen teosta Hiilikaivoksessa yksi ainoa nide Helsingin kaupunginkirjastossa vuodelta 1882. Tätä harvinaisuutta ei lainata lainkaan, vaan se on luettavissa kirjastossa paikan päälllä. Teosta säilytetään Pasilan kirjaston varastossa ja koska Pasilan kirjasto on remontin vuoksi suljettuna ensi syksyyn saakka, niin toistaiseksi sitä ei saa edes luettavaksi.
Teos kuuluu myös Suomen kansallikirjaston kokoelmaan, mutta sieltäkään sitä ei saa lainaksi vaan ainoastaan luettavaksi paikan päällä Helsingin Yliopiston kirjaston tiloissa.
Kyseinen teos ei ole Suomen kansallisbibliogrfian, Fennican, mukaan ilmestynyt suomeksi nimekkeellä Musta Intia.
Ian Whybrow kirjoittaa lastenkirjoja, joita hän on kirjoittanut yli 60. Niitä on käännetty 21 kielelle ja julkaistu 24 maassa. Hänen kirjansa ovat tunnettuja huumoristaan. Hän on kirjoittanut niin lasten kuvakirjoja kuin romaaneja, novelleja ja runoja. Ennen kirjalijaksi tuloaan Whybrow toimi opettajana.
Lisää tietoa Ian Whybrowinsta löytyy esim. seuraavista linkeistä (ovat tosin englanniksi):
http://www.pfd.co.uk/clients/whybrowi/c-chi.html
http://www.penguin.co.uk/nf/Author/AuthorPage/0,,0_1000036471,00.html
Tämän palvelun vastausten arkistossa on paljon tietoa aiheesta, katso http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
ja kirjoita hakukenttään marilyn kaye. Kirjastoista saa esim. Mervi Kosken kirjan Ulkomaisia nuortenkertojia 1, siinä on myös tietoa tästä kirjailijasta. Niklas Bengtssonin kirja klooneja ja muukalaisia on Replica-kirjoista.
Olemme yrittäneet selvittää useasta eri lähteestä (esim. Lappeenrannan maakuntakirjasto ja Sener), mikä kirja voisi olla kyseessä. Valitettavasti antamillasi tiedoilla ei tunnu löytyvän mitään teosta.
Osoitteesta http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/fi_FI/kirjaudu_kehoituksella/ löytyvät kirjautumisohjeet Maaseudun tulevaisuus -lehden verkkoarkistoon. Sinne on mahdollista tilata kertalukuoikeus. Arkistosta löytyvät näköislehtien artikkelit vuoteen 1999 asti.
Pääsisiköhän näillä alkuun? Näissä ainakin viitetietojen perusteella tunnuttaisiin keskittyvän enemmän viikinkien kulttuuriin kuin sotaisaan puoleen. Hauskoja löytöretkiä viikinkiaikaan!
Arnold, Martin: The Vikings: culture and conquest
(London, 2006)
Batey, Colleen (toim.): Cultural atlas of the Viking world
(New York, 1994)
Brink, Stefan (toim.): The Viking world
(London, 2008)
Encyclopedia of ancient myths and culture
(Hertfordshire, 2003) KOKOELMATEOS
Hall, Richard: Matka viikinkien maailmaan
(Helsinki, 2007)
Roesdahl, Else: Viikingit
(Helsinki, 1993)
Valitettavasti ainakaan vielä Nurkkaa ei voi varata sähköisesti netin kautta. Kirjaston kotisivuilta löytyy kyllä tilavarauslomake, jossa Nurkan varaamiseen on kohta "Mikroluokka" (http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=104…). Lomaketta ei kuitenkaan voi lähettää sähköisesti, vaan se on postitettava tai tuotava kirjastoon.
Nurkan varaustavat ovat siis:käynti pääkirjaston vastaanotossa, puhelinsoitto numeroon 06-325 3533, sähköpostilla varauksista huolehtivalle henkilölle (marika.vahakuopus(at)vaasa.fi) tai tilavarauslomakkeen toimittaminen kirjastoon.
Aika monessa kirjastossa Helsingin kaupunginkirjastossa on skanneri asiakkaiden käyttöön. Alla olevasta linkistä saat luettelon kirjastojen skannereista. Sitä kautta pääset myös varaamaan ajan.
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=scannerres
Helsingin kaupungin avoimiin työpaikkoihin voit tutustua Helsinkirekryn sivulta http://www.hel.fi/hki/Rekry/fi/Etusivu .
Jos olet koululainen ja etsit TET-paikkaa, sinun kannattaa kysellä lähellä kotia sijaitsevista kaupoista, kirjastoista, firmoista ym., otetaanko niihin TET-oppilaita.
Jos haluat toimia entiseen tapaan, voit kyllä vielä niin tehdä. Valitse silloin HelMet-verkkokirjaston etusivulta kohta "Perinteinen aineistohaku".
Jos sen sijaan käytät HelMetin uudempaa, suoraan etusivulta toimivaa versiota, voit tarkastaa hyllykappaleet näin:
Kirjoita hakukenttään esimerkiksi haluamasi teoksen nimi ja napsauta nuolipainiketta. Saat esille hakutuloslistan. Sen vasemmalla puolella on erilaisia valikoita, joista ylimpänä on "Saatavuus". Napsauta tästä kohtaa "Kirjastossa". Nyt kunkin tuloslistassa olevan teoksen kohdalla näkyy niiden tilanne. Jos kappaleita on hyllyssä, tekstinä on esim. "Näytä 20 hyllyssä olevaa kappaletta". Tätä napsauttamalla saat hyllykappaleet esille, ja jos niitä en yli 20, niin niiden alla on taas...
Tarkkaa vastausta en kysymykseesi onnistunut löytämään. Tässä kuitenkin huomioonotettavia tekijöitä kysymykseesi.
Heinänsyöjien, kuten lehmän, ruoansulatusjärjestelmä on kehittynyt energian keräämisen suhteen tehokkaaksi. Samaten kasvissyöjäeläimistä osa on märehtijiöitä, esimerkiksi mainitsemasi lehmä, jolloin niille on mahdollista syödä nopeasti ja saada enemmän liukenevia ravintoaineita selluloosapitoisesta ravinnosta kuten heinästä. (http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4rehtiminen)
Usein ihmisellä on tapana keittää, kuumentaa tai paistaa ruokansa, jolloin entsyymit samoin kuin muutkin ravintoaineet vähenevät ruoasta. Tästä aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi Mea Salon teoksesta Hellaton kokki-raakaravintoa kasviksista (2010).
Lopuksi...