Hei!
Pääkirjastossa voi kyllä digitoida VHS-kasetteja, ja ei maksa mitään. Ensin varataan aika opastukseen pääkirjaston neuvonnasta puh. 05 6162341 tai sposti neuvonta.kirjasto@lappeenranta.fi, ja sen jälkeen saa varata omia digitoimisaikoja tarpeen mukaan. VHS:ltä tieto tallennetaan DVD:lle, sopivia levyjä on ostettavissa kirjastoltakin.
Katri Sarmavuoren kirjassa Opi ja ohjaa kirjoittamista esitellään yksi novellikaava, joka on Leila Ahlstedtin kehittämä. Ahlstedtin artikkeli aiheesta löytyy Kosmos-kirjallisuuslehdestä (2008, 3-4, s. 32). Sama kaava löytyy myös esimerkiksi alla olevasta linkistä:
http://puristamo.blogspot.fi/2010/11/kaavanovelli-ohje.html
Toinen kaava (Jukka Parkkisen kehittämä) löytyy Kirjoittajaohjaajan tukipaketista, joka on Hämeen läänin kirjallisuuden ohjaavan läänintaiteilijan Niina Hakalahden ja Hämeenlinnan kirjoittajakoulun opettajan Taija Tuomisen laatima. Se löytyy alla olevasta linkistä. Paketin lähteiden kautta saattaa löytyä lisääkin kaavoja.
http://www.taike.fi/documents/10162/24828/Kirjoittajaopas.pdf
Kirjaa, jossa olisi useita...
Shakespeare kirjoitti Hamletinsa 1600-01. Hänen kirjallinen tuotantonsa voidaan jakaa viiteen vaiheeseen, joista Hamlet edustaa neljättä, suurten tragedioiden kautta. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta löytyy kuusi kirjaa ja yksi kasetti - kaikki englanninkielisiä - jotka käsittelevät Shakespearen Hamletia. Suomeksi voit lukea Hamlet-tulkintaa ainakin maailankirjallisuuden historiaa käsittelevästä Kansojen kirjallisuudesta (osa 3). Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta löytyy lisää viitteitä Hamletia käsittelevistä kirjoista.
Vantaan kaupunginkirjastoissa lainata voi ainoastaan virkailijan kautta tai lainausautomaatilla. Tunnusluvun avulla voit varata käyttämäsi kirjaston lainassa olevia kirjoja. Kortin numeroa ja tunnuslukua käyttämällä voi myös tarkistaa esim. omia lainojaan yleisöpäätteeltä.
Helsingin kaupunginkirjaston tietokannasta löysin kaksi kirjaa aiheesta: Majoittuminen ja matkailu liikuntaesteisille Suomessa. Matkailun edistämiskeskus, 1997, sekä Hirvonen, Minna: Liikuntaesteisten huomiointi hotelli-, ravintola- ja matkailualalla. Haaga instituutti, 1994.
Kannattaa ottaa yhteys Matkailun edistämiskeskukseen Helsinkiin. Sähköposti: mek@mek.fi tai p. 09-4176911.
Vammaisjärjestöihin kannattaisi myös varmaan ottaa yhteyttä. Lista vammaisjärjestöistä yhteystietoineen löytyy esim. osoitteesta http://www.jyu.fi/~vamtutk/jarjesto.html tai osoitteesta http://www.vn.fi/stm/suomi/pao/vane/vamjar.htm
Wikipedia-artikkelin mukaan Muumilaakson tarinoita -televisiosarjassa Mörön äänenä ovat suomen kielellä olleet Tapio Hämäläinen (1990-1992) ja Markus Bäckman (2017).
https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%B6rk%C3%B6_(muumit)
Äänitetietokanta Fonosta näet kätevästi mitä Kaija Koon kappaleita Markku Impiö on ollut mukana tekemässä.
Mene osoitteeseen www.fono.fi ja kirjoita etusivun Tekijä-hakukenttään Impiö Markku ja Esittäjä-kenttään Koo Kaija.
Avioero ei vaikuta tekijänoikeuksien siirtymiseen. Lisätietoa löydät oikeusministeriön Finlex-lakipalvelusta.
Jos lakipalvelun teksti tuntuu liian vaikeaselkoiselta, Sanna Niemelän Tekijänoikeudet oppilaitosmusikaalissa -opinnäytetyön (2016) kappaleeseen "Tekijänoikeuden voimassaolo ja päättyminen" on koottu keskeistä tietoa avioeron vaikutuksista tekijänoikeuksiin. Opinnäytetyön lähdeluettelosta näet myös mistä voit saada halutessasi lisätietoa.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116195/Niemela_Sanna.pdf?...
Laulu synnyinseudulle on Aulis Raitalan sävellys. Sanat ovat Martti Korpilahden tekemät. Siitä ei ole nuottia, jossa olisi klarinetille tehty sovitus. Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy muutama nuotinnos kyseisestä kappaleesta. "Perinnemaisemia lauluin" -kokoelmassa olevassa versiossa on sanat ja melodia. "Aulis Raitalan sävellykset" niminen julkaisu sisältää yksinlauluversion (lauluääni ja piano) sekä sekakuoroversion.
Aineistoa voit hakea ja sen saatavuuden tarkistaa verkkokirjastosta:
www.keskikirjastot.fi
Voit myös soittaa Jyväskylän kaupunginkirjaston (pääkirjaston) musiikkiosastolle:
014-2664158
Hei!
Kirjasto ei sinsänsä ota kantaa siihen mitä lapset lukevat. Se on aina vanhemman vastuulla. Vanhempi itse tietää, mitä lapsi osaa jo käsitellä ja mitä ei. Harry Potterin tapauksessa kyse on todennäköisesti siitä, että neljännessä kirjassa tarinan sävy muuttuu huomattavasti synkemmäksi. Kirjassa käsitellään muun muassa kuolemaa ja muita rankkoja teemoja. Voi miettiä onko 7,5-vuotias hobitti valmis käsittelemään näitä aiheita, ainakaan yksin. Lisäksi Harry on neljännessa kirjassa jo teini-ikäinen, joka "angstaa" ja miettii esimerkiksi ihastumisasioita.
Alunperin, kun kirjat alkoivat ilmestyä parikymmentä vuotta sitten, sarjan lukijat kasvoivat samaan tahtiin kirjojen kanssa. Nykyään tilanne on siis erilainen, koska kaikki...
Keissut ovat hevosten vetämiä pyörättömiä kuljetusvälineitä, jotka tunnetaan myös nimellä purilaat. Keissutiellä on siis kuljetettu tavaraa hevosten vetämillä keissuilla.
Lähteet:
Hervantajärven osayleiskaava (alueen historiaa luvussa 2.6): https://www.tampere.fi/liitteet/h/QtveewpVU/Hervantajarvi_selostus.pdf
Jari J. Tuomiston historia- ja sukututkimusblogi "Mennyt ei ollutkaan mustavalkoinen":
https://tuomjari.wordpress.com/2018/01/11/hevosen-ajokalut-pihapiiri-en…
Puhelimen Seek-sovellus tunnisti Lehväluteeksi Seek
ja Ötökkätieto.fi vahvisti tunnistuksen. Ötökkätieto
Vaikeammin tunnistettavissa lude-lajeissa auttaa teos Suomen luteet / Teemu Rintala & Veikko Rinne. Helmet
Laulu "Kaarina ja kuningas" alkaa: "Sydämeen jo kaunehimman Hämeen suvi Suomen saapui kukkineen". Laulussa Kaarina käy puistoon, ei kirkkoon. Laulun on säveltänyt Hugo Ingelius (1853-1899) ja tämän sanoituksen on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Sen ovat levyttäneet Annikki Tähti ja Vieno Kekkonen. Tämä sanoitus sisältyy vihkoseen ”Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä”, osaan 32 (toimittanut Kullervo; Fazerin musiikkikauppa, 1958).
Laulun alkuperäinen nimi on "Kung Erik" ja sanoittaja Carl Snoilsky. Siihen on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus, joka alkaa: ”Viirit liehuu, venhot vettä vierii” tai ”Viirit liehuin venhot vettä vierii”. "Suuren toivelaulukirjan" osassa 8 se on nimellä "Erik soittaa...
Erillistä kirjakuriiria ei ole, mutta kirjojen varsinainen kuljettaminen ei myöskään kuulu kirjastonhoitajan toimenkuvaan. Helsingissä kirjastojen väliset kuljetukset kilpailutetaan ja tällä hetkellä kuljetuksia hoitaa postin logistiikkapalvelu. Postin autonkuljettajat ovat siis niitä salaperäisiä kuriireja, jotka Helsingissä kirjoja kuljettavat.
Kirjastolaiset toki keräävät varatut kirjat hyllystä tai palautuslaatikoista ja pakkaavat ne punaisiin laatikkoihin. Postin kuljettajat vievät ne joka aamu (maanantaista perjantaihin) Pasilan kirjastoon, jossa iso lajittelija lajittelee ne oikeaan kirjastoon lähteväksi. Samat autot, jotka noutavat kirjastoista muihin kirjastoihin lähtevän aineiston, myös jättävät kirjastoihin sinne kuuluvaa...
Keramiikan singneerauksia voi itse selvitellä erilaisien listaussivujen avulla.
Esim.https://antiikkia.wordpress.com/2010/02/04/arabian-taiteilijoiden-signeerauksia/
https://laatutavara.com/tietopankki/kupittaan-savi/ tai https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_keramiikkataiteilijat.
Asianatuntijan apua voi tiedustella useimmilta huutokauppakamareilta. Monilla on ilmainen arviointi palvelu.
Kohtelias kehotus "Tehkää hyvin!" pohjautuu ruotsinkieliseen ilmaukseen "Var så god!" siinä missä sen nykyään tutumpi käännöskin "Olkaa hyvä!". Sille, miksi oleminen on tässä muuttunut tekemiseksi, en tutkimistani lähteistä kuitenkaan onnistunut löytämään selitystä. Nykysuomen sanakirjan mukaan "tehdä" esiintyy tässä yksinkertaisesti merkitykseltään kalvenneena. Kaupan kassalla voidaan kysyä "Paljonko se tekee?" sen sijaan, että sanottaisiin "Paljonko se on?" (Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja). Voisi kuitenkin kaiketi ajatella, että kun on esimerkiksi tarjottu jotain tai kehotettu istumaan, on odotettu sen johtavan jonkinlaiseen tekemiseen tai toimintaan. "Tehkää hyvin!" on siis ikään kuin kehotus toimia niin...
Löysin Google-haulla "rakennusten karttamerkit väritykset peruskartta" Karttapalvelun käyttöohjeen vuodelta 2017.
Siinä sivulla 6 kerrotaan, että kirkolliset rakennukset merkitään yleensä violetilla merkitään kirkolliset rakennukset. Asuinrakennukset merkitään peruskarttaan mustalla, lomaasunnot vihreällä, teollisuus harmaalla ja liike- ja julkiset rakennukset vaaleanpunaisetlla. Muut rakennukset merkitään vaalena harmaalla.
Olisiko S-talo siis seurakuntatalo? Eri aikojen kartoissa väritykset saattavat vaihdella.
Vanhoista lehdistä saatava hinta riippuu siitä, kohtaako kysyntä tarjonnan eli löytyykö lehdille sopiva ostaja. Vanhoista lehdistä voisivat olla kiinnostuneita esimerkiksi historiaharrastajat tai henkilöt, joiden omainen täyttää tasavuosia ja jonka syntymäpäivänä ilmestynyt lehti halutaan antaa tälle lahjaksi. Vanhoja sanomalehtiä voi yrittää myydä nettikirpputoreilla kuten tori.fi tai huuto.net. Kovin isoja rahoja niistä ei todennäköisesti saa.
Tampereen yliopiston ylläpitämä, sangen hyvä Euroopan unionin sähköisten lähteiden hakemisto on osoitteessa www.uta.fi/sahkoiset_lahteet/eu.html. Tästä pääsee myös suomenkieliselle virallisen lehden tilaussivulle klikkaamalla EUDOR (www.eudor.com).
Euroopan unionin virallinen hankintoihin liittyvä web-sivusto on SIMAP osoitteessa http://simap.eu.int, jossa on kielivalikko josta pääsee suomenkielisille sivuille. Ehkä kannattaa katsoa myös englanninkielistä sivua osoitteessa http://europa.eu.int/comm/dg15/en/publproc/index.htm
Hyödyllinen osoite on http://www.europeonline.com/int/cce/index.htm, josta klikkaamalla EUBUSINESS pääsee klikkaamaan EU DOCUMENTS. Europeonlinen index-sivulta (ks. edellä) voi klikata myös viralliselle...
Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjaston Agri-tietokannasta voi hakea kirjoja ja artikkeleita asiasanoilla voimaperäinen tuotanto ja laajaperäinen tuotanto. Agri-tietokanta löytyy osoitteesta http://www.helsinki.fi/lumme/ ja se on vapaasti käytettävissä.
Näin löytyvät mm. seuraavat: Ajankohtaista maatalousekonomiaa - [Helsinki]: Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos, 1993 - 70 s. (Tiedonantoja / Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 190) ISBN 952-9538-36-7 // Luonnonmukaisempaan viljelyyn / Hovila, Mikko; Suomen luonto 52 (1993) : 8, s. 12-13 // Monikäyttökasveja puoliviljellen / Saario, Meeri; Maatilan Pirkka : K-maatalous- ja konekauppiaitten aikakauslehti 1995 : 4 , s. 50-53
Jos näillä asiasanoilla saadut viitteet eivät...
hei,
Sielujen sota -trilogian kolmas osa Dragons of a Vanished Moon ilmestyy englanniksi näillä näkymin kesäkuussa 2002. Suomennosta pitänee sitten odotella jonkin aikaa.
http://www.geocities.com/krynnwoman/Sum-WarofSouls.htm
